Vaihoin maisemaa ja matkapäivä on aina yhtä "mukava". Aamulla piti varmistaa kulku- ja muijenki neuvojen toimintaa. Kuuvelta lähin -24°C:n lylmyyvessä tarttailemaan ja lämmittelemään Nipponin pollee, eli Rusinanttee. Polle pörähti ilosesti "tulille", ja ajelin Utin ABC:lle kahville Kouvolan kylän halki.
Iltapäivän puolella sitte jälkikasvu nakkasi miut Hgin lentoveneasemalle. Siellä olin hyvissä ajoin, ja sain sörkittyä itelle lastauspassin ja laukkuliimapaperin, mut laukun kanssa oli vaikeuksia saaha se laukunsyöjälaite hyväksymää miun laukkuu sisuksiinsa. No kyllähän se sitte virkanaisten avustuksella senki sisäänsä lopulta hotkasi, ku vaihettii toiselle laukunsyöjälaitteelle. Skannerissa kuulemma ollu ongelmia?
Sitte jo lastauspassin avulla jatkeskelin aina niin "turvalliseen" ja "mukavaan" turvatarkastuksen strip-tiisi esitykseen vöitä ja muita retonkeja reuhtomaan hampaat irvessä irti runkonsa ympäriltä. No ite pääsin nyt poikkeuksellisesti ilman mitään "kunniamainintoja" kyykkäämään koneen läpi kansainvälisemmälle puolelle, mut reppu ei päässy, vaan se jumahti koko linjasto, eikä ulos tullu kapsäkin kapsäkkiä. Ooteltii pitkä tovi, ennenku kiireiset asiakkaat saivat omat säkkinsä käsiinsä.
Näytti, että vene lähtee lähes ajallaan, mutta toisin kävi. Lähti tunnin myöhässä...ei ollu enste kapun ilmotuksen mukaan push back- vekotinta, joka ois saannu veneen peruutettua kiihytyspaanalle. Veneissä ei liene peruutusvaihetta? Sitte löyty vekotin, mutta ei löytynny vekottimen kuskia? Tunti siinä vierähti koneen sisällä ootellesa, ennenku venho viimein hiissaantu oikijalle kaistalle ja sai ilmaa siipiensä ja runkonsa alle.
Siinä veneilyn lomassa sitte mietiskelin, miksi veneisiin pitää hiissata aina piano? Jos tulee mikä tahansa ilmotettava asia, ni soittoäänen perusteella palkattu pianon pimputtaja pimpauttaa ylä Ceen tai ylävitosen enneku ilmotus julkastaan sanallisessa muodossa. Tuon yhen nuotin pimpauttamiseen riittäsi miun mielestä vaikka urkuharmoonilla tuotettu pimpautus, eikä tarvisi painavaa pianoo sinne sisälle raijata, ko muutenki on ainane rutina noista asiakkaijen lisäkiloista ja veneilypensojen hinnoista. Harmooni on paljo keykäsempi ku piano, ja siinäki on riittävästi nappuloita tuon pelkän yhen nuotin tuottamiseksi. Uunoki luultavasti pienellä reenillä saattasi tuohon hommaan vielä pystyä. No eipä juuri enää muuhun.
Yhen maissa olin mörskällä, ja nakkasin uuven lämpöpumpun päälle ja nukahin heti. Iloo kesti nelisen tuntii, ja heräsin armottomaan oikeen pohkeen suonenvetoon. Armoo anelin, ja se autto, mutta unet jäi nyt vähäsiksi ja luomet on vielä väsymyksestä lunkallaan ja pohje kipijä tuosta "vetoherätyksestä". Ysiltä on lähettävä kauppaan.
