sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Baskimaan mies

Kun oli aamu saatu paloteltuu, aattelin käyvä lenkillä Pinomarin rannalla.

Lämmöthän oli jo kivunnu reiluun kahteen kymppiin, kun hiippailin kevyttä VeeÄllää Masan mäkee ylös ja välillä kävelin.

La Matan rannoilla oli jo kovasti porukkaa ja kupoiloissa ilonen pörinä ja kilinä. Mie en ottannu tinareita mukkaan ku en niitä tarvinnu, vaan jatkoin "kuivin suin" matkantekoani.

Lankkupätkän ja markkinapaikan jälkeen mänin rantahiekalle jatkamaan mukavaa reenisessijota. Sitte Pinomarin kohalla aattelin, että käyn kattomassa onko Valmismatkahenkiläkuntaa ketään paikalla. Jolkkasin läpi Pinjametikön toimistolle.

Ketään ei näkynny, ja sen tiesinkin jo, että puolet henkilökunnasta on Campo de Guardamarin markkinoilla rättijen levityksessä. Naapurin espanjalais-rouvan kanssa tovin turisin, ja toinen matkatoimiston puolikas saatto männä rannalle kävelemään, niinku usijasti tekkee.

Mieki lähin takasin rannalle. Siinä pinjametikösssä ohitin mieshenkilön. Se rupes kyselemää espanjaksi, että onko rannalle pitkä matka. Mie toppasin omat touhuni ja rupesin kävelemää. Siinä sitte selvisi, että kaveri oli Baskimaasta kotosin, ja nyt asusteli Guardamarissa. Torreviejassa oli aikasemmi asunnu, mutta neljännen asunnonrosmoilun jälkeen muuttannu Guardamariin. Baskimaahan on itsehallintoalue ja tuo ETA:han on kovasti välillä väkivaltaaki käyttäen vaatinnu Baskimaalle itsenäisyyttä. Nimihän tullee tuolta baskien kielestä, ja tarkottaa Baskimaata ja vapautta.

Rannalla sitte jatkettii rupatteluu, ylistettii syntymäseutujemme luonnot ja veet, ja haukuttii kaikki poliitikot. Sitte räpättii käsipäivät ja lähettii jatkamaan omille suunnillemme, kaveri Guardamariin ja mie La Matan kautta Torreviejaan. Hyvin alkaa näköjään jo taittua baskienki murre ...heh....lähtiskö jo tulkin hommia kyselemään....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti