tiistai 9. toukokuuta 2017

Avautuminen

Pittää jo vissiin ruveta avautummaa lissää pikkuhiljaa tän Perslantijaan laskeutumisen jälkee. Monta lommoo ja iskuu on Uunon nokkaa kohen tullu viimosen kuukauven aikana, ja moni on osunnukki. Viimonen tuli tännää ku puita pilkoin tuossa rantaviivan tuntumassa ja kalikka irtosi "lohkastavana" olevasta pölkystä, ja kiihytteli lentoansa kohen Uunon nenänvierustaa. Kerkisin kuitenki senverta karvareuhkan päälystämää yläkoppaani siirtää sivvuun, että kalikka viuhahti ohi ohimoni, ja nokkaki säily entisellä vinolla paikallaan. Vilposta on ollu sähköttömässä korsussa täällä saaressa, mutta mahottoman viihtysää ja mukavaa. Mie perhana tästä ossaan nauttija täysin tissein, niinku työikäset työssäolosta!

Uunojoukkuveijen Kymijokiviestin tilanne näyttää senverta hyvältä ykkösjoukkuveen kohalta, että ootettavissa on noin 10 minuutin aikaparannus, ja sillä ollaan jo lähellä pootijumipaikkoja, eikä viimevuosijen kilpakumppanista, FIXUS, oo ennää mittää vastusta meijän rauvanlujalle joukkuveelle....heh...vaikka niillä tuo "juottopuoli" onki matkan varrella paremmi hallinnassa ku meillä.

Uunollahan ei millään laskutoimituksella, eikä kepulikonstillakkaan ykkösjoukkuveeseen oo mittää asijaa, vaikka kovasti yritin kaikki konstit siihe käyttää...lailliset ja laittomat.

Tuossa saunan jälkee tiirailin tuota turvonnutta, jo kolmisen viikkoo juoksuttamatonta (yks 3km:n testaus)ehjemmän jalan akillesjännettäni, ja totesin, että ei kai tässä muu enää näijen kotikonstijen (Voltaren , ibuprofeiini, kylmähoito) jälkeen auta muu, ku turvautua "eläinlääkäriin".

Paska juttu, ku minnuu ei voi noijen "lekurien" ystäväksi millään muotoo sanoa. Pysyttelisin mielummin niijen vastaanotto- ja muistaki tiloista mahollisimman kaukana, mutta sen mieki ymmärrän vielä tälläki latvuksen olemattomalla päättelykyvyllä, että ihmisijä nekkii on, eikä uunoja.

Joopa-joo.

2 kommenttia:

  1. Näkyisihän siinä kantoavasten olevan oranssikahvanen akilleksenhoitoväline ei ku hoitotoimenpiteisiin.
    Itse joskus -80 luvun loppupuolella pöljyyksissäni laitoin Narvikin puolimaratonille uudet kengät jalkaan joiden kantaosan reunat olivat painuneet pakkauksessa sisään päin.
    No akilles turposi välittömästi juoksun jälkeen eikä kestänyt kävelyä,
    Hoitotoimenpiteenä akillekselle seuraavana päivänä leikkasin kulmahiomakoneella isonvarpaan jänteen poikki,
    Siinä kun se jalka reilun seitsämän viikkoa oli kipsissä, kas kummaa akilles ei vaivannut enää yhtään.
    Mutta ainahan hoidoissa haittavaikutuksiakin on, vuoden verran jälkeenpäin jalkapöytä turposi lenkin jälkeen, ja onhan se vetänyt tuota varvastakin vähän väärään asentoon.
    Mutta akilleksen se hoitö kyllä paransi, kantsisko kokeilla??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh...tää on kyllä erittäinki toteutuskelponen akilleksenkorjausvinkki. Saattaa kyllä kesän mittaan totoutua, vaikka en ihan ekana haluvaskaan sitä kokeilla. Makijasti oon tuolle siun konstille naurannu monet kerrat, täällä lumisateen keskellä. Maa on taas valkosena tuosta mömmöstä, jota tälle kesälle on tullu jo yli Uunon tarpeen. Kärvistelemisiin.

      Poista