Tympäsee tää maailmallelähtö ku ei oo kunnon siipiä, eikä kunnon lentoilmojakaan...toiset jo mäni, ja mie jäin viimosena parempia aikoja oottelemaan.
Uuno kipasi tännää ihmislääkärissä...heh...siellä arvijoitii kuusvitosen kuorma-autoilukykyä. Kysyttii ekaks minkälainen ajokortti miulla on. No eipä sitä oo tarkemmin tullu tiirailtuu, ja vuosijen saatossa niitä kirjaimia on tipahellu joissakin arpajaisissa aina välillä lissää. Varmin konsti oli lävähyttää läpyskä tiskille. Oli siinä monenlaista oikeutta kaikenmoisten yhistelmien ja kottikärryjen kärräämiseen.
Unkarilais-suomalainen lekuri teki testit ja piti väärinpiirrettyjen E-kirjaimien arpajaiset. Kirjainarpajaiset suju Uunolta riittävän hyvin....heh....ja kysymykseen "mikä esine on pöydällä", vastasin "kynä", ja se sattu kohilleen. Kellotaulunki piirtämistä oli viikon harjotellu, ja senkin höperö kirjaili näppärästi,viikon reenailulla. Saunakaljojen juomisista pijin suun soukemmalla, ja siihekää ei testi tyssänny.
Sessijosta poistuin rinta kaarella ja olotila oli suorastaan älykkömäinen, olinhan läpässy palikkatestin ja siten olin lähes Mensa-mies. Tulokset mänee Trafille kuulemma suoraan, eikä niitä tarvi laitokselle nykyään toimitella.
Ala-Kivijärvellä käytii sitte korsunkatsastuksessa pikku-Sofin kanssa ja ostamassa jätskit ja pijettii vähän sajettakii.
Täällä vuosimallin -53 käppänä kertoo jo hävitystä kamppailustaan vanhuutta ja vaivaistaloa vastaan.
torstai 5. heinäkuuta 2018
keskiviikko 4. heinäkuuta 2018
Kolhoosikokeilu
Kauvan kesti miulla "läskinpaisto", heh yli 3 kuukautta. Tää Uunon 40-vuotinen "kolhoosikokeilu" on tullu meijän puolesta päätepisteeseen. Pittää ruveta vielä yrittämään jonkunmoista ryhistäytymistä, ja ajatella jo vihdoin eteenpäin liikehtimistä, vaikkakin kirvelevin mielin niskat kyömyssä ja tappiomieliala päällä. "Kössit" ois pitänny tehä jo aikoja sitte meijänkii, ja uunoilu on tullu taaskin kaikinpuolin kalliiksi laski vaikka miten perin, mutta nyt siihe tuli stoppi.
Käytii miun syntymäpitäjässä Lappeenrannassa kollailemassa lukusa määrä kiinteistöpisnesvirmoja. Näillä tineromäärillä pittää olla nöyränä, ja tyytyä niukkuuteen. Rintojen rottinkille rykimistä ei passaa ruveta harrastammaa etenkää persaukisten.
Takatullessa pistäyvyttii äityliinin kotipuolessa moikkaamassa serkkua. Mukava oli jutella pitkästä aikaa, erityisesti siks, ku serkulla on tuo huumori ja pilke silmämunuaisten vieressä tallella vieläkii, vaikka vuosija on takana 6 enempi ku Uunolla, ja ikä on tuonnu omat riesansa mukanaan.
Huomenna pittää käyvä taas ihmislääkärissä, vaikka ne ei uunojen päälle siellä mittää ymmärrä. Elukkalekuri ois miulle paljo melusampi paikka. Todennäkösesti miun pittää siellä piirtää kellotaulu, ja toisella silmällä katella mihin suuntaan väärinpiirretyt E-kirjaimet sojottelee. Siintä ne sitte vetelee johtopäätöksen, oonko kyvykäs autolla nitistelemään ihmisijä rillien kanssa tai ilman rillejä. Jos sojotteluarvaus mänee liikaa poskellensa pittää hommata rillit, joita on sitte nitistelyhommissa pijettävä päällä, muuten tullee sakot rillittäajosta. Kellotauluu jos en huomenna ossaa piirtää, sillo en nitistelylupaa enää saa, ja pittää ajella sitte ilman lupia.
Iltapäivällä nilkuttelin uutta pikitietä pitkin Satun Makijoille kahville, ja pikku lisälenkkien avulla kasvattelin lenkin koko pituuveksi tasan 10km. Siinä oli etenki akillesjänne ja poskilihakset jo tiukilla, vaikka akilleksia ja poskilihaksijaki koitin virutella pitemmäksi jo ennen sessijota.
Tästä on hyvä rynnistää eteenpäin ja kohti Torreviejaa, ja omaaki horsmakukkulaa...heh
torstai 22. maaliskuuta 2018
Läskit pannulle ja toiset läskit silmille
Kuva on Uunon taukopaikalta, läheltä Los Montesinosia.
Aamulla kävin auringonnousun aikoihin yrittämässä juoksuntapasta pari kilometriä. Siintä ei kannata sen enempää mainita.
Yläkuolokohta.
Sitte mörskälle ja kympiltä heti Bikemaniaan, kun oli Kankeessa vähän "vaihelaatikkovaivaa". Siihe vaihettii kokonaan uus kettinginsiirtoyksikkö eturattaijen puolelle. Vanha oli jo väsynny, niinku on jo Uunoki, ja se ei pysynny muodossaan, ja kettingit oli hinkannu sen jo ihan puhki, niinku Uunonki nää elämän viimeset ajat.
Kankeen vielä kiiltäviä ja uunotuoreita vaihelaatikon osia.
Hommassa mäni reilu tunti, ja käväsin siinä välissä kahvilla ja nelisen kilsaa kävelemässä ja voimailusessijon vetasemassa tuossa läheisessä pikkupuistossa. Sitte taas Bikemaniaan kattomaan oliko tilattu työ jo valmis. No olihan se niinko oli sovittu. Maksoin parikymppisen ja Kankee oli ko uus...heh....Senverta siintä intouvuin, vaikka Uunolle ei sopivia varaosia itelle löytynny Bikemaniastakaan, että käin mörskältä hakemassa repun ja lisätarvekaluja, ja lähin sotkemaan noita kahta suolajärvee ympäri.
Taukopaikalla Torreviejan suolajärven takana.
Ajelin sairaalan ohitte Los Montesiinosiin, ja siitä Quesadan viertä Guardamarin yläkuolokohtaan, ja siitä Pinomarin ja La Matan kautta Pariisille ja "Rio Röntgeniä" pitkin rantatielle, ja loppukylän läpi mörskälle. Kilsoja tuli 38.
La Matan "Mölinäpuiston" kupeelta.
Rätit koneeseen ja niijen kyttäilyä, ja sen jälkeen läskit pannulle ja kohta toiset läskit silmille hetekalla. Tästä se lähtee.
Aamulla kävin auringonnousun aikoihin yrittämässä juoksuntapasta pari kilometriä. Siintä ei kannata sen enempää mainita.
Yläkuolokohta.
Sitte mörskälle ja kympiltä heti Bikemaniaan, kun oli Kankeessa vähän "vaihelaatikkovaivaa". Siihe vaihettii kokonaan uus kettinginsiirtoyksikkö eturattaijen puolelle. Vanha oli jo väsynny, niinku on jo Uunoki, ja se ei pysynny muodossaan, ja kettingit oli hinkannu sen jo ihan puhki, niinku Uunonki nää elämän viimeset ajat.
Kankeen vielä kiiltäviä ja uunotuoreita vaihelaatikon osia.
Hommassa mäni reilu tunti, ja käväsin siinä välissä kahvilla ja nelisen kilsaa kävelemässä ja voimailusessijon vetasemassa tuossa läheisessä pikkupuistossa. Sitte taas Bikemaniaan kattomaan oliko tilattu työ jo valmis. No olihan se niinko oli sovittu. Maksoin parikymppisen ja Kankee oli ko uus...heh....Senverta siintä intouvuin, vaikka Uunolle ei sopivia varaosia itelle löytynny Bikemaniastakaan, että käin mörskältä hakemassa repun ja lisätarvekaluja, ja lähin sotkemaan noita kahta suolajärvee ympäri.
Taukopaikalla Torreviejan suolajärven takana.
Ajelin sairaalan ohitte Los Montesiinosiin, ja siitä Quesadan viertä Guardamarin yläkuolokohtaan, ja siitä Pinomarin ja La Matan kautta Pariisille ja "Rio Röntgeniä" pitkin rantatielle, ja loppukylän läpi mörskälle. Kilsoja tuli 38.
La Matan "Mölinäpuiston" kupeelta.
Rätit koneeseen ja niijen kyttäilyä, ja sen jälkeen läskit pannulle ja kohta toiset läskit silmille hetekalla. Tästä se lähtee.
tiistai 20. maaliskuuta 2018
AntinProidi- puhelimen keksijälle
Epäonnistuneen aamulenkin loppupuolella näppäsin tän kuvan. Jos totta puhun, ni lenkki oli silti onnistunnu, vaikka juokseminen jäi vajaaseen viiteen kilometriin, ja sekin useammassa pätkässä. Kävelyä kerty pikkusen vähempi.
Sitte männää tuoho otsikon asijaan. Antti on vissiin veljellesä keksinny tuon puhelimen, jonka mieki sekopäisyyksissäni, ja hätä- tai muuten päissäni mänin ostamaan. Perhana en kyllä tienny ostaessani, että Antin velipoika on todennäkösesti minnuu paljon nuorempi. Tuon kolmen kuukauven käyttökokemuksen jälkeen kyl ainaki siltä tuntuu. Seuraava luuri ei todennäkösesti oo Uuno-vanhuksella ainakaan Antin valmistama, jos ei asioihin tuu ripijästi muutosta.
Mitä enempi on Uunon käyttötunteja tullu, sitä enempi paskaa tullee luurista ikäihmisen silmille. Sitä en sano, etteikö ikäihmineki vielä jotaki opi, mutta pointti on se, että ikäihmisellä eritoten, jos se on eläkkeellä, sillä ei ennää oo aikaa kaiken maaliman JAKAMISIIN, KOMMENTOIMISIIN tai muuhun joutavaan. Sillä ei oo ku muutama vuos jälellä, eikä se haluva niitä käyttää jonnenjoutavaan.
Nytte on ihan vertailun vuoksi sanottava, että ilman muuta palaisin Nokiaan ja Ikkuna-puhelimeen, jos ois mahollista, mutta ei taija olla? Tuki lienee loppu ja kaikki muukin alamäjessä älyttömissä luureissa? Sillä ei juuri mittään itestä riippumatonta silmille hypiskelly, niinku tässä Antin-Velipoikapuhelimessa tapahtuu vähän päästä.
Toine juttu on nuo, eritoten Antin Proidi- puhelimen näppäimistöasetukset. Perhana sentään, on kääkkä kamppaillu viikkotolkulla ihan vaan sen kanssa, että jokahine merkki, minkä painan näppikseltä tulee samanlaisena näytölle......Perkele....mistä helvetistä Antin Proidi luulee tietävänsä haluanko kirjottaa minkäkin kirjaimen, öön, vai jopa ään.....tän kanssa oon painiskellu "jonkusen tovin" monasti...heh...ja vähillä "eläkeläisajoilla". Ja silti vaikka oon näppisvalintani saannu kondikseen helvetinmoisella työllä, vähän päästä tulee "ehotuksia", josko nyt vaihtaisit johonki toiseen...perhana. Pitäs olla enempi "yks puhe", niinko ennenmuinoin oli pokeripelissä. Nyt on semmoset periaatteet jo kuopattu kilometrien syvyyteen.
Joo tiijen....lue OHJEISTA ja NETISTÄ...no siihen sanosin, että kuusnelonen on jo saannnu ihan tarpeekseen lukija erilaisija ohjeita siintä ja siintä ja siintä...ja myös niitä nouvatella....sitä ei enää juuri kiinnosta minkään ohjeen lukeminen...ja niijen nouvattaminen vielä vähempi....heh se on nuorempien asia.
Ja perkele tuo salasanojen jatkuva tallettamisen kysely....ottaa kyllä pattiin. Miulla, ja muillaki tän ikäkauven tuotteilla on jatkuva ongelma siinä mistä ne oikijat, salassa olevat sanat löytää. Ei niitä kyllä kannata mihinkään pilviin käyvä sirottelemaan, jos ei lissää riesoja itelleen halua. Sieltä niitä ei ainakaan kuusnelonen löyvä ikänä. Joku muu kyllä löytää ihan varmasti.
ANTIN-PROIDI vaihtuu oitis Uuno-ystävällisempään malliin. Nytte ois markkinarako, ja oisin semmoseen luuriin valmis muutaman satasen ylimäärästäki laittamaan, johon ei tulis yhtään mainosta, ei ees semmosta minkä ite haluaisin.
Löytyykö? Ei taija nykyaikana löytyy. Lähen ettimään nyöriä ja rasvapurkkia...
Pittää tähä nyt vielä jatkeeksi lisätä, että käväsin äsken paskomassa. Jo tuli Antin Velipoikapuhelimesta kysely, että pitäs ruveta arviomaa käynti. No aikasemmi en oo jaksannu mittää arvioija, mutta nytte vetäsen arvion: Tää oli ihan vakiokamaa, ei löysää, eikä liija jöötiäkään, eli sanosin kutakuinkin MEDIUM....no enpä tiije paljonko tästä joku Kookle sitte viisastuu, mutta kertakaikkisen paska homma on tuo kaikenmoinen tietojen kyräily, mitä nuo yhistykset tekkee.
Sitte männää tuoho otsikon asijaan. Antti on vissiin veljellesä keksinny tuon puhelimen, jonka mieki sekopäisyyksissäni, ja hätä- tai muuten päissäni mänin ostamaan. Perhana en kyllä tienny ostaessani, että Antin velipoika on todennäkösesti minnuu paljon nuorempi. Tuon kolmen kuukauven käyttökokemuksen jälkeen kyl ainaki siltä tuntuu. Seuraava luuri ei todennäkösesti oo Uuno-vanhuksella ainakaan Antin valmistama, jos ei asioihin tuu ripijästi muutosta.
Mitä enempi on Uunon käyttötunteja tullu, sitä enempi paskaa tullee luurista ikäihmisen silmille. Sitä en sano, etteikö ikäihmineki vielä jotaki opi, mutta pointti on se, että ikäihmisellä eritoten, jos se on eläkkeellä, sillä ei ennää oo aikaa kaiken maaliman JAKAMISIIN, KOMMENTOIMISIIN tai muuhun joutavaan. Sillä ei oo ku muutama vuos jälellä, eikä se haluva niitä käyttää jonnenjoutavaan.
Nytte on ihan vertailun vuoksi sanottava, että ilman muuta palaisin Nokiaan ja Ikkuna-puhelimeen, jos ois mahollista, mutta ei taija olla? Tuki lienee loppu ja kaikki muukin alamäjessä älyttömissä luureissa? Sillä ei juuri mittään itestä riippumatonta silmille hypiskelly, niinku tässä Antin-Velipoikapuhelimessa tapahtuu vähän päästä.
Toine juttu on nuo, eritoten Antin Proidi- puhelimen näppäimistöasetukset. Perhana sentään, on kääkkä kamppaillu viikkotolkulla ihan vaan sen kanssa, että jokahine merkki, minkä painan näppikseltä tulee samanlaisena näytölle......Perkele....mistä helvetistä Antin Proidi luulee tietävänsä haluanko kirjottaa minkäkin kirjaimen, öön, vai jopa ään.....tän kanssa oon painiskellu "jonkusen tovin" monasti...heh...ja vähillä "eläkeläisajoilla". Ja silti vaikka oon näppisvalintani saannu kondikseen helvetinmoisella työllä, vähän päästä tulee "ehotuksia", josko nyt vaihtaisit johonki toiseen...perhana. Pitäs olla enempi "yks puhe", niinko ennenmuinoin oli pokeripelissä. Nyt on semmoset periaatteet jo kuopattu kilometrien syvyyteen.
Joo tiijen....lue OHJEISTA ja NETISTÄ...no siihen sanosin, että kuusnelonen on jo saannnu ihan tarpeekseen lukija erilaisija ohjeita siintä ja siintä ja siintä...ja myös niitä nouvatella....sitä ei enää juuri kiinnosta minkään ohjeen lukeminen...ja niijen nouvattaminen vielä vähempi....heh se on nuorempien asia.
Ja perkele tuo salasanojen jatkuva tallettamisen kysely....ottaa kyllä pattiin. Miulla, ja muillaki tän ikäkauven tuotteilla on jatkuva ongelma siinä mistä ne oikijat, salassa olevat sanat löytää. Ei niitä kyllä kannata mihinkään pilviin käyvä sirottelemaan, jos ei lissää riesoja itelleen halua. Sieltä niitä ei ainakaan kuusnelonen löyvä ikänä. Joku muu kyllä löytää ihan varmasti.
ANTIN-PROIDI vaihtuu oitis Uuno-ystävällisempään malliin. Nytte ois markkinarako, ja oisin semmoseen luuriin valmis muutaman satasen ylimäärästäki laittamaan, johon ei tulis yhtään mainosta, ei ees semmosta minkä ite haluaisin.
Löytyykö? Ei taija nykyaikana löytyy. Lähen ettimään nyöriä ja rasvapurkkia...
Pittää tähä nyt vielä jatkeeksi lisätä, että käväsin äsken paskomassa. Jo tuli Antin Velipoikapuhelimesta kysely, että pitäs ruveta arviomaa käynti. No aikasemmi en oo jaksannu mittää arvioija, mutta nytte vetäsen arvion: Tää oli ihan vakiokamaa, ei löysää, eikä liija jöötiäkään, eli sanosin kutakuinkin MEDIUM....no enpä tiije paljonko tästä joku Kookle sitte viisastuu, mutta kertakaikkisen paska homma on tuo kaikenmoinen tietojen kyräily, mitä nuo yhistykset tekkee.
maanantai 19. maaliskuuta 2018
II Medio Maraton Dama Guardamar del Segura. 18.3.2018 Muutama kuva.
Tarkoin oli Guardamarin puolikkaan voittaja Javier Ballester Murcia voimansa jakannu....
Tällä kaverilla oli jäänny voimareservejä vielä maaliviivan jälkeen tapahtuvaan kymmeneen punnerrukseen...
Vesalla oli helppoo ku heinähommissa...
Ja Kakella kans, vaikka "häkki heilahtikin"...
Tällä kaverilla oli jäänny voimareservejä vielä maaliviivan jälkeen tapahtuvaan kymmeneen punnerrukseen...
Vesalla oli helppoo ku heinähommissa...
Ja Kakella kans, vaikka "häkki heilahtikin"...
sunnuntai 18. maaliskuuta 2018
II Medio Maraton Dama Guardamar del Segura. 18.3.2018
Lähtökiihyttelyä.
Juoksuvastuu oli Kaukolla ja Raijalla huoltovastuu, ja Uuno piti huolen uunoilusta ja muusta tahvoilusta.
Yks pirssi siinä asemalla könötti Libre- kyltti kylessä, ja Uuno säntäsi kuskin juttusille ja kyyvistä neuvottelemaa. Hinta oli kohillaan, je meillä kova hinku Guardamariin, jossa oli tänään tuo Guardamarin puolimaratonikisa Kaukolla juostavana. Uunoki sinne oli ilmottautunnu, mutta ei kisassa juossu.
Kaukon torsaaliteltassa valmistautumista koitokseen.
Kisan järjestävänä seurana toimi Club Maratonianos Guardamar del Segura. Mukavan mahtavasti oli kisajärjestelyt hoijettu, ja hommat pelasi kaikki ihan mallikelposesti. Manolon vastuulla oli monta hommaa kuulutuksesta lähtien, ja hyvin mäni kaikki. Uunoki sai nautiskeltua lepposan ilmapiirin ja usijamman serveesan ja paellalautasen avittamana mukavasta kisatapahtumasta usean tunnin ajan. Unohtaa ei sovi myöskään Juoksijan Bolsan sisältöö, jonka sai omakseen 14€:n osanottomaksulla. Bolsassa oli mm. laadukas verryttelypuku ja lippis! Suuret kiitokset järjestäjille!
Tästä se lähtee, ja lähti kanssa.
Saatii kyyvin yksityiskohista sovittuu, ja ängettii sitte pirssin sissään ja kohen Guardamaria. Lähtöhän sijaitsi tuolla Cervantesin Kallen kotinurkilla, Reina Sofian puiston nurkalla, joka on ihan mahtava paikka tämmöselle tapahtumalle kaikin puolin. Taksi paineli ihan perille asti Uimahallin ja Salidan putken viereen, taksimerkin antamilla oikeuksilla.
Manolo median haastateltavana. Hyvin hoitu kaikki hommat, mitkä vastuulla oli. Felicidades!
Kateltii siinä paikkoja tovi, ja käytii hakemassa Torsaaliteltasta torsaalikapsäkki, ja lähettii rannalle kahvikupposta hakemaa. Sehän löyty helposti, ja aikaa kun oli istuskeltii kuppilan sisätiloissa kuumien Cortado- kuppien äärellä puhumassa mukavia. Sitte maksettii kupposet, ja lähettii lähtöalueelle takasin.
Voittajan maalinarun katkasu.
Guardamarin Vesakin siihen sitte ilmaantu, ja osallistu kisaan myös juoksemalla. Kake ja Vesa painu sitte verryttelemää, ja myö kanniskeltii Raijan kanssa reppuja ja oltii muutenki hengessä mukana.
Vesan loppukiristys. Hyvä!
Sitte lähin Kakee avittamaa Torsaalitelttaan, ku oli jo aika vähentää vermeitä kisavarustustasolle. Kohta oli jo aika lähettää juoksemaan tulleet matkaan. Mahoton oli ryske ja ruudin ja pelihousujen käry, ku lähtötoimituksen aika oli. Rakettia, ruutia, savua ja sputnikkia ja muuta ohjusta oli ilma sakiana ja tärykalvot tärisi vielä vartinki päästä itekseen.
Kaukon loppukiristys. Hyvä!
Sitte lähettii valumaan rantakadulle yks kortteli alemmas, mutta Vesa kerkis jo männä ohi ennenku sinne päästii. Kauko kerittii näkemää siinä 3,5km:n kohilla ennen "kastajamöklejä".
Espanjalaine nuoripari, joka on ollu kolmessa viimesessä kisassa aina mukana. Torrevieja, Benijofar ja Guardamar. Onnea kovasti!
Ekalla kierroksella oli sovittu Kaken juottopaikaksi maalisuoran alkupää, mutta siinä vaiheessa Uunolle iski paniikki, että onko juotto varmasti sallittua. No kysästä piti Maratonianoksen vahtimieheltä, ja kuulemma ei ongelmaa juoton suhteen ollu. Hyvä juttu. Tässä vaiheessa ois ollu Kaken kannalta "mukavaa" ku Uuno ois kävelly juottopullo käsissä, mutta ei ois sitä voinnu Kakelle luovuttaa "tiskauksen" pelossa. Vesa tuli ensin ja kohta Kakeki, ja Uuno sai putelin luovutettuu onnellisesti ilman uunoilua Kakelle.
Hauskat juoksijanuorukaiset Vesa, Mariano ja Kake.
Sitte kytisteltii toisen kierroksen aika lähtöpaikan tuntumassa ja enne voittajan tuloo siirryttii maalilinjan tuntumaan. Voittaja sieltä tuli ja katkasi maalinauhan reilussa 1.11 ajassa. Asvaltille vetasi sitte linjan jälkeen väsyneen juoksijan.
Kauko ykköspallilla pootijumilla.
Vesa juoksi hyvin, ja oli jälleen pootijumilla toisena sarjassaan ajalla 1.26 ja rapijat. Kauko juoksi ja mahtavasti jälleen, ja voitti sarjansa ajalla 1.30 ja sekunnit päälle.
Vesa pääsi myös "pormestarin puhutteluun" pootijumille kakkosena.
Sitte siirty jo huoltohenkilökunta, eli Raija ja mie tuonne puiston sissään palkintojenjakopaikalle. Siinä tuli sitte espanjalaine nuoripari vastaa, jotka on ollu viimesissä kolmessa kisassa myös juoksemassa. Uuno-espanjaa siinä hölöttelin pitkät litanijat ilman oikeita "Forma de Verboja", mutta ei tuntunnu kettää hattaavan, vähiten Uunoo.
Voimistelijatytöt vetasi hienot esitykset ennen jumijuhlia.
Juoksijat ku oli saannu vattansa paellaa täyteen, sitä ja serveessaa piisas myös huolto- ja katsomohenkilökunnalle. Kytisteltii siinä aukiolla sitte jumitteluijen alkuu, ja Vesa ja Marianoki tuli porukoihin. Soomipoikien seremonijat ku saatii loppuu vietettyä ja Vesa ja Kauko mitalinsa, myö hyvästeltii, ja lähettii kohti paperipussi- ja taksiasemaa, jotka oli molemmat samassa paikassa.
ONNEA KAKELLE JA VESALLE MITALEISTA!
Tässä Uuno rötkähti päivän jälkeen hetekalle väsyksissä vetastuaan uuven kisakassista löytyneen Verkkapuvun ja lippiksen päällensä. Hyvin nukutti.
Aikamme kökittii asemalla, mutta ku ei pusseja eikä takseja näkynny, ei auttannu, ku ruveta vetelemää luurilla numeroita. No lupasivat, että kasi-numerolla varustettu taksi tulee 5 minuutin sisällä meijät hakemaa. No luurin ku sai kiinne, ni kohta oli pirssi eessä ja huolto- ja juoksuhenkilökunta autossa. Mie käin istumassa kyyvissä Kaken ja Raijan osotteessa, ja sitte tulin takasi pirssillä tähän mörskälle.
Torsaaliteltan ilosta porukkaa. Kiitokset hyvästä palvelusta!
Kiitokset Raijalle, Kaukolle, Vesalle, sekä Maratonianoksen porukalle ja muillekin tuttaville mahtavan mukavasta päivästä!
Toivoo, Uuno
TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.
perjantai 16. maaliskuuta 2018
Joku muu syy
Käin hyvästelemässä ystäväni horsmakukkulan lepoon omalla tavallani. Ihmisten aivojen kaikkia tuotoksia on uunojen vaikia ymmärtää, ja varmasti myös toisinkin päin. Vietin ajatuspitoisen tunnin yksinäni rauhassa tuolla Rojalesin ristikukkulalla keppanatölkkiä siemaillen.
Olin kuitenkin ilmeisesti tarkkailun alla koko ajan. Miliisi pyyhkäsi ohitte kertaalleen, ja toinen jäi sadan metrin päähän varttitunniksi, ja kertaalleen helikopteri tuli Torreviejan suunnasta suoraan kohti kukkulaa ja vetasi aika matalalta ylitte.
Kukkulalta on mukavat näköalat myös Rojalesin kylän ja Orihuelan suuntaan.
Kun lähin kukkulalta almäkeen kylälle tuli heti miliisi taas vastaan. Ajoin Rojalesin keskustan läpi ja Segura-joen toiselle puolelle. Ajoin ihan jokivartta pitkin pikkusta hiekkatietä ja muutaman satametriä poleksittuani Guardamariin päin, oli taas miliisi parkissa.
Kilsoja tuli satakunta metriä vaille 50.
Syy tähän tarkkaavaiseen toimintaan taisi kuitenkin olla tuolla Quesadan takana olevalla kukkulalla, johon ristikukkulalta on hyvä näköyhteys....tai sitte joku muu syy.
Olin kuitenkin ilmeisesti tarkkailun alla koko ajan. Miliisi pyyhkäsi ohitte kertaalleen, ja toinen jäi sadan metrin päähän varttitunniksi, ja kertaalleen helikopteri tuli Torreviejan suunnasta suoraan kohti kukkulaa ja vetasi aika matalalta ylitte.
Kukkulalta on mukavat näköalat myös Rojalesin kylän ja Orihuelan suuntaan.
Kun lähin kukkulalta almäkeen kylälle tuli heti miliisi taas vastaan. Ajoin Rojalesin keskustan läpi ja Segura-joen toiselle puolelle. Ajoin ihan jokivartta pitkin pikkusta hiekkatietä ja muutaman satametriä poleksittuani Guardamariin päin, oli taas miliisi parkissa.
Kilsoja tuli satakunta metriä vaille 50.
Syy tähän tarkkaavaiseen toimintaan taisi kuitenkin olla tuolla Quesadan takana olevalla kukkulalla, johon ristikukkulalta on hyvä näköyhteys....tai sitte joku muu syy.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






























