tiistai 6. marraskuuta 2012

Uuno oopperan kersanttiharjotuksissa

Uunolla on ollu onnelline elämä siinä suhteessa, jotta lähes kaikkee on kokkeiltu ja tilaisuus ollu kokkeilla avoimin, nykyään jo huononäkösin silmin ja tänään myös edelleen hyvin kuulevin korvin. Tälle sessijolle oli tuo ajankohta kyllä itelle vaikija ja lähteminen tähän "testiin" oli kiven alla.

Rouva-Uunon systerillä on semmonen lahja, joka Uunolta puuttuu tyystin, nimittäin tuo laulun lahja. Siinä on Uunoki päässy moneen tapahtumaan jo osalliseksi, mutta ei ihan heti ois luullu, jotta vielä tämmöseenkin päästään. Oli nimittäi mahollista männä oopperaan (lausutaan "uuppera)! Vaikka tää ei nytte ihan varsinaine kisa vielä ollutkaan, vaan vasta joku "kersanttireeni" tai "luutnanttiharjotus", mutta sai siinä esimakua siitä ihan oikeesta tapahtumastakin. Onhan siellä orkesterissa ensimmäisen viulun soittajanaki Rouva-Uunon sukulais-immeisiä.

Miulla ois ollu mahollista käyvä joku lyhkänen liikuntasessijo vetasemassa ennen uupperaa, mutta olin ihan rättiväsynyt erittäin huonosti nukutun yöseuvun jälkeen ja muutenki olotila ei tuntunnu ihan kohillaan olevan ja niinpä vetasin hetekalle vähäksi aikaa oikosilleen kun mörskälle kerkisin.

Sitte ruvettii tekemää lähtöä Giuseppe Verdin Rigoletto -uupperan kersanttiharjotuksiin. Hommahan kesti 2,5 tuntija yhellä, reilun vartin mittasella tauvolla varustettuna ja täytyy kyllä sanova, että homma ei Uunoo pitkästyttämään käynny missään vaiheessa. Seurailin siinnä kuuntelun lomassa ihan nokan alla soittelevaa orkesterin jäsenistöä, ja homma ei kyllä ihan helpoimmasta päästä kyllä ole. Ote ei saa herpaantuva missään vaiheessa ja siitä pittää se tahtipuikkosella jöötä pitävä orkesterin keulamies huolen.

Vaikka tässä nyt oltiinkin pelkästään saavana osapuolena, eikä PA-Uunolta autobensoja enempi tinareita tähän hommaan kulunnu, en pitäsi yhtään mahottomana, että kävisin joskus kattomassa ihan maksullisenki uupperan. Oli kyllä aika mahtavaa ja ne varsinaiset laulun taitajat kyllä kaikki hallihtivat homman täyvelleen ja ekan puoliajan aikana sattunut joku "kämmi" jäi kyllä täyvelleen asiaan vihkiytymättömältä huomamatta.

Hommaa oli senverta helpotettu, jotta tarinan juoni tuli tekstinä myös kankaalle, jotta italijan kielellä toteutettuva laulantaa ja tarinaa oli helpompi Etelä-Karjalaisenki ymmärtää.....

Isukki kyllä saattoi kylkee kääntää, jos tän tietoonsa sai. Täytyy käyvä Utin Lepolassa tarkistamassa asija.

Kovasti suuri Kiitos Rouva-Uunon siskolle, kun järkkäsi tämmösen experiencen ja Rouva-uunolle myös!

Suosittelen ehottomasti myös muillekin ennakkoluulosille ja luulo- ja kuulosairaille.........................

Kovasti tuo vajavainen mieli kuitenki halajaa jo lämpösemmille maille näijen sohjossa rämpimisten jälkeen!

6 kommenttia:

  1. Voi veikkosten mie ymmärrän ooperan päälle paljonkin.
    Katsoin kerran ohukaisen ja paksukaisen (sen takia ko siinäkin on olli)
    Siinä ohukainen meinasi nousta ja lähteä pois sellaisen pitemmän hengenvetotauon aikana, niin paksukainen sanoi " ei se vielä loppunut, ooppera loppuu vasta sitten kun lihava paksu nainen on kirkunu"
    Sitten tuli lihava nainen ja veti korkealta ja kovaa, nainen kun päätti kirkumisen pojat nyökäsivät ja nousivat lähtien pois, ja siihen se ooppera kyllä päättykin.
    Jotta kyllähän mulla sivistystä tuolta ooperapuoleltakin on, tiiän kyllä koska ooppera loppuu.

    VastaaPoista
  2. Heh- sie tiesit mikä on siinä hankalinta!!! Tuohan se siinä oli nytki pikkusen hankalaa, ku meijän eessä ei kettää muita istunnu, kun niin keulariveillä kuulosteltiin. No tolleenhan se siinä suunnilleen mäni iteltäki...heh-heh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jovain on hienoo ku Uuno on ruvennu harrastammaan kulttuuria, minä siitä en ymmärrä höökäsen pölläästäkkää.
      Näköjään Epsanja jo siintelee Uunon silimissä, ku etusivun kuvasa ee nää lunta. Jo tässä aamuja on laskettu pitkän aikaa, mut kolomen viikon päästä pitäs olla laivassa paarin puolella notkumassa.
      Vähän huono piletyspaikka tuo Finnlines. Pittää lähtee pressaa härnäämään, tuntuu olevan iskussaan.

      Poista
  3. No kyllä mulle ainaki tuo Finlinesinki baarijakkara kelpaisi, jos olisin Pressan moikkaukseen matkalla. Mahtava on teillä tuo ajotus kun noita sohjosia ympäristöjä kattelee....Terveisiä kovasti Pressalle ja muillekin ja toivottavasti törmätään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä nyt malta olla vähän tuota puukkoa kierittelemättä avoimessa haavassa. Täällä on aamulla 27, illalla 31 ja yöllä 24 (ne ei oo mtään fahrenheitteja vaan ihan oikeita selsiusasteita). Tämmöiseen tilaan voisi jo Uunokin alkaa sortua.
      Juksu

      Poista
  4. Juu mehevältä tunttu puukko juuri tuossa haavassa...Sopivalta tuntuu lämmöt ja tilat siellä, jos niitä vertailee näihin kotosen koleisiin. Josko vielä muutaman kuukauden yrittäsi pysytellä tolpillansa sonnan ja sohjon lapijoinnissa, mutta sitte rupijaa riittämään. Hyvää "työviikkoa" sinnekin!

    VastaaPoista