sunnuntai 10. marraskuuta 2013

VII Carrera de Montaña "Subida a la Cruz de la Muela". Orimuela 2013. 10.11.2013

 
Huipulle ristin juurelle oli mukava ittensä saavutella...

Olihan mahtava ja Uunolle ihan erilainen kokemus ja koettelemus, mitä kaikki juoksemani kilpailut on tähän asti ollu.

Myöhän oltii Mikon kanssa kahteen pekkaan nyt reissun päällä. Mikko tuli miut vakiopaikasta kyytille ottelemaan, ja auton nokka kohen Orihuelaa.

Hyvin oli vilposta viel ennen lähtöä, mut pääteltii yksissä tuumin, et juostessa ei oo kylmä ollu juuri millonkaan, eikä varmaan tuu nyttekään ja lyhkähihasissa ja -lahkeisissa lähettii liikenteeseen.

Dorsalit käytii änkyttelemässä ja pientä verryttelyy pohjille. Mie olin alkuu ajatellu, et koitan ottaa alun normaalii rauhallisemmin, ku näistä "Montaña"-juoksuista ei aikasempija merkintöjä Uunon listoilta löyvy.

Mikkohan täälläki on jo pari kertaa aikasemmi käynny, ja Uunoo valisti, että reilun kilsan kyläosuuven jälkee ku päästää tuonne vuorelle nousevalle kivikkopolulle, ohitusmahollisuuvet voipi olla vähissä.

Sitte lähettii heti matkaan ja ylämäkeen tietty. Heti alussa oli todella vaikeeta jo Se lähtösuora, ja tennaritki lipsu ja pahalta tuntu heti. Sitte oliki jo Uunon spesijaalija eli alamäkkee ja mie vetelin kahvat aikalailla kaakossa tuo Mikon vinkki mielessäni.

Sitte kylä jäi noppeesti taakse, ja päästii siihe loputtomalta tuntuvaan kivikkoseen ylämäkeen puskemaan. Oli siellä välillä pikkusija pätkijä, missä voi juosta oikeesti, mutta Kyl Se oli paljon kiveltä toiselle ylempänä olevalle pomppimista.

Sitte alko jo homma lyömää reisille, eikä oltu varmaan puolessavälissäkään vuoren körilästä, eikä mitään ristejä näkynny missään. Sitte jo löi säärilleki, ja homma mäni vängällä kävelyksi hiili- ja muijen happojen jytistellessä ympäri jalkoja. No onneksi samat vaivat näytti vaivaavan kilpakumppaneitaki.

Olis niitä ohituspaikkojaki ja ihan turvallisiaki semmosia ollu vaikka kuinka paljon, mut halukkaat oli siihen hommaan jo aika vähissä. Riskipaikkoja oli sitäki enempi, ja siinä jos missasit, pahimmassa tapauksessa kallo ja muuki runko ois aikalailla luttaantunnu kivikossa tai ainaki Sitte viimestää, jos notkahit kymmenijä metrejä syvään notkelmaan.

Sitte loputtoman konttailun päästä jo rautaristi pilkisteli mukamas ihan likeellä, tosin vielä perin korkijalla, ja myö perhanat juostaan ihan vika suuntaan. Usko ja ukko meinasi kesken kuukahtaa, mut kyllä Se hitaammallaki konttauksella maalilakana ja risti sieltä näkösälle tuli ja iteki sinne vielä jaksoin loppumetrit kiivetä.....

OLIHAN MAHTAVA VIILIS KYLLÄ SIELLÄ YLHÄÄLLÄ.....Vähän ku ois ekan maratonin juossu tai ekan Vinlantijan hiihtänny. MAISEMAT OLI MAHTAVAT JA PÄÄTÄHUIMAAVAT MUUN HUIMETUKSEN LISÄKSI.

Miun konttaus piisas nyt M55-vuotijaijen ykköstilaan ajalla 30:34 sijotus koko kisassa 31. eli miun juoksunumero. Keskivauhti oli 6:35 ja matka 4,65km. Mikko oli parin minuutin päässä miusta sijalla 48.

SUURKIITOKSET MIKOLLE MONENNENKO KERRAN?

KUVIA laitan TÄNNE...kun ehin.

KISARAPORTTIPÄTKÄVIDEON laitan TÄNNE...kun jaksan. Käytin raportissa outoa ilmaisua: "outo tapahtuma". Aina ei voi onnistua.

TULOKSET laitan TÄNNE...ja TÄNNE, kun löyvän. Lopulliset tulokset aikojen kanssa TÄÄLLÄ.


 
 



4 kommenttia:

  1. Joopa, korkeuskäyrähän olikin Uunon kuntokäyrä. on se kone.
    Onnee nyt taas ja monennenkohan kerran. Jatka vaan valitsemallasi tiellä/ polulla.
    Peräkärrihän on keväällä tulossa takasi, ainakin luulisin, niin siihen soppii pokali jos toinennii.

    VastaaPoista
  2. No Joo..mie koitan jatkaa, mut luulen, että Uunon sijotukset rupee rapisemaa usijamman pykälän alespäin, ku sieltä Perslantijasta rynnistää "kaljupääporukka" isolla volyymillä tänne. Siinä ei yhellä levijäharteisellakaan liuhuletillä oo mitään sanomista...se on saletti...nuo kyllä mahtuu vielä lasten pikkuseen muovikärriinki...oo huoleti...heh, jatkan söhellystäni kuitenki lähes entiseen malliin...

    VastaaPoista
  3. Kyllä liuhuletti näyttää olevan niin kovassa vedossa ettei siinä auta vaikka kaljun rasvaisikin, ja korvat teippais kalloa vasten.
    Onnittelut taasen kisoissa juosseille.

    VastaaPoista
  4. Kiitos Olli, veto on kova, mut vauhti edelleen hidasta. Ens viikonloppuna on tuolla Montesinosissa kisaa, ja sinne mennää ilman muuta...
    Viime yö meni kahviharjotuksissa taas....puol kolmesta aamuun saakka. Nyt tuntuu, että valvoo ei tarvi. Piti riisit äsken vielä pistää tirisemään, ku nälkä ei meinannut talttua millään...mie yritän rötkähtää jo hetekalle.

    VastaaPoista