Mitja Marato Internacional Vila de Santa Pola. 19.1.2020

Anne Mari (nro 50) Santa Polassa.

Kaikki kuvat on ottannu Jore, paitsi yhtä. Kiitokset!

Aamulla oli tänää aikane herätys. Ola kieriskeli kuumeessa hetekallaan, eikä voinnu lähtee Santa Polan kisaan ollenkaan. Harmi homma, mut oikia päätös.

Mie en ollu kuumeessa, ja lähin, vaikkakin tuo "luonnostaan sekava" olotila monasti vaikeuttaa kaikenmoisia toimintojani.

Jore ja Hanne tuli sovittuun aikaan roskiksille, ja lähettiin ajelemaan lähikylään Santa Polaan. Autoo ei ihan liki saatu. Kävästii kahvilla, ja sitte Uuno lähti takasin autolle kisavermeijen vaihtoon.

Jarkko (nro 44).

Keli ei ollu niin paha, eikä onneksi ees ollenkaan paha, vaikka ennusteet oli maalaillu ennätyshuonojakin "tiempoja" Santa Polaan. Olosuhteet +13°C, 3m/s tuulta, pilvinen ja muutama haitaton tippa vettä.

Laitoin kuitenki varmuudeksi ylimääräsen pitkähihasen hihattoman paidan päälle. Kisan ois voinnu kyl vetää hihattomassa helposti, mut kisan jälkeisissä tapahtumissa ois kyl tullu nyt Uunolle viimestään noutaja... heh... No se kyl tuli täl kertaa jo paljon aikasemmi.

Miehän siinä autolla yksin söhlätessä unohin reppuun tuon  pienen juomapullon, ja hedelmäsokerisatsini... Voi hitsin hitsi. Sen huomasin vasta yli kilsan päässä autolta, ja käteen oli jäänny vaan isohko urheilujuomaputeli. Sitä sitte kanniskelin lähöstä maaliin asti

Sitte kyykkäilin tuon 2,5 kilsasen ja säntäsin Azul karsinan luukusta sisään. Sateen varalle otettu jätesäkki nakattii roskikseen ennen karsinaan sujahtamista. Muutamat espanjalaiset tutut toivotteli "suerttee" ja "fuerttee" Uunolle ja mie takasin.

Alexander Mutiso (nro 4).

Samassa karsinassa oli myös Marja ja miulle tuntemattomat Johanna ja Norski. Mie sönkkäsin Uuno-espanjaa Norskille, ja Marja ja Johanna katteli huvittuneina sivusta, ja sitte sanovat, että se on norjalainen...no norjaa en kuitenkaa yrittämään ruvennu, ku ainoat norjankieliset sanat, jotka tiijen ovat "Oslo" ja "Karastsok".

Velluu en nähnny, vaikka tiirailin Naranja-karsinan kohilla näkkyykö.

No sitte pamahti lähtölaaki, ja monta muutakin laakia, ja Uuno älys laittaa esijuoksijan mittaukseen vasta n. 5sekunnin päästä. No se ei tahtii hidastannu, ku siinä teppailtiin hetki paikallaan.

Vibian (nro 44), Nancy Jepkosgei (nro 2)

Sitte jo vauhtiin päästiin ja lukemat alko lähestyy Uunon tavotetahteja 4:53, ehkäpä liijanki ripijällä tahilla? Lähtöhässäkän hitaasta ekasta kilsasta johtuen piti yrittää keskivauhtiin päästä... No siihen pääsi helposti, muutta kun useat kilometrit oli 4:40 - 4:50 välillä tahti oli liijan kovaa, ja en kuitenkaan höllänny tarpeeksi. Ennen kymppiä oli keskitahti jo 4:48...heh.

Hiekkapätkän jälkee mänin Marjasta ohitte, ja Guardamarin Rautavaari Mariano miut ohitti suunnilleen samassa paikassa. (Mariano voitti M70-sarjan)

Kääntöpaikan pikku ylämäessä jo Uuno oli konttausvalmis. Sitte alko loiva myötämäkiosuus, joka mäni vielä jotenkin, mutta 16km:n jälkee oli peli pelattu ja vellit housussa, eli zippasin...Marja paineli ohitte ja maalin oottelu jatku hyytyvällä vauhilla. Kilometrit 18, 19 ja 20 oli jo 5:30 tahtilukemilla. Siinä ei auttannu Santa Polan eikä Apollanan kavereiden "Hukka (jukka) Fuertte, vamos" - huudotkaan, eikä Jorenkaan kannustushuuto, jonka sumeasti kyl kuulin.

Viimesen kilometrin sain kuitenkin juostuu tahilla 5:15.
Maali helpotti kovasti... Oisin niin mielelläni nojaillu kaiteeseen hetkosen, mutta järkkäri patisti miut liikkeelle, ko "tuleen ei saa jäähä makaamaan". Jatkoin hoippumistani elpymisaluveen tarjoiluihin. Marjan kanssa muutama sana vaihettii, ja kyykkäilemään eteenpäin aluetta.

Näitä en tunne enkä nimee saannu selville.

Kylmä alko vapisuttamaan leukaperiä, ja kun tuo hammashuolto on niin kallista, en halunnu lisälaskuja, ja oli pakko lähtee hiippailemaan kohti autoo, vaikka oli suihkulähteille sovittu kohtaaminen.

Jalat ei totellu enää yläkopasta tulevia juoksukäskyjä, vaikka ruumiini lämmönsäätöjärjestelmä ois sitä vaatinnu, ja niinpä jatkoin leukojen vapisuttamis- ja laahustustaktiikalla autolle.

Siellä sitte kuivat, ja kaikki vermeet niskoille, ja takasin kohti kohtauspaikkaa. Jore ja Hanne tuli vastaan ja kävästii yksillä piristävän lämmittävillä Veteraanoilla, ja kohti Torreviejaa.

Tää on Uunon paras otos tällä reissulla.

Uunon sijotus oli 7. M65-sarjassa. Aika 1:45:n huonommalla puolella. Tuloksia en nyt jaksa ruveta enempi ruotimaan, mutta lupasin "sairasvääns-Olalle" ruotia ruokaa, jos on vielä maitillansa, ja myöskin hoitaa tiskihukin? Anne Marin tulostavotteen alituksen kuitenkin tässä mainitsen! Onnittelut! Kuin myös kaikille muillekin.

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.

Herättiin ajoissa

 Aamuinen Valetan maisema.

Aamulla eilen ennen aurinkoo oltii jo liikenteessä. Mie kävin vajaan kahen kympin erittäi keykäsellä Kankeekyyvityksellä Valetassa kääntymässä. Ola heitti juoksulenkin.

Sittehä oli sovittu juoksunumeroijen hakureissu Santa Polasta, mikä on parempi vaihtoehto, kun hakee numerot vasta kisapäivänä hirveessä ihmisryysiksessä. Joren ja Hannen kyyvillä mäntii.

Santa Polan linnotus.

Kisa expossa ei ollu suurta ryysistä, kun oltiin aikasessa liikkeellä. Orihuelan Media Maratonin ja Tragamillasin osastossa piti pistäytyy Pacoa morjestamassa. Harmi ku Uuno sössi nuo lennot, eikä pääse Orihuelan kisaan osamlistumaan.

Orihuelan Puolimaratonin ja Tragamillasin osasto.

Numeroijen ja bolsien jako suju mallikkaasti, ja pistäyvyttii kahvilla ja sitte jo takasin mörskälle. No kauvaa ei miulla ollu aikaa mietiskellä, vaan lähin kohta tallaamaan kohti Pinomaria, ja sieltä autolla Alicanten lentoasemalle, ja sieltä autolla ajelu Santa Polaan, ja Vellua morjestamaan. Sataman rantakuppilassa jutusteltiin, ja parituntinen vierähti nopeesti. Autolla Pinomariin ja lompsien auringon laskun aikoihin mörskälle. Riisi-tonnikalayhistelmä helttaan ja hetikohta hetekalle. Siinä oli settiä eiliselle tarpeellinen määrä ja kiloja 30.

Numeroijen jako suju mallikkaasti.

Mukava oli rauhassa lompsia Pinomarista La Matan kautta mörskälle, katella ihmispolosten turhia turaamisia, ja auringon laskua suolajärven taakse.

Kello kolme herätys, ja loppuaamu mänenee enempi valvoessa ku nukkuessa. Kohta kisaromppeet kasaan ja nokat kohti Santa Polaa.

Talkatiivisen persoonan lenkit

Silmämunuainen, munuainen, sappi, ja sappirakkokin lepää näissä hienoissa maisemissa.

Tänää on liikehitty 17 kilon verran. Aamupäivällä juoksin luonnonpuistoon, ja keräsin 5km juoksua eiliseen tapaan. Sitte pistin kävelyksi. Uunon kävelyt tuppaa monasti venymään, kun oon vanhempana enempi tämmönen "talkatiivinen" persoona, ja omasta, lähisukulaismiehen ja monen muunki mielestä myös ihan täys uuno.

Kävelyosuus nytteki venähti pitkähköksi, kun tahon aina jäähä leuka- ja poskilihaksijani venyttelemään ventoviereijen ja tuttujenki kanssa.

Juoksuosuus loppu vajaat 3km portilta, ja pistin kävelyksi. Siinä oli puiston huoltohenkilöijen ja metsurien auto kohilla, ja sahuri pärisytteli sahaa ja mie takalauvotustani siinä kävellessä. Topattii molemmat pärisyttäminen ja käytii juttusille, ja laitettii Espanjan ja Suomen hommatki paremmille tolille.

Sitte jatkoin matkaa, ja kohta tuli seuraava poskienvenytys mahollisuus engelsmanni pariskunnan muodossa. Pariskunta jäi lintujentiirailuaijalle kiikaroimaan lintuja ja mie suunistin pulukoppien kautta mörskälle. Kopeillahan oli pulujenlennätys meneillään. Yks värjätty pulu porukasta puuttuu, ja se on päässy vapaan elämän makuun ja vaikuttaa nyt freelancerina tuolla aallonmurtajan alkupään tienoilla, jossa Ola nappasi siitä kuvankin.

Mörskällä vähän hetekointia ja juominkeja.

Sitte oli lähettävä Valencianalle tekemään Uunopisneksiä. Miullahan on tarkotus hommata täältä pientä ponsorointia Kymijokiviestijoukkueisiini, jos se vaan suinkin onnistuu? Tän "pisnekseni" takia en oo vieläkään lähetelly kellekkään postia joukkueiden kasaamiseksi, mutta kohta on jo pakko vaikka ponsorointipisnes ei etenisikään.

Tänää se ei edenny, vaikka oli jo hinnoista ja määristä sopimukseen päästy jo viikko sitten. Kauppaan ku pääsin, pikku oottelun jälkee miulle sanottii, että tavaraa ei vielä ole... heh...

Se vetasi niskat kyömyyn ja tappiomielialan päälle, ja nöyristelin ja köyristelin kohti Lidlin kauppaa. Siitä jatkoin mörskän suuntaan, ja Manchan kohilla mietin kovasti kannattasiko nielasta pahimpaan närästykseeni yks tankillinen?

No en kuitenkaa nielassu, vaan jatkoin kotia kohti, ja siellä sitte nielasin, mutta vaan sporttijuomaa. Sunnuntaina tarvitaan kaikki ylimääränen energia Santa Polassa.

Guardamarin tonque

Viikon "pitkä" suuntautu taas Guardamariin.

Tänää oli viikon "pitkien" vuoro....mitattuna niin pituus- kuin vetomitoillakin.

Pituusmitoilla tuli yhteismitaksi taas tuo 32km, josta oli reilu 21km juoksuu ja 11km kävelyy.

Vetomitoissa päivän satsi oli yhtensä noin 1,9 litraa, koostuen tankillisesta olutta, 7desilitraa kahvia, 3desilitraa urheilujuomaa ja 4 desilitraa mehua. Retkuilu sisälsi myös noin 300g tortilla espanjoolaa. Iltamuonistus on sitte jo kokonaa toinen juttu.

Allaolevat kuvien kilometrilukemat ovat juoksukilometrien kohdalla, ja viittaavat myös ylläolevaan karttaan.

8km. Guardamarin
Rantakatu.

8,5km. Guardamarin rantakuppilassa.

9km. Palmupuistoa.

10,5km. Majakka Rio Seguran suulla.

11,5km. Guardamarin tonque, ja tapas-kylkiäinen venesatamassa.

12km. Segura-joki.

12km. Sama paikka Rio Seguran yläjuoksun suuntaan.

13km. Palmupuiston reunalla.

13,5km. Palmupuistossa.

14,3km. Guardamarin linnoitus.

14,5km. Nokka punasena ylhäällä linnotuksen kupeella.

14,5km. Näkymä Santa Polan, ja majakan suuntaan.

15km. Linnoituksen viimeisiä muureja.

Mukava oli taas kerran viihtyä tennarien päällä aurinkoisella säällä. Juoksukilsoja tuli edellistä reissua enempi, ja vauhtikin oli kovempi ja tuntumakin edellistä parempi. Pohje kyl taas jo alkumatkasta vähän aristi? Lienee kyl kenkäongelma? No ei kuitenkaan paha?

VI 10k Rotary Elche. 12.1.2020

Ola pokkasi taas korkeimman pystin Elchessä, toisena Jose ja kolmantena Norberto. Onnea!

Tänää oli heti kättelyssä joulutauvon jälkeen kympin kisa Elchessä. Sinne mäntii vuokrapirssillä Uunon toimijessa ratsuohjastajana.

Ajoissa lähettii liikenteeseen, ja siten oltii varauvuttu muutaman sadan kilsan ylimääräsiin harha-retkiin. No niitä ei kuitenkaan tullu, ja nuvikaattorit pelitti hyvin, ja kertalaakista osuttiin utheilukentälle, josta oli kisan lähtö.

Kisan nopeimmat

Sopivan pilttuun löytämisessä oli pientä kiertelyy kentän lähikortteleissa, ja kertaalleen suoritetusta vastakarvakäännöksestä polliisimiesten silmijen alla, Uuno sai pikkiriikkiset torumiset, mutta ei onneksi muuta.

Saatii vuokrapolle hyväksyttävälle paikalle ja käytii noukkimassa kisakassit ja numerot kentältä, ja takasin pollepilttuuseen vähentämään retonkeja. Sitte verryttelemään ja lisäämään lämpöjä konehuoneisiin. Hannen kanssa ehin muutaman sanan vaihtaa kentällä hiittauksen lomassa, mut Joree ei näkökenttään sattunnu.

Suurimman osanottajamäärän saavuttanut seura.

Ilma oli normaalin pilvetön, +10° lämmintä ja pieni tuulenvire 3m/s. Just semmonen juoksukeli, mistä Uuno kyl tykkää.

Lähtötasotukset jäi nytkin antamatta, ja lähin metrin, parin päästä lähtöviivasta. Latauksen jälkeen eka vilkasu kellopeliin anto lukeman takasuoralla 4:06, eli ihan liijan kovaa mäntii. Ola paineli ohitte, kun urheilukentän kunniakierrokselta päästiin Alcalde Vicentee "tallomaan". Reitillähän ei mutkia juurikaan ole. Ääripäissä liikenneympyrän kierrot, ja urheilukentälle maaliin kammetessa joutuu vähän kanttailemaan konttailun lomassa.

Juoksu kulki kyl Uunolta koko aika erityisen hyvin, eikä normaalia isompia ahistuksia ollu näkö-eikä koolopiirissäkään, vaikka Olan selkämys loittonikin reilun minuutin päähän.

Lopussa oleva "lisälenkki" kyl muistissa oli, mutta sitä ei ollu, että se oli kahen liikenneympyrän päässä kentän portilta. Vastatuuli vielä anto mukavan lisämausteen, vaikka tietosuus maalin läheisyyvestä pitikin Uunon vielä hyvin pystyssä, ilman isompia sik-sak-askeleita.

Hienon kisapaikan yleisilmettä.

Loppuaika oli 45:55, oman kellon keskitahilla 4:38, mikä oli vuoden sisällä parasta kyytiäni. Sijotus oli M65 sarjassa 4. Ola pisteli omassa sarjassaan hienosti keulille. Norberto Olan kanssa myös jumitteluun kolmantena. Onnittelut molemmille! Hanne oli sarjassaan myös sijalla 4.

Hyvä oli kisa myös siinä mielessä, että sarjoja piisasi "koukkupolvillekin", eikä tullu ilmeisesti tuosta pohkeestakaan sen pitempiaikasta riesaa!

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.

Muotitietoiset

Katoton katos Torreviejan kasinon eessä.

Tänää "aamun avauksessa" kello viijen aamukahvien jälkee jostaki tongittii esille uutinen, jossa oli valittu euroopan rentikkäimpien retonkien omistajat.

Tässähän saapi nyt kävellä pelko persuksissa tämmöset muotitietosemmat kuleksijat, etteivät valintaorkanisaatijon edustajat meitä pongaa, ku myö kovasti monet tunnit tuolla kylillä ja kylien vierillä viuhotaan.

Kertaalleeehan myö jo tuossa takavuosina luultii, että nyt tuo valinta osu kohillee, ku meijät kesken Carrefuurin kauppareissun pysähytettii... heh... no sillon onneksi pysähyttäjä oli polliisipartio, kun naamat valkosina, muovikassit käsissä ja verkkarirytingeissä oikopolkuu pitkin kämpille yriteltii.

Kovastihan siinä sitten puheen lahjoja käytettii, rautalankoja väänneltii, ja taskujamme käänneltii, jotta saatii poliisivaljakko vakuuttuneeksi, että ei ainakaan kovin väärillä asijoilla liikuskeltu.

Avauksen jälkee Ola liukeni vielä pikimustaan yöhön, ja mie kohta kapusin Kankeen selkään pohjetta huomiseen kinkkauskisaan säästelläkseni.

Hyvä oli pimmeessä päristellä Pariisija alas ja Rio Röntgeniä myöten Lokosalle rannalle. Liikkujia ei näkynny, ja jatkoin aallonmurtajalle, ja siintä Katottomalle katokselle.

Katoksen Kasinon-puoleisessa päässä kökötteli soittoporukka sormet jäykkinä. Se on aika sitkee sakki, ja kelistä riippumatta kokoontuu musisoimaan samaan paikkaan.

Valetassa käännyin takasin, ja mörskälle tulin auringonpaisteessa päinvastasessa järjestyksessä.

Naskalikenkien pohjevaikutus

Aamupäivällä LaMatan luonnonpuistossa. Etualalla majavan tai termiitin pesä, suolajärven takana ihmisten pesiä.

Hyvin on lähtenny leiri käyntiin täällä Torreviejassa. Tänään sain varmistettua tuon tulliasianikin mukavaan kuntoon. Ittensä jos vielä juoksukuntoon sais viriteltyä, ois mukavata. Ja jos ei saa, sitte pitää olla tyytyväinen kävelykuntoonkin.

Huomenissa sitte hajetaa tuo vuokrahevonen tuolta Centauron tallista, ja sitte sillä yritellää sunnuntaina hevostella Elcheen 10km:n juoksenteluun. Se mänenee ihan osanottopohjalta, kun ei taijeta muuhun enää pystyy? Ois saattannu olla muutakin kyytiä tarjolla, mutta kerittii jo sopia Centauron pollevuokraamosta heppa alle, ni ei enää voitu ruveta peruuttelemaan, kun sieltä tuli tuo vuokravarmistuskin.

Aamulla juoksin 5km matkan LaMatan luonnonpuistoon, ja takasin kävelin. Kovasti oli juoksua harrastavia nyt liikkeellä. Oikijan pohkeen alareunaan oli tullu joku lommo, kun jouvuin "Jääpukin" naskalikengillä Suomessa juoksemaan 8km:n järvenympäryslenkin. Nehän oli enempi monomalliset, eikä Uunon pohkeet siitä äkkiseltään tykänny ensinkään, ja toiseen jäi joku kipeempi kohta pitemmäksi aikaa jumittamaan jo muutenki hidasta juoksuani.

Iltapäivän puolella hyppäsin Kankeen selkään, ja polkasin Cortes Valencianalle hieromaan kauppoja 27:n kappaleen videokameraerästä. Suullinen sopimus saatiin aikaseksi, ja viikon päästä sitten vilmihommiin. Sitte muutaman korttelin ajelun jälkeen totesin, että edellisten päivien liikunnalliset ja monituntiset riennot on tehnny tehtävänsä, ja jäykistelin kohti kotikorsua riutunein rungoin.

Huomenna on uus päivä, ja kujeet lienee vanhat, eli entiset.