sunnuntai 3. helmikuuta 2019

Tahkoverkon myynti


Miulla on ollu "tekniikan" kanssa vaikeuksia, ja lätkäsen tän eileniltasen kyhäelmäni tähän, vaikka "kronologiikka" tästä kärsiikin. Joutaa kärsiä, mie kärsin eilen enempi, ku teksti välillä katos, ja välillä löyty.

Ehkäpä tänne jokupäivä joutaa, kun näiltä "sössimisiltään" ehtii?

Aamulla enstöikseen se alko "normaalisti" söheltäen. Lähin auringonnousun aikoihin pienelle juoksu/kävely lenkille. Naapurikorttelissa asuva ikämies oli koiraa käyttänny "pizzalla", ja tervehittii toisiamme.

Miusta se oli niin espanjalaisen näköne, että sönkkäsin sille uuno-espanjaa. Sanakirjasta ei senkielisiä sanoja löyvy, eikä muualta kun Uunon päästä. Siintä vissiin johtu, että mies ei osannu juuri mitään vastata Uunon ääntely-yrityksiin.

Rapsuttelin koiraa ja kysyin ikämieheltä, että aaplaako se ingleesiä. Sitte alko jo löytymää puhetta vaikka kuinka paljon. Ikä mies oli engelsmanni. Siinä turistiin ensin umpee, ja sitte lampee, ja kaikkee siltä väliltä, ja lopuksi päädyttiin "kehumaan" poliitikkojen energiaa koskevat päätökset. Osansa saivat niin espanjalaiset aurinkoenergiaekspertit, kuin englantilaiset ja kiinalaset hiilivoimamiehet, sekä Suomen sähköverkkokauppijaatkin, jotka myyvärätkäsivät kaikki rahaa tahkonneet verkot. Ei ois kukaan voinnu arvata, että tää "tahkoverkon" myynti johti hinnan huimaan nousuun.

Hyvästeltii siinä, ja todettii kolmistaan, että kyl nyt maalima on paljo parempi.

Mie läksin laukkomaan pitkin alamäkkee, ja verkkarin puseron takataskun vetoketju oli jäänny auki, ja siellä rötkötti miun puhe-elin. Miun hirveestä kiihytyksestä sai pujelin semmosen G-voiman itelleen, että se ei taskussa pysynny ennää, vaan pyyhkäsi miun ohitte takavasemmalta, ja lopuksi maan vetovoima veti sen rysähtäen kivikovalle jalka-käytävälle. No sitte mie sen saavutin vihdoin. No ei tullu ku yks halkeema näytön päällä olevaan suojalasiin.

Halavalla pääsin tällä kertaa "vielä".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti