keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Herramienta-Hermanos

En ois toivonnu tuota otsikon parivaljakkoo enää ikinä näkeväni, mut eilen kuitenki tuli nähtyy...toisen tunnistin satavarmasti heti toiseksi "työkalu-veljeksistä", joilta vahingossa oli unohtunnu voimapihit meijän lukossa olevan portin taakse. Tuijoteltii toisijamme senverta pitkään ja "hartaasti" tuossa meijän rappujen alla ihan "nokkaetäisyyvellä", että naama ja olemus jäi pysyvästi mieleen.

Veljekset paineli meijän ohi Lidlin kappeella käytävällä kovalla kiireellä kassajonoon ja saman tien kaupasta ulos. Hätäsesti helmikuun ohituskerralla havainnoimani tuntomerkit kyl sopii toiseenki veljekseen, joka ei vaivautunnu naamaansa näyttämään sillon ku toinen veljeksistä miun kaljuu uhkasi alkaa "kiillottelemaan" voimapiheillänsä tuijottelun jälkee meijän piha-alueella lauantaina 20.2 puolen kuuven maissa.

No sinne veljekset Lidlistä hävis töihinsä. Myö lompsittii mörskälle reput ja kassit muonatäyvennyksestä pullollaan ja posket lommolla.

Iltapäivällä käin aamun pyörälenkin lisäksi yrittelemässä viikon pitkähköö, mutta lyhyehköksi jäi. Pariin otteeseen kävelin erittäin väsyneillä kintuilla.

Eka stoppi tuli takatullessa luonnonpuiston päästä noin kilsan kohilla. Siinä oli pari heimokansan nuorta ihmistä, joijen kanssa jutustelin tovin. Toinen stoppi tuli siitä kilsan päässä, ku espanjalaispariskunnan toinen koira lähti miun kaveriksi juoksemaa mukkaan niijen huutelusta huolimatta. No mie pysähyin ja jäin kävelemään samaa vauhtii ja ilmasta kieliopetusta saamaan.

Sitte lähin siitä valumaan kohti mörskää pulukoppien ja Quironin kautta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti