Aamupäivästä seilasin mantereelle "syklooni" taas kyyvissä. Nipponin Rusinalla vähän keventelin vaatekertoja niukemmaksi ja Nokian huopasaappaat vaihoin vähemminhaiseviin ja keykäsempiin jalkineisiin. Kätösiini, joita vasemmonpuoleista aina palelee, pistin talvirukkaset.
Keli oli koleahko, vähätuulinen, mutta polla paisto lähes pilvettömältä taivaalta. Sitte tälläsin takalistoni sykloonin satulan päälle ja rupesin jalkojen veivuuseen ja ketjujen pyöritykseen.
Satulla istuin kahvikupposen verran ja lueskelin päivän ylleensä pilaavia uutisia. Uuvestaa sykloonin selkään ja kohti Taavetin centrumia. Savitaipaleen tielle kuitenki käännyin ennenku keskustan tungos miut tallo jalkoihinsa ja ajoin Huopaistenvirralle.
Siinä oli joku asunto-auton kanssa parkissa, ja mie en siihe nyt ittijäni ängenny toisten parkkirauhaa häiriköimään, vaan jatkoin syklonointijani. Sitte kohta toppasin ja hierasin silmijäni. Olinko nähnny oikein, vai näkyjäkö jo näeskelen. Olin näkeväni tien vieressä Kangasvuokkoja?
Piti ruveta pakittelemaan ja siristellä näköelimijäni tarkemmalle. Kyllä oikein olin nähnny. Siinä ihan tien poskessa oli puolenkymmentä Kangasvuokkoo "nuokkumassa" ku oli niin kuuli keli.
Sitte kohta käännyin oikijalle reilun parinkymmenen kilsan veivuun jälkeen. Viis kilsaa Lemin suuntaan ja sitte taas oikeelle Kotalahentietä jo Risulahen suuntaan. Kotalahessa käin sitte yrittelemässä visiittiä Torren tuttujen mökillä, mutta ei ne siellä ollu kotosalla.
Kutostielle ku pääsin, jäähyttelin vähän Kahvipakarin nurkalla sykloonin ketjuja ja perskannikoitani yhen pullan verran. Siintä jatkoin Jurvalan kauppaan ja täytin jo tyhjentyneen reppuni ruuvilla ja muutamalla "Servolla".
Loppumatka vajaa vitonen mankeloitiin hyvää kyytiä, ja Rusinalla lisää ryysyjä niskoille, syklooni venhoon ja venho vesille ja konevoimalla saareen ja saunan ja illallisen lämmitykseen.
Kuikka, joka on tuoho likkeelle värkänny pesäpuunsa, ei oikeen tykkää näistä miun saunarojekteista, mut kyllä myö on senki kanssa sovussa elelty, vaikka miun puusouvi nyt siirty syksymmälle sen pesintähomman ajaksi.
Kananjalka, yks peruna, ja puolikas sipuli paketoitii ja vietii kiukaalle kypsymään. Sitte saunaa ja pari sylillistä puita korsuun ja kaminaan tulet ja kananjalan kimppuun. Sen kimpussa ei tarvinnu tuon sykloonireissun jälkeen kauvan mutustella....hyvvää oli ja riittävästi.
Kahvit on vielä keiteltävä ja ittesä hetekalle sitte jo heiteltävä. Toivoo Uuno.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti