lauantai 30. syyskuuta 2017

Kalsarijen kuivatus

 
 
Moni tärkiä asia täällä Iberiassa on paremmalla tolalla kuin Perslantijassa. Otetaa nyt esimerkki ihan sieltä tärkeimmästä päästä vaikkapa kalsarijen kuivatus.
 
Täällä se pääosin tuosta positiivisesta ilmanalasta johtuen hoituu varsin kätevästi näin syksyisinkin vielä. Nyörille ku nyrkkipyykin saa viriteltyä, toisesta päästä nyöriä saapi ruveta jo irrottelemaan rutikuivia kalisonkeja silitykseen...heh...ihan mahtavaa.
 
Kyllä tuo ilmanala toisessa merkityksessä vaikuttaa myös vähempimerkityksellisiinkin asioihin. Esmerkiks tuoho kallon sisäosan toimintaan. Täällä ei normaalisti tarvihe murehtija Uunonkaan onko lippa vinossa, jalat suorassa tai retonki rypyssä. No nyt on sanottava, että ottan vetää vähän normaalija enempi ryppyyn tuo Perslantijasta mukana tuomani satasivunen "lakikirja", johon lupasin paneutua.
 
Tässä iltasella istuskelen pimeessä yläterassilla ja mietiskelen etupäässä menneitä. Mukavan lämmintä on ja retonkia ei juuri niskoilla tarvihe pijellä.
 
Nyt viikonloppuna tuon naapurikommuunin Katalonian porukat on meinannu äänestelemään ruveta omasta itsenäisyyvestään. Keskushallinto on semmosista pyrkimyksistä kärmeissään ja polliisimiehistöö on raijattu "tonnitolkulla" paikalle estelemään moiset äänestelyt. Tonnitolkulla tarkottaa tässä yhteyvessä lihakilomäärää ja kappalemäärää (toimituksen huomautus).
 
Tännää oli vuorossa jalkalenkkkipäivä. Kilometrejä hölkäten kerrytin 6,5km:n verran. Taijan vaihteeksi keitellä saijut ja sitte harkihen hetekalle heittäytymistä. Öitä!

2 kommenttia:

  1. Joo nyt on uunonkin parempi liikkua metsäsilläkin oikopoluilla eikä ole hetit santarmit kyselemässä, mikä maa ja mikä valutta ja onko sitä majapaikka männynalustaa kummenpaa.
    Viitaten vain tässä takavuosien kahden laitapuolen kulkijan kauppareissuun
    Oma yön vietto katkesi taasen rintakipuihin, varoiksi asperiinin nappasin ensiavuksi, sitten päätin että on ne lähtökahvit keitettävä, ennen kun lasareettiin ta hautuumaalle lähtee.
    On se kahvi ihmejuomaa, vähän hellitti rintakipu, en taia näin yönselkään mihinkään lähtiä.
    Jospa se tästä vielä.
    Nautihan auringosta täällä sitä ei ole nähty ainakaan kolmeen viikkoon.

    VastaaPoista
  2. Ei oo santarmit nyt ahistellu oikopoluillakaan...heh....siinä saivat sillon muinoin satii sönkätä ja rsutalankaa väännellä oikeen tosissaan, ettei tullu majapaikan vaihto rautatangoilla varustettuun kämppään. Lyllähän nuo tän kylän santarmit on jo Uunonkin pläsin senverta monts kertas nähnny ja hätistänny rsntalujalta pyöräilemästä, että ne vissiin jo tietää, että jossakin kääkälläki majapaikka lienee. Pitäs sitä asperiinija hakija lääkekomuuttiin iteki pahemman päivän varalle, ko niitäki päiviä jo vanhuksille etteen tulee auttamatta. Kahvii on kyllä tullu kittailtuu entiseen malliin. "Mekkala" on hyvä lääke kaikkine terveellisine lisäaineineen. Jaksamista sinne ja kovasti tervehtymisijä!

    VastaaPoista