Ryttyyttäminen oli loppumetreillä

Juu, tuo Alman kansa tuolla Vuodatuksessa ryttyyttäminen oli loppumetreillä melko kivuliasta. Muutonki tää elo Uunolla on ollu ontuvaa ja pikkusen ilotonta, eikä nuo Vuodatuksen vaikeuvet miuta alavireisenä sinne kirjottelemaan innostannu. Mutta paskaako tässä hättäilemään ennää vaivaistalon porteilla senkään asijan kanssa.

Laittelin mukamas tuohon vielä sporttisen kuvan, ja kuvittelen vielä juoksevani, mutta suuret eppäilykset kalvaa kyllä jo omaaki mielipuoltani. Huomenna paljon sen suhteen ratkijaa, kun nuo magneetilla otetut kuvat sitte on arvioitavana ja arvailtavana. Miulla on pikkusen semmonen henki nyt päällä, että Uuno lähtee vauhikkaasti ja rivakasti huomisesta sessijohuoneesta hortonoomin luota ulostautummaa. Toivotaan että ovi sattuu olemaan kohilla, ettei Uunon nokka siinä rytinässä luttaannu (eikä kenenkään muunkaan), eikä seinä mäne särki, jos ei se Uunon ulostautumiskohta oven kohalla satu olemaan. 

Viikonloppuna oltiin mökillä sajetta pitelemässä ja takan savuttavia saumoja korjailemassa. Perjantaina tuli kurkku lisäksi sillee kipijäksi, että muutki urheilun parissa riehakoinnit jätin suosijolla tekemättä. Turhaan tuli lahjasatulaa perässä raijattuva ees taas ympäri Kymenläänijä.

Tännää alottelin sitte tän viikon neljäsatasella Buranalla, johon rouskutukseen on pari vanhaa, jo monneen kertaan vatvottua syytä. Huomenna sitte mietitää, tuleeko liikuntapaussistani viikon vai kuukauven vai vieläki pitempi paussi. Nytte pitää jo yrittää heitellä ittesä hetekalle vaakatasoon, että kerkijää aamulla kolmen kieppeissä nousta valvomaan ja tuijottelemaan kattoon ja oottelemaan vanhenemista ja töihin lähtöä......

PS: Nää sivut kyllä muuttaa muotoaan, jos osaan, viittin ja jaksan tähän enempi syventyä.