Valmisteluita oli tehty päivän rymistelyyn huolella, ja aamuviijeltä pompattii lopullisesti hetekoilta vähän väkinäisen yön jälkeen loppusilausten tekemiseen.
Mukaanhan retkille ei juuri mitään muuta tarvi, kun kisavermeet ja hyvän kunnon. Jälkimmäistä en mukaan mie saa, ja muut lisäromppeet käsittää sontapaperirullan puolikkaan, hakaneulapussin, alligaattorivälineistö eli sipasulevy, autolaturi, ja vara-akku. Ja sitte jokunen kymppi tineroita mahollisiin lisätarpeijen ostoihin, ja muovipussi, jos innostuu märät vehkeet vaihtamaan... Heh... Normaalisti ei innostu. Kello myös mukaan ja lippalätsä, sekä juomaa, ja kelin mukaan ylimääräsijä retonkeja, joita sitte voipi vejellä päällensä tarpeen mukaan lisää. Rakkarilasit ja tavalliset rillit, jos pitää jotaki nähä.
Valmisteluihin kuuluu myös varpahijen kynsien kynintä, ja nykysin myös kantapäijen teippaus.
Ajoissa lähettii sitte Olan kanssa roplaamaan Hiivatin alligaattorin asetukset kohilleen, ja karahutettii Las Gasesin Kallee kattomaan. Kalle oli pikalla, ja sieltä nousi kyytiin Kake ja Raija, ja tukat oli jo vähempi pystyssä, kun viikko sitten.
Niinpä sitte alotettii kanttailu Carretera 332 pitkin Uunon suitsiessa pollee. Muutaman tipan verran Esteriki muistutti olemassaolostaan, mutta ei onneksi intoutunnu enempi takalauvotustansa raottelemaan.
Myö raoteltii männessä leipäluukkujamme ilosen ja letkeen tappiomielialan vallitessa hepan sisällä. Ajoissa oltiin kisapaikalla, ja ekoina myös torsaalien ja juoksijan bolsan hakupaikalla. Veskit kerittii katastella usijampaankin kertaan, ja sitte retonkivähennykseen hepalle, ja verryttelemään.
Mie käin verrytellessä itkettämässä tai naurattamassa yhen urheiluhallin kahvion henkilökunnan huonoon kuntoon, kun niijen vessatiloihin tein katastuskäyntini.... emergencian kun oli taas päälle pukannu.
Siitä pukkasin takasin vielä autolle, ja vähensin vermeitä jättäen vain kisa-retongit päälle, ja hölkkäsin lähellä olevalle lähtöalueelle. Siellä oli ennen aiottuu lähtöö kaikenmoista muuta kinkeriä mm. sampailuesitys, ja lähtö viivästy melko paljon eli noin 15 minuuttia. Jalat kerkisi jo kylmetä vähäsen, ja kuolonkankeus paino jo päälle niihin.
No siintä lähtöputken eestä pikkuhiljaa porukat, vilmimiehet ja vähäpukeiset naiset väheni pikkuhiljaa, ja kohta jo lähettii myöki liikkeelle.
Eka vilkasu kelloon anto lukemaksi jotain 4:40, ja vetelin käsijarruu päälle. Eka kilsa mäntii 4:49 tahilla. Ilma tuntu mainiolta, +19, 3m/s tuulta, ja puolipilvistä. Hyvä oli jolkotella pitkin leveitä, ja muulta liikenteeltä suljettuja kaupungin katuja. Sitte jo kohta päästii monen mutkan kautta kaupungin kapeille kujille, jossa Uuno kyl tykkää paahtaa kalju hulmuten joka kerta. Keskitahti jökötti tuossa samassa 4:49 lukemassa, joka oli 10s nopeempaa ku Santa Polan tammikuun pohjanoteerauksessa.
Välillä keskitahti oli sekunnin nopeempaakin, mutta toisella kierroksella tuo keskikupungin kapeijen kujienki osuus alko jo vähäsen tuntuu väkinäiseltä. Nopein kilsa oli 15km:n kohilla ollen 4:37. Sitte ku päästii kujilta levijämmälle tielle, jäi yks juottopisteki väliin, ku virkailija tiputti vesipullon juoksupaanalle, ja lähti sitä noukkimaan. Helpompi ois Uunon ollu väistää pikkune muovipullo, kun "tasa"-kilone miehen köriläs... Sain kyl väistettyy, mut vesipulloo en tiskiltä mukaani saannu, vaan sekin lensi kaaressa taistelutantereelle, ja mie pääsin janosena suorittamaan virtuaalijuontia, se ei oikeen maistunnu.
Muutaman kulauksen omasta pikkupullosta sain otettuu, ja hedelmäsokeri poskeen, ja "jatsit" jatku vähän hidastuvalla tahilla. Hitain keskitahti oli 20km:n kohilla ja se oli 5:03. Lopussa mäni se viimene vajaa kilsa maalisuorasta johtuen keskitahilla 4:37.
Ei ollu paha ensinkään. Uuno oli erittäin tyytyväinen, vaikka lopussa olikin vähän hyytyväinen. Loppuaika oli 1:40:03. Sillä heltisi M65-sarjassa toinen sija. Kaukohan voitti kisan ylivoimasesti ajalla 1:32:16. Ola ylsi myös ylimmälle korokkeelle sarjassaan M-70 ajalla 1:33:15. Onnea voittajille!
Kisan jälkee sitte jatkettii rymyämistä kisa-alueella. Päätettii myös viihtyy nyt niin kauan, että Paellapata valmistu. Hyvä oli olusien jälkee paiskoo maittava pata omaan pataan jo senki takia, että oli tiedossa se asia, että Ola-Uunon jääkaapissa pilkistelee tänä ilta vaan valo, eikä juuri muuta.
Sitte jo lähettii valuskelemaa Hiivatille, ja välistoppi tehtii kahvittelun merkeissä San Petro del Pinatarin laitamilla, ja siintä kaikki taas "tukat pystyssä" Torreviejaan.
Kiitokset mukavasta kokopäiväkinkeristä Raijalle, Kakelle ja Olalle! Ja myös muille tutuille! Toivottelee Uuno.
TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.
Onnittelut atleeteille ja huollolle! Kovia olette!
VastaaPoistaKiitos onnitteluista. Nuo pari pitempää ja vanhempaa kyllä. Ja Uuno sitte muun joukkion jatkeena. Terveisiä sinne kalkin "kolailuun"!
VastaaPoistaKovia ootte urheilijat ja hyviä ovat valokuvat. Onnittelut kaikille.
VastaaPoistaKiitos Quatro...kyl myö täälki yritellää parastamme, kaikessa mielessä. Terveisii kotia!
VastaaPoista