Torsaalijen ja läskijen hakua

Käytii tänää Santa Polasta hakemassa torsaalit, juoksijan polsa ja muut lisukkeet huomiselle Santa Polan puolimaratonille. Vettä sateli viimepäivijen malliin, ei kuitenkaan kaatamalla, ja eilenhän oli suurelta osin aurinkoista, paitsi Uunon reilun parikytäminuuttia kestävän lenkin aikana, jollon losotti koko aika kovasti ja välillä rakkeetki ropisi Uunon rystysille.

Torsaalijenjakopaikka oli nyt Parque Sorolla, jossa niitä on jaettu aikasemminkin. Torsaalipaperit ku näppeihin saatiin, sitte lompsittii numerolla hakemaa juoksijanpolsat Expoteltasta, jossa oli kaikenmoista juoksukamaa esittelyssä ja myynnissä.

Kuvan juoksijakissa säikytti Uunon ku huuteli katon rajasta jotaki....oli Uunoo reilun metrin pitempi.

Sitte jo lähettii Torreviejan ja Guardamarin suuntaan, mutta tullessa topattii "lyhkäsillä kahveilla" La Marinassa.

Expoteltta Santa Polan Parque Sorollalla.

Mörskällä sitte kyttäiltii ammuma-hiihtoo ja sitte oli pakko nykästä kumilursti päälle ja lähtee läskin ostoon ja vesisateeseen. Rio Röntgenin ylitys tiedossani olevasta kahluupaikasta ei kyllä kiinnostannu, ja niinpä ajatuksena oli kävellä Rio Pariisille ja koittaa löytää parempi ylityspaikka.

Kävelin Rio Pariisin rannanpuoleista rantaa alajuoksun suuntaan, mutta ku saavuin Rio Pariisin ja Rio Röntgenin yhtymäkohtaan, oli selvää, että yli ei pääse.

Ei ollu Uunolla venettä, eikä sen rakentamiseen tarvittavia välineitä. Rio Pariisin toiselle puolelle ois ollu mahollista jostakin kahluupaikasta päästä, mutta alajuoksulla oli toisella puolella semmonen paikka, että sen ylitykseen ei Uunon uimataito tuntunnu riittävän.

Heitin hanskat tiskiin ja oisin hukuttautunnu viskiin, mut sitäkää ei tähän hätään ollu saatavilla ja läskinnälkä paino jo päälle kovasti.

Tein päätöksen, että "kipasen" Rio Pariisin yläjuoksulla sijaitsevassa Torremarinan ostoskeskuksen kaupassa. Sinne pääsinkin suht helposti ilman isompia vesilotrauksia, vaikka sitä niskaa taivaalta losottiki kiitettävät määrät.

Huomiselta en iteltäni suuria oottele. Vesa äsken ilmotteli, että vettä on vielä juoksureitillä 18-19 kilsan kohilla? Ennusteen mukaan luvassa +11 ja 17m/s tuulta....heh...ja EHKÄ myös vettä? Mukavata.

Rio Röntgen

Eilen mäni kaikki pitkin "kannikoita" eli takalistoo noijen luonnonilmijöijen takja. Sisätiloissa kökittii pääosin mörskällä ja pijäteltii sajetta. Se homma onnistu huonosti. No olihan siinä aikaa vähän vilkuilla Butterfly Spanishtä ja toimitella muutaki joutavaa.

Aamulla yrittelin pientä lenkkijä heitellä, mutta ku ei ollu norkkelija eikä räpylöitä, siintäkää ei tullu ku vihaseksi. Muutaman kilsan räpiköihtemisen jälkee palasin mörskälle.

Toisen ulostautumisyrityksen tein puoliltapäivin. Lähin yrittelemää Consumin kauppaa kohti, joka on tuossa vajaan kilsan päässä.

Yhen korttelin ku kaatosatteessa läpsyttelin tuohon Röntgenin kavun varteen, siinä missä ennen oli tie, oli nyt joki....voi perhana.

Lähin lätkimään pitkin Rio Röntgeniä alajuoksun suuntaan, vaikka kauppa oli ihan toisella suunnalla toivoen löytäväni joesta jonkun kahluupaikan, josta uskaltautusi yli.

Sitä ei tuntunnu löytyvän ja puolen kilsan kävely alavirtaan näytti vaan tuottavan joen syvenemisen.

Palasin lähtöpaikalle, ja muutamalla ripijällä uintiliikkeellä ylitin Rio Röntgenin. Enää ei tarvinnu huolta kantaa tennarijen kastumisista... Jalkoja paleli...

Ennenku Consumille pääsin, jouvuin ylittelemää puolenkymmentä muutaki jokia ja Uunon ulkonen olemuskaan ei ollu ihan kauppakunnossa.

Nälkä kuiteni paino päälle ja kauppakunnoton ja läpimärkä Uuno paino kauppaan. Kylmänkankeilla jäsenillä ostelin läskit ja muut muonat ripijällä tahilla ja samalla tahilla kassoille, ja muutaman uunovitsin jälkeen naurunremakan saattelemana ulos.

Siellä oli täys auringonpaiste!!! No minnuu se paiste ei paljo auttanu, ku samat joet oli ylitettävä ku tullessaki. Rio Röntgenin rannalle ja sen kahluupaikalle ku saavuin vastarannalla kärvisteli pariskunta. Mie painelin suoraan yli joen ja polskuttelin vastarannalle....heh...pariskuntanta miulle nauro, mut sinne ne joutu pulikoimaan samalla tavalla ku mieki kun joen toiselle puolelle oli hinku. Mörskälle ku pääsin, alko kohta taas vesipaiste ja muovihampaijen tiukkaus.

Loppuilta on sitte käristelty läskii ja yritelty kuivatella tennareita ja läpeensä märkiä rättikasoja.
Kaikkia se läskin loppumine ja nälkä teettää...

Litistynny

Pikkusen on viilikset toissapäiväsestä litistynny näijen ilmojen takia. Eilen aamulla vielä pääs aamulenkiltä kuivin jaloin mörskälle, mutta sitte rupes lykkäämään jo lunta ja se muuttu sitte illan mittaan vesisateeksi.

Iltaa kohen sitte tuuliki ylty myrskyksi ja siihen päälle kova salamointi.

Aamupäivällä lähettii hakemaa teknistä apua ja lompsimaa "kylälle" Olan kanssa. Teknisen avun toimistossa työntekijä sano tiskillä, että 32 vuotta on ikää ja eka kerta lunta täällä sataa.

Kovasti tuo lumisaje ihmetystä ja hämminkiä aiheutti ja joka mutkassa oli ihmiset kameroimassa talteen tätä poikkeuksellista ilmiöö.

Keli pysynee samanmoisena lauantaihin asti. Sitte toivottavasti jo aurinkokin näyttäytyy. Aamulla käin yrittämässä pientä juoksulenkkiä, mutta uimahommiksi mäni ja parin kilsan räpiköimisen jälkeen tulin takasin mörskälle rättijen ja tennarijen kuivatukseen.

Kauppareissun lupasin suoritella tänään ja kroolailla yksinää kaupalle, ni ei kaikkijen tarvi rättijänsä kastella. Miullahan on tuolla kaapissa tuliterä ja testaamaton "kumilurtsi", jonka vois viritellä ennen lähtöö paperinahkansa suojaksi.

Hyvä viilinki

Mukavasti on eläminen täällä Torressa lähtenny taas käyntiin ja lenkkijä on heitelty sinne ja tänne. Vaivatki on pysynny aisoissa, vaikka niijen lukumäärä on kasvusuunnassa.

Nyt on kyllä huomiselle povattu poikkeuksellisen vilposta keliä. Jos jollakulla sattuu olemaan ylimääräset hiihtimet, vois lähettää tänne, ni pääsisin testailemaan, jos se taivaalta lunta rupijaa lykkäämään?

Kuvia ottelin eiliseltä aamulenkiltäni. Auringon nousuu en ihan malttannu ootella, ko oli mahottoman hyvä viilinki lätkijä mänemään. No tänä aamuna samaa viilistä ei ollu, ja lähtöki vähän viivästy osin tuon lattijoijenki pesun takija, ja kintut oli paljo väsähtäneemmän oloset ku eilen.

Nobelin rantakavun kuppilassa, taksiaseman vieressä oli eilen aamulla ku siitä ohi nilkuttelin, vielä täys joikhaaminen käynnissä.

III EDICIÓN 10K ROTARY CLUB ELCHE ILLICE. 15.01.2017

Väkee piisas ja juiksijoitaki 1500 kieppeillä Elchessä.

Joulukuun ekalla viikolla, ennen Perslantijaan peruuttelua, laiteltiin kämppis- Olan kanssa vino pino kisailmotuksia sissään. Tännää aamulla sitte lähettii tuota pinoo purkamaan ja nylkyttelemää kympin kisaa Elchessä.

Ola oli jo kyyveistä sopinnu Jorman ja Hannen kanssa, ja Vesaki tarjoutu meijät hakemaa, jos tullee esteitä suunnitelmiin. No ei tullu ja aamusella Jorma ja Hanne noukki "voimakaksikon" mörskän eestä kyytiin.

Corleonen entisen autovirman liikenneympyrään oli polliisimiehet pystyttänny puhallusratsijan, mutta Jore oli senverta selväpäisen näköne, että myö päästii jatkamaa matkaa pelkillä huomenijen sanomisilla.

Autossa siinä sitte muisteltii sitä, että ketä kävi viime vuonna tässä samasessa kisassa. Uunon muistikuvat oli haralla pohjalla, eikä mieleen tullu, että viime vuonnaki mukana olin täälläki, vaan jänkäsin vastaan parempimuistisia. Lahottajasieni on jyllänny latvustossani melko mukavasti.

Keli oli lämpötilan suhteen ihanteellinen 10astetta, mutta puuskanen vastatuuli oli nyt riesana. Aurinko porotteli onneksi pilvettömältä taivaaalta kohti maata ja Uunon kaljuuntuvaa päälakia.

Torsaalit hajettii ja kisanormija nouvattaen verryttelemää ja "pizzapusikoita" etiskelemää. Pusikot löyty ja nestetyhjennys saatii suoritettuu ja autolle takasi vähentämää päällä oleva rättiarsenaali kisatasolle. T-paijan alle jätin rinkkapaijan, ja sopivaksi osottautu rättimäärä kisan edetessä.

Unohin kuitenki kaularätin kaulalle, mut Jore sen otti hallintaan kisan ajaksi. No sinne se ois unohtunnu kokonaa, jos ei Jore sitä miulle takasi ois tyrkyttänny kisan jälkee.

Pikkusen oli hatarassa tieto siitä, missä tarttiviiva sijaitsee, mut kyl kaikki sitte pääs siitä yhteisymmärryksee ja päästii lähtemää vähän myöhässä. Neljä metrii juostii ja sitte jo topattii....en tiije mikä sen mänön tyssäytti? Mie kerkisin jo kellon väliaikanappija painaa, mut onneks se ei yhtä sekalle männy, mitä Uuno jo on.

Alun hiippailin 4:25 tahilla, mikä tuntu ihan sopivan kovalta. Mäntii vastatuuleen reiluun neljään kilometriin. Sitte käännyttii takasi ja kääntöpaikan jälkee taas puhalti nassuu kohen tuuli. Puolvälin jälkee alko vähä jo nilkat notkistumaa ja jalka painamaa ja tahti hiipumaan.

Suurin osa viimosesta kilometristä tultii napakkaan vastatuuleen ja siinä meinasi lennellä köykäsemmällä keholla varustettu Uunonen selälleen. Koitin sitte kohentaa keykästä kehoani suurempaan etukenoon, jotta sais liikkeen pijettyy oikijaan suuntaan. Huonosti onnistu yritys ja maisema ei juuri vaihtunnu, mut ajan kanssa mieki sieltä urheilukentälle osasin omilla tolpillani ja kiertelin vajaan kierroksen kentällä niinku nopijammatki oli tehnny. Uunon pyristys piisas nyt M60- sarjan kolmoseksi.

Ollihan voitti ylivoimasesti M60-sarjan, vaikka joutu meijän untuvikkojen sarjassa juoksemaa. Hanneki voitti omansa ja Vesa tuli omassaan kakkoseksi.

Hanne ykkösenä. Harmi ku kuvat joutu ottaman vastatuuleen ja niistä tuli tummahkoja.

Vesa juoksi reilusti alle 40 minuutuin ja kakkoseksi.

Ylivoimane Ola ylimpänä, ja paljo hittaampi Uuno alimpana. Kuvan otti Jorma ja rusketuksen lisämiseksi mie sitä vähän himmensin.

Tarjoilut oli taas mukavat ja pöyvät notkahteli Uunon pattipolvijen tahissa muona- ja ruokamäärästä. Vattat ku saatii killillee ja jumiseremonijat toimiteltuu mäntii autolle. Mie jatkoin Uunoiluva, ja olin mättänny Hannen Aneto- kassiin omija tavaroitani, luullen sitä omakseni ja luulo siitä, että kassi on miun, jos siellä on miun tavaroita todistettii taas vääräksi. Uunon kamat voipi olla kenen kassissa tahansa. Tähän on tultu....heh. Ja tieto siitä, että sekoilu ei ainakaan parane, oli "lohduttavaa" kuultavaa.

Vattanahkat killillään ruokapöytien äärellä.

Meijän pootijumilla tänään hyvin viihtynyt joukkue vahvistettuna Guardamarin juoksijalla. Uuno anoo voimija käjessään olevalta pystiltä töpeksimisen vähentämiseksi.

Mahottoman mukava oli käyvä Elchessä ja kinkata vaikka vähän hitaastikin siellä. Kiitokset suuret hyville ystäville siitä ilosta!

TULOKSET LÖYTYY TÄÄLTÄ.

KISAVIDEO LÖYTYY TÄÄLTÄ.

Pertsuikki

Pertsuikki ku oli mukava käyvä kinkkaamassa liijan paljoilla pukineilla tuossa Torren puistossa, vaikka kovasti vielä väsytti eilinen matkanteko ja valvominen.

Perslantijassa oli ihan karmee keli, mutta ennen puoltapäivää ku heräilin auringonsäteijen pilkistellessä tuon ikkunan eessä olevan puusermin lävitte, alko jo suupielet venyy väkisinki ylöspäin. Kalloo on vielä kivistelly pikkusen, varmaan sen takia ku lentoveneily tehtii kahvin ja tuoremehun voimalla. Niissähän ei nuo rosentit oikeen oo kohillaan.

Hessuhan oli kääkkää vastassa Alicantessa ja kyyvitti riutuneen Uunon Torreviejan mörskälle kaikkinen kapsäkkeineen.

Perslantijan päässä Uunon tulosteli automaatista maihinnousukortit ja muut lipukkeet, mutta vähän ihmetteli ku kone kyseli englanninkielen taitooni ja ovenaukasukykyäni. Myöntävästi vastailin kysymyksiin ja sain itelleni ikkunapaikan ja vielä ihan hätävarauloskäyntioven kohilta, jossa oli ruhtinaalliset jalkojenoikomistilat.

Turvatarkkailijatki jätti nyt "takatukan" rauhaan, ku oli kovasti porukkaa itteesä tarkisteluuttamassa. Kone oli lähtiessä jo tunnin myöhässä ja Alicantessa saman verran. Hessu joutu oottelemaa kääkkää ihan turhan päiten.

Mörskällä olin puolen kolmen maissa ja kahvii keiteltii vielä lähemmäksi viiteen asti, ja juteltii pehmosia.

Kyl tää leiritys tästä alkaa taas pikku hiljaa lutviutumaa.

Joulumarkkinajuoksu. 17.12.2016

Uuno käi tänää lipsuttelemassa 10km:n kisan Joulumarkkinajuoksussa Kausalassa. Väkiä oli paikalla mukavasti, ku Ravilinnassa, jossa myös kisakanslia sijaitsi, oli joulumarkkinat samaan aikaan.

Vähäsen on Uuno- kääkän suupilet vetäytynny alaviistoon näijen Perslantijan vilposten kelijen takia, jos näitä tuonne Iberian mantereen suuntaan vertaa. Tosin sielläki kuulemma nyt etiskellää kiivaasti saappaita, snorkkeleita ja kumilurtseja eli sajetakkeja nahkojen suojiksi. Senverta on ollu sateisija ilmat siellä viime päivinä.

Tän päivän kisassahan oli tarjolla 5 ja 10km:n matkat. Mie valittin tavoilleni uskollisena kympin, vaikka vasemman lumpijon lumpsahtelu on ollu noususuunnassa, eikä pikille lenkeille oo mieli senkään takia tehnny.

Lämpötila oli nyt kyllä suosijollinen jalkaliikehintään, -2astetta, tuuli lähes nollassa, ja taivas pilvessä.

Kaheltatoista lähettii sitte kiihyttelemää Ravilinnan portilta. Pari ekas kilsaa alikulkutunnelille saakka oli pyörätietä, jossa oli pohjalla kyllä hiekotus, mutta pinnassa 3-5cm lunta, joka lipsutti Uunonki tennarija ilkijästi. Esa P ei Uunon kyyvissä kauvan viihtynny vaan pyyhkäsi ohi alkukilsalla. Heimon pakaravaiva hillitsi täysvauhtista alotusta ja pari ekaa mäni Uunovauhtija, sekä myös Auvo, jonka kanssa on usijasti ollu kova kamppailu, ja sama toistu myös tänää.

Kahen kilsan jälkee loppu sitte pyörätie ja siirryttiin alikulkutunnelin kautta Valtatie 12 toiselle puolelle juoksemaan pikkutietä pitkin. Siinä oli vähän parempi lipsutella Uunonki kuluneilla jaloilla ja juoksukengillä. Auvo oli yhen tolpanvälin Uunoo eellä, ja kääntöpaikan jälkee rako pysy samana alikulkutunnelille saakka. Toivottomalta jo alko tuntumaa, mutta sitte rupes näyttämää, että Auvooki vaivaa jo vähän väsy, ja muutaman metrin sain kiinne.

Sitte paloaseman kohilla ja viimesessä ylämäjessä ja mahollisuuvessa jo yrittelin täysillä ja saavutin Auvon ja mänin ohi. Muutama metri pysy Auvoon rakoo ja Uuno tuli M60- sarjassa puolivaloilla alottaneen Heimon ja ylivoimasen voittajan Eskon jälessä kolmanneksi.

Yleisen voitti Anssi Laine, kakkosena Hoo-Pee Pukema ja kolmosena Reijo Ronnila. Markus oli kuuventena.

Naisten sarjan voitti Henna Mäkinen, kakkosena
Maiju Grönvall ja kolmosena
Janna Niemi.

Katri voitti N-40 sarjan, kakkonen Virve Valkeavuori ja kilmosena Hanna Lyyra.

M-40 sarjaa mestaroi Kiintolan "Jarrumies".

M-50 sarjassa mestaroi jälleen Rantalan Juha. Kakkoseksi tuli Katajamäen Esa pikkusen "Jarrun" jälessä. Esa P oli sarjassa kuuves.

N-50 sarjan ykkönen Arja Härmä, kakkonen
Pirjo Tenhu ja kolmosena Senja Vainikka

N-60 sarjan mestari Leena Jukarainen.

Perhe Sakkara oli hyvin edustettuna, vaikka Janne ei juoksuun osallistunutkaan.

SUURET KIITOKSET IITIN PORUKOILLE MUKAVASTA JUOLUNALUSTAPAHTUMASTA!!
TULOKSET löytyy IITIN PYRINNÖN sivuilta.