keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Perslantijan puhelinterrori

 

Uunon alkuviikko on männy "ratevasti" tulkin hommia hoijellessa ja tutustuessa espanjan terveyshuoltopalveluihin. Osaan palveluista olin jo tutustunnu aiemmilla tulkkausmatkoillani. Tuossa ohessa joutu törmäämään tuohon otsikonki asijaan.

Siitähän on jo ehkä kymmenijäkin vuosia sitten ku Perslantijassa tuota puhelintoimintaa koskevaa lakija "kehitettiin". Muistan ku ite hyppelin kehityksen alkumetreillä katon ja lattijan välissä ja haroin harvenevaa kaljunkohtaani.

No tuosta hommasta on tullu Uunolle ja monelle muullekin käytännöksi, että ei vastata kuin tunnettuihin numeroihin. Etenkin jos numero on salanen, sillo ei kannata vastata.

Uunoo ei kiinnosta pätkän vertaa kinata siitä, onko miulla hetki aikaa vai eikö oo jonkun miulle tuntemattoman, myynti-intosen tykin kanssa. Joskus oon heti kättelyssä ilmottannu, että jos on miulle päin tineroita tulossa, voin antaa pankkitilinumeroni. Yleensä tykin suurin into loppuu ku seinään ja juttu ei siitä etene ja puhelun voipi lopetella. Lissään vielä tähän entisen työkaverin käyttämän konstin. Ylleensähän puhelu alkaa sanoilla: "Oisko teillä hetki aikaa", johon työkaveri vastasi, että on, ja sitte se sano, esim. että 5, tai 10sekuntia, ja alko laskemaan sekunteja...heh...ja annetun ajan loputtua sano, että "aika loppu", ja lopsahutti luurin kiinne. Läyttökelponen ja hyvä konsti, eikä tarvihe tykkilöijen höpinöitä tuntitolkulla kuunnella.

Tällä kertaa törmäsin tuohon "helvetin esikartanoijen" olosuhteita lähentelevään puhelinlinjalla ootteluun. Sitä on joutunnu sietämään ja kestämään jokainen luurin omistaja Perslantijassa. Ja mikä siinä on Uunon mielestä mitä härskeintä kyykytystä ja jopa rikollista, että monasti oottaja joutuu siitä oottelusta maksamaan tuolle instanssille mihin on yhteyttä yrittelemässä. Miun latvukseen se ei käy mitenkään, ei mää jakeluun, eikä ees viikkojulkasun varhaisjakeluun.

Tuossa tiistaina "taistelun tiimellyksessä" espanjalaisen toimistohenkilön piti soittaa Perslantijalaiseen vakuutteluyhtijöön ja varmistella kortissa mainitun yhtijön vakuutuksen kattavuutta. Kortissa on englanninkielinen teksti ja täyvellistä englantija puhuva espanjalaisvirkailija soitti kortissa mainittuun Perslantijan numeroon....heh....siellä vastattiin kuitenkin suomeksi ja espanjalaisvirkailija pääsi osalliseksi ja maistamaan Perslantijalle tyypillistä "helvetin esikartanoijen" tunnelmaa....heh...asia oli tärkijä, ja homma piti selväksi saaha. Mie olin siinä vieressä ja sanoin, että vartin oottelu on ihan normaalia ja voipi männä pitempäänkin....parikytä minuuttia mäni. Virkailija huokasi syvvään ja ilmotti, että oli pisin soittamani puhelu. No sitte päästii sotkemaa jo muita asijoita ja hommia viemään etijäpäin, ja mieki sain avattua ittijäni ja raumatisoitunutta runkoani koskijen tuota Perslantijan puhelinterrorija.

Jos joku saapi tehtyy semmosen läpimenevän lakialotteen, millä tää kyykyttely saahaa loppumaa, Uuno on valmis alotteen tekijälle luovuttamaa sadan euron verran dineroita, edellyttäen, että oon sillo vielä luovutuskunnossa, ja että miulla vielä senverran tallella on näitä hupenevia rahayksiköitä. Epävarmaa on kyllä tuo euronki tulevaisuus ja olemassaolo, niinku myös Uunonki, että pitäkää kiirettä tän asijan kanssa.

Kyl siellä Perslantijassa muutaki oikomista ois ku Uunon ristissä olevat alaleuvan muovit ja puolimaratonijen juoksureitit....sanoo Uuno.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti