Kouvolan Puolimaraton ja Kymppi. 25.5.2019

Kouvolan Puolimaratonin lähtö. Oikialla oleva Tapsa otti ohjat käsiin heti alkumetreiltä lähtien.

Käväsin lauantaina sajetta pitelemässä, ja haistelemassa Kouvolan Puolimaratonin ja Kympin henkeä. Mukavalta haisi, vaikka keli oli kisan historiassa ekan kerran vähän kostea. No tuskin tuo juoksijoita suuremmin haittasi. Katsojia ehkä paljon enemmin?

Kouvolan keskustassahan on myös yli koko viikonvaihteen kestävät Suurmarkkinat. Ilmahan on aina näillä leveysasteilla suuri riskitekijä kaikenmoiselle kinkeritoiminnalle, ja nytkin sade verotti varmasti markkinoidenkin kävijämäärää.

Puolimaran ja Kympin lähtöpaikat oli eripaikoissa, ja mie kattelin pitemmän matkan löhtöä. Mukava ois ollu iteki ola lähtöviivalla, mutta viimevuosina on Uunon riesat lissääntymään päin, ja useimmiten joutuu olemaan katsomon puolella, niinku nytkin.

Osa vanhoista ratsukoista kuitenkin vielä jaksaa, ja keulilla tätä joukkoo laukkoi Koson Heikki. Nyt Puolimaratonilla 1:46:26 ja M60 sarjan voitto. Kytömäen Pekka oli kakkosena 1:48:50. Alf Cederlund samassa sarjassa neljäntenä vähän yli kahen tunnin ajalla.

Yleisessä sarjassa keulilla oli edelleen juoksuaan parantava Vuorelan Tapsa ajalla 1:29:57. Sarjan viidentenä Paavo "Juhan Poika" Forsberg. Vieläkin muistelen lämmöllä Juhan ja Uunon matkaa Ateenan maratonille vuosituhannen alussa, jossa tippa linssissä vuosikymmenen juoksutauvon jälkeen konttailtiin maaliin Panatinaikos- stadionille.

M50- sarjasss sijalle 5. juoksi Sorsan Mika. Veikko niemi kahdeksas 1:49:12 ajalla.

Kuntosarjassa neljänneksi ajan 1:44:18 juossut Pekka Kouvo lupautu juoksemaan Kymijokiviestissä Uunojoukkueessa....Kiitos avusta!

Yleisen 10km voitti LUM:in Sami Turkulainen 35:01. Kakkoseksi juossut Tuomas Mansikka 35:17 harmitteli, ettei voi osallistua Kymijokiviestiin, mutta lupautu "postituslistalle". Kiitos! Katajamäen Esa oli sarjan viides 41:13.

Mari juoksi mukavasti uuden ennätyksensä 45:43 ollen nyt neljäntenä 10km:n kuntosarjassa, ja valmentaja-Veke sijalla 7. ajalla 48:40. "Papu" ei nyt juossu pikku vaivojen takia, vaan säästeli jalkoja tuleviin rynnistyksiin. Kiitokset koko kolmikolle!

Uunon vilmihommat mäni taas pipariksi, kun sipasunäyttöö oli ilmeisesti taskussa hivelty vääristä paikoista, ja kaikki asetukset oli päin perälauvotusta, ja lähes kaikki kuvat sen mukasia....heh...mustan puhuvia, joista ei mitään selvää saannu.

Onnea voittajille ja kaikille juoksijoille, sekä järjestäjille kans!

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.

Seisomakatsomo

Heh...Uuno ei kiekkoo osaa pelata, mut onneks muut osaa!!

Vuntsittii jälkikasvun kanssa eilen, että Suomi todennäkösesti tänää häviää...mutta...mutta, ku oli se talvisota, ni ei tiije.

Senverta jännitti katella, että ei pystynny hetakalta viimosta erää kattomaan, vaan kattelin sen "seisomakatsomosta".

Tuppukyläjuoksu. Mikkeli, ti 4.6.2019 klo 17.30

Mikkelissä Tuppukyläjuoksu

Aika: ti 4.6.2019 klo 17.30.

Paikka: Mikkelin Tuppuralan Rauhaniemenranta. Osoite: Rauhaniementie Mikkeli

Matkat ja sarjat:

6km Miehet,M40v,M50v,M60v

        Naiset, N40v, N50v, N60v

3km P15v,P13v,P11v,P9v

        T15v, T13v, T11v, T9v

Lisäksi kaikenkansan juoksu/kävely ilman aikaa.

Reitti pururataa, asfalttia ja hiekkatietä.

Tapahtumassa jokainen liikkuu omalla vastuulla.

Osanottomaksu 20€ (JK 15€) sisältää mehun, veden, kahvin ja pikkusuolaisen, nuoret ilmaiseksi. Käteismaksu  paikan päällä.

Ennakkoilmoittautuminen 30.5.2019 mennessä ja paikanpäällä klo 17.00 mennessä.

Järjestäjät: TUPPURALA -seura ja Mikkelin Vauhti.

Lisätietoja: veikko.myyrylainen@luukku.com

Käin markkinoilla ja Torreviejan laskettelukeskuksessa

Käin markkinoilla, ja halvalla ostin itelleni plyyssin. Vähänhän tuo koko oli pienehkö, ja ei ihan semmonen ollu, ku aattelin, mutta edullinen hinta, ja röyhelökaulus puolsivat ostopäätöksen tekoa.

Kyllähän tuota tuulisella ilmalla, ja pyöräillessä päällänsä pitelee, ja kaupan päälle sain myös keltasen kissan.

Käytii myöskin Torreviejan uudessa, ja huippuhienossa laskettelukeskuksessa, vaikka tuo "mutkamäkihomma" ei ihan Uunon parhaita lajeja ookkaan. Mukava oli kuiteski sielläki piipahtaa.

Tänää jo piipahin muutamilla lenkeilläkin, mikä mukavasti viilensi päivän polttamia ottalohkojani.

Emergencias-Konsekutiivitulkkausta

Tännää aukesi sitte mahollisuus myös Uunolla viimein tutustua Torreviejan kunnan sairaalaan, viralliselta nimeltään Hospital Universitario de Torrevieja. Nyttekää ei ite tarvinnu osallistuu sunnuntaipäivän "kinkereihin" muuta ku tulkin ominaisuuvessa. No vielä tulee ehkä jo lähitulevaisuuvessa se aika, ku Uunoki pääsee ite maistelemaa näitä Hospitaalien hetekoita jossaki suunnassa, joko täällä, Perslantijassa, tai muualla.

Toiset piirit on muutaman vuuven liittänny Uunon nimeen ennemmin sanan "nulkki" ku "tulkki", ja ensimmäiset piirit sisäpiiritietoihin perustuen myös sanan "puupää". No ilosin mielin, ja pystypäin mie kannan nää pari muutaki, miuta hyvin kuvaavaa nimee horsmakukkulalleni, kaikesta menneestä huolimatta, ilman katkeruutta.

Takavuosina muistan hyvin, ku jälkikasvun T-paijassa luki: "Iloinen mieli korvaa puuttuvan älyn". Uuno oli siitä ilonen, että jotaki on saannu siirrettyy itestään ja ajatusmaailmastaan myös jälkipolville. Semmosen paijan kantajalla pitää olla muutama Uunonki kovasti arvostama asia kohillaan, ennenku sen päällensä pystyy vetämään.

Hospitaaliin mäntii hyvän ystävän hyvällä kyyvillä, ja karahutettii suoraa Emergencia osaston etteen, ni ei jää kellekkää epäselväksi, eikä epäilyksen alaseksi, että "vilttikuumeessa" ollaan liikkeellä, ja laahauvuttii sisälle tulkattava kovasti tautisena. Ekana meijät ohjattii tietojen keruu osastolle, ku ekaa kertaa oltii tässä Hospitaalissa visiitillä. Homma hoitu hyvin Inglesiaa vääntämällä, ja EU-kortti vilauttamalla.

Siintä tulkki ja Acompañero sai käteensä lapun, jossa luki "TABLA 002", ja meijät passitettii nurkan taakse oottamaa jonotushuoneeseen. Siinä oli meitä vastapäätä Argentiinalaisrouva, joka meitä valisti, että kun tuo Uunon lapussa oleva tunnus ilmaantuu näyttötaululle, pitää singahtaa jompaan kumpaan kahesta huoneesta. Huone ilmotetaan myös nöyttötaululla.

Vartin kytistelyn päästä meijän tunnus ilmaantu näytölle, ja myös huoneen numero, ja siitä myö laahauvuttii sisälle. Siellä oli sairaijen terveyvenhoitaja, joka mittasi kuumeen korvasta, ja kyseli tauvista lisätietoja. Tässä ei Inglesialla ollu ennää mittään käyttöä, vaan piti tulkkaus tehä jo pääosin españolalla.

Sitte saatii nopeesti lisäohjeistus, ja piti männä Box'iin nro: 2. Siinä vaiheessa tuli vahti meijät ohjaamaan toiselle osastolle sermilliseen hoito-koeputki- ja tiputuspaikkaan. Tässä vaiheessa tuli kyllä mieleen muutama vuos sitten turha reilun kuuven tunnin mittanen käynti Perslantijan POKS:issa (Pohjois-Kymen Keskussairaala), jossa oli kyllä viikonlopun iltana "repäsevä meininki", ja tuoreen väkiviinan haju.

Täällä ei väkiviina haissu, eikä kannapiskaan isommi kärynny, eikä tulkinkaan pelihousut.

Sitte siihe meijän yksityisee Boxiin tuli Tippa-Eero, joka kätevästi tärähytti piikin suoneen ja teippasi asiaan kuuluvan sulkuventtiilin käjen syrjään, ja massillisen Parasetamoolia roikkumaan koukkuun, ja tiputus päälle. Samalla Tippa-Eero otti tuupillisen verinäytettä.

Massi ku oli siinä tiputeltu, tuli ite Tohtori haastattelemaa potilasta ja Uuno tulkkasi. Tohtori selitti tehtävät toimenpiteet, ja sitte jo kohta jatkettii röntgeniin sulkuventtiili kämmensyrjässä. Uuno ei sinne enää päässy lisäsäteilyy yläkoppaansa saamaan, vaan piti jäähä oottelemaan toimenpiteen suoritusta etäämmäksi.

Sitte taas ooteltii toisaalla. Sieltä meijät tultii hakemaan, ja takasin meijän yksityis Boxiin nunero 2. Verikokeen tulokset ja muukin diagnoosi oli tässä vaiheessa selvillä, ja ite Tohtori tuli ne meille ilmottamaan. Sitte ripustettii tippakoukkuun vielä massillinen antipijoottia, ja sitte oli jo potilaskin vähän pirteempänä, ja vastaavasti tulkki nyt vuorostaan väsähtänny.

No tulkki sai kuitenki käteensä kolmen eri sortin lääkeresetin, ja päästii lähtemää Boxista ja koko Hospitaalista pois. Kovasti kiiteltii myö, jotka oli asiantuntevan avun saannu, ja hinta/laatu-suhde oli nyt kyllä meijän asiakkaijen kannalta eritysen hyvä. Homma ei nimittäin maksannu latin latija, eikä tineron tineroo!

Kyllä piti pariin kertaan varmistaa, että eikö todellakaan tarvii mitään maksaa minnekään. Vastaus oli molemmilla kerroilla sama:''EI TARVI!". Harvon Uuno enää nykysin  ihmisten puheita uskoo, mutta nyt oli uskottava, ja maksamatta hiippailtiin ulos, eikä meijän suureksi ihmeeksi kukaan tineroijen perijä peräänkää juossu.

Kovasti kiitoksia Torreviejan Hospitaalin henkilökunnalle hyvästä hoijosta ja avusta!

XLVII Media Maratón Internacional Ciudad de Elche Oasis Mediterráneo. 24.3.2019

Väkeä piisas juoksukinkereissä. Kuva: Jore.

Elchen puolikas ei kyl jätä kylmäksi kettää, kuka näistä kilvanjuoksenteluista tykkää. Tuon jo 46:n järjestelykerran aikana on myös kaiki toiminnot hijoutunnu hyviksi. Ainahan moittimista löytyy, vaikka retongin, sukan ja omanki naamataulun rypyistä, mutta pikkuseikkoihin ei kannata aikojansa tuhlata etenkään kuusvitosen.

Hanne kakkosena sarjassaan. Onnea!

Joren autokunta oli jo eilen käynny hakemassa miun ja Hannen torsaalit, että tämänaamunen toiminta helpottu huomattavasti, ku ei tarvinnu niitä enää hakia.

Siispä lähettii vasta puol ysiltä matkaan. Auto saatii parkkiin "Viina Lopon"(Vina Lopo on tuo kaupungin jakava mainio jokiuoma) "väärälle" puolelle, mutta siitä oli hyvä kävellä lähtöpaikalle. "Pissaputkia" ja "Kakkakyökkejä" oli kahessa eri paikassa ja se oli hyvä juttu, ku väkeä, niin juoksijoita, kun muitakin sukkien kuluttajia, oli mahottomat määrät.

Kisassa tehtiin reittiennätys, ilmeisesti jonkun kuvassa olevan toimesta. Kuva: Jore.

Mie jonotin oman pikku reppuseni järjestäjien säilöön, ni ei tarvinnu enää takasin autolle etsiytyä. Homma eteni ripijällä tahilla, ja sitte verryttelemää.

Sitte omaan kolmantena olevaan karsinaan, ja oottelemaan lähtöä. Löhtö tuli, ja ei kun hiippailemaan. Olin reenannu etupäässä uimaliikkeitä viimosen viikon, kun tiesin, että juoksuliikkeillä ei pysy pinnalla suuressa ihmismassassa. Osottautu hyväksi, ja pari ekaa satasta pyrin vaan ihmismassan pintaosiin etupäässä sammakolla, ja kroolaten.

Jore maalialueen tuntumassa.

Pysyin pinnalla hyvin ekaan Viina Lopon ylitykseen, enkä joutunnu ihmismassojen alimmaisiin vesiin sukeltelemaan. Sitte jo pääs käyttämään hyödyksi enempi juoksun omasia liikkeitä. No senhän tietää, että uimaliikkeillä ei kuivalla maalla pääse ihan samaan ku juoksuliikkeillä, ja ekan kilsan tahti oli 5:10. Tavotehan oli tietysti tuo 4:45.

Tässä vaiheessa useimmiten Uunon päässä niksahtaa, ja vaihelootasta etitää suurin vaihe ja sitte männää muutama kilsa ylivauhilla, ja peli onki site pelattu kokonaisuutta aatellen, ja ketarat hapoilla. Nyt ei sillee kuitenkaa käynny. Jatkoin suunnilleen samalla rasituksella.

Yks Viina Lopon ylityksistä. Kuva: Jore.

Keskitahti siinä alko valumaa, ja vitosen jälkee alko selkäpuolia vilahtelemaa Uunon ohitte mukavasti, alussa mäni vaan vattapuolia ohitte, ja kovalla vauhilla.

Ennen 10km:n kohtaa ylitettii taas tuo Viina Lopo, ja siinä on kisan suurin ylämäki. Sitte alko laskupätkät, ja Uunon ohittelu. Siinä oli hyvä paahtaa myötämäkeen ja keskittyy vaan rentoon menoon.

Ecuadorin huippujuoksijoita. Toinen vasemmalta: Carmen Amelia Toaquiza Iza, naisten sarjassa toinen. Kuva: Jore.

No 15 km:n jälkee rupesin kuitenki miettimään, että tuliko varmasti jalkoihin kahesta tennarivaihtoehosta se keykäsempi malli. Piti tarkistaa, ja kyllä ne tennarit näytti niiltä keykäsemmiltä, vaikka jaloissa tuntu ihan toiselta.

Jossaki 16 km:n kohalla alko sitte Uunon kilpajuoksu yhen espanjalaisen kanssa. Siinä mäntii suupielet vaahossa tuonne 19,5km:n kohille, välillä oli toinen, ja välillä ensimmäinen olematonta tuulta halkomassa.
Uuno ei tässä kamppailussa pärjänny, vaan espanjalainen mäni lopussa mänöjään.

Miesten sarjassa tehtiin uusi reittiennätys.

Sitte kyl sieltä perästä, tovin päästä mieki nilkutin maalisuoraa, ja viivan toiselle puolelle retkahin syleksimään.

Tällä retkahtamisella keskitahiksi tuli nyt 4:48, ja sillä olin omassa viimosessa kategoriassani sijalla 4. Loppuajaksi mie kellottelin 1:41:10. Keskisyke 154, matka 21,11km.

Naisten sarjassa tehtiin myös uusi reittiennätys. Penali myös edelleen palkintokorokkeella.

Hanne oli sarjassaan kakkosena, vaikka juoksu ei ilmeisesti oikeen kulkennu aikasempaan malliin? Onnea taas takuuvarmasta
poodiumityöskentelystä!

Tästä lähettiikin jo valuskelemaa kohti autoo hissukseen.

Olosuhteet oli viileemmät ku Guardamarissa. +18, 3m/s, ja aurinkoista.

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.

Kiitos Jorelle ja Hannelle mahtavasta Elche-päivästä!

Nytte Uuno sanoo, että: '' Estoy muy cansado", ja ei muuta ku hetekalle retkottamaan.
No hetekalla on tullu nyt retkotettuu, mutta unta en saannu. Kolmelta laitoin valot sammuksiiin ja 3,5 tuntia kieriskelyä ja kylen vaihtoo, mutta uni ei silmään asti saapunnu. Vielä väsyttää vietävästi, mutta kahvin laitan tulille ja ylösnousuu yritän...heh.

Elcheen "elpymään"...

Huomenna lähetään Elcheen juoksemaan puolimaratonia, mikäli yön pysyy hengissä, ja juoksukunnossa.

Kisahan on maailman vanhin puolimaratonikisa. Vuonna 1964 järjestettiin eka maratoni, ja vuonna 1968 eka puolimaratoni. Nyt juostaan 47. kerran puolimaratonia Elchessä. Joukunen vuosi tainnut jäädä väliinkin järjestäminen vuosiluvuista päätellen?

Joren joukko haki jo Uunolleki ystävällisesti juoksunumeron, ja juoksijan bolsan, joka toimitettii "kotiinkuljetuksena" mörskälle tänään.

Unet taitaa nyt jäähä vähiin, kun on vielä pirteenä kun peikkonen.

 No sitä ei oltu Benijofarissa puolenvälin kohalla:

Eikä Cartagenassakaan juoksun jälkeen:

Tään mie vielä liimailen rinkkapaitaani kiinni tänään, ja loppuhommat saa jäähä huomiseen. Nyt kahvit vielä tulille, ja sitte hetekalle valvomaan.

Keliksi on huomisksi ennustettu mainioo keliä; +17, 2m/s tuulta, ja pilvistä. Toivottavasti pitää paikkansa. Uunohan lähtee kolmannesta lähtökarsinasta, ja toivottavasti tarpeeksi hitaasti alussa....heh....loppumatkan hitaus on yleensä satavarmaa laatutyötä.