maanantai 13. helmikuuta 2017

XIX Medio Maratón y 8K "Ciudad de Orihuela". 12.02.2017

Näillä männään seuraava viikko.

Mie käin eilen kokemusta hakemassa tuolta Orihuelan puolimaratonilta. Monelta osin mukava reissu taas, mutta toisaalta ois voinnu jäähä mörskän hetekalle rötköttelemää, jos etukättee ois tienny reissun yksityiskohat.

Myöhän lähettii Olan kanssa aamusella Vesan kyytii ja matkustammaa kohen Orihuelaa. Los Montesinosista sitte tuli mukkaan kahen auton letkaan Eira ja Ilkka.

"Pelipaikoilla" oltii ihan ajoissa ja pirssit saatii parkkii hyvin ja torsaalit ja polsat kässiin vauhikkaasti, mitä nyt Uunolla vähäse tankerointija nuijen numerolitanijoijen luvetteloinnissa.

Kelihän oli uhkakuvista huolimatta ihan ok, +17, 2m/s, pilvinen.

Eilistä "kisakalustoo"

Takasi pirssille ja kuorittii vaatekertoja vähemmäksi ja sitte yritettii kahville. No siinä mäni väenpaljouven takija kovasti aikaa ja hermo petti ja lähettii verryttelemää. Vettä tuli muutama tippa, mut satamaa ei onneksi ruvennu. Takasin autolle ja kuorimaa ylimääräset rättikerrokset kisavarustusten ympäriltä ja jolkottelemaa tarttiputkilon alle.

Mie mänin putken etupuolelta karsinaan ja pääsin ihan eturiviin. No siintä joutu kyl näillä hartijoilla kymmenen minuutin kökkimisen jälkee usijamman metrin pakittelemaa, mutta hyvä oli paikka. Ola joutu kiertämää sivuaitauksen ympäri ja oli paljo miun takana. Vesaki oli lähellä lähtöviivaa.

Sitte lähettii ja "ryysis" oli ihan mahoton. Pelko perspuolella ja kieli keskellä suuta toivoin, ettei joku tallaa Uunoo allensa. No ei tallannu, ja hyvin lähti juoksuki kulkemaa. Eka kilsa 4:27 ja ihan ok tuntuma, vaikka tuolla keskitahilla tuskin maaliin oisin jaksannu?

Rupesin yrittelemää jarrutteluu, mutta vauhti oli seuraavat kolme kilsaa samoilla lukemilla ja hyvin kulki muutenki. Ollihan oli männy jossaki kilsan kohilla miusta ohi.

M60- sarjan ykkönen ja kakkonen höystettynä Vesalla.

Vähän ennen neljää kilsaa oli kääntöpaikka ja kuulin Petrin huutavan Ollille kannustuksija....js sitte repsahti Uunon vasen lonkka, Uuno ja koko Uunon juoksu...vasenta jalkaa oli vaikija siirtää etteen päin ja jotta juoksemalla etijäpäin pääsis, pitäs siihen pystyy, ja vielä semmosella tahilla, että se juoksuksi tulkittaisiin. Nytte ei pystynny ja siihen lässähti ja lerpahti hyvin alkannu kisa Uunoselta.

Riuhoin numerolapun irti rinnuksiltani, vetasin niskat kyömyyn ja monasti Uunolle tuttu tappijomieliala valtasi koko Uunon ruumiin ja sielun.

Siintä hiljalleen rupesin ittijäni hiissailemaan hitasti nilkuttamalla maalialuveelle. Monta kertaa piti kysellä suuntaa, ku ei halunnu koko reiluu parijakymppijä tällä nilkutuksella kierrellä.

Kertaalleen lanssimiehistöki minnuu kyytillensä anoskeli, mut mie en vielä niin huonossa kunnossa tuntenu olevani, että vaaterissa ois kuletusta ruumis vaatinnu. Alaleuka kyllä alko jo vähäse väpättää ja suumuovit lonksutella toisijaan vasten kylmän vaikutuksesta.

Matleena pootijumilla keskellä ykkösenä, ja oikijalla monasti Olaa ja Uunoo jelpannu Tragamillasin pressa Paco.

Löyty se parin kilsan konttaamisen jälkee maalialuve, mutta siellä mie suunnistin telttailemaan ensiapupisteelle. Siellä sitte usijamman henkilön toimesta Uunon nivusta tutkailtii, jotaki vaksija siihe työnnettii ja pyyvettii johonki "vekselilankettii" nimi kirjailemmaa. No mie en ollu hanttiinlaittokunnossa, ja vetasin nimen paperiin ja pääsin maalialuveen karsinaan. Myöhempi tijaknoosiarvijo lienee vika lonkanlöyhentäjälihaksessa?.

Sitte suunnistin olutteltalle, ja siinä viivyin usijamman verran. Leuvat löi loukkua, ja piti lähtee vastavirtaan hakemaa juoksijoille kuuluva pyyhe, vaikka miehän en vaadittuja kilsoja juossukkaan.

Sitte alko kylmänvilakka Vesan ja Olan oottelu. Lisärätithän oli autolla ja auto säpissä ja säpin avaimet Vesalla.

Paikallista pootijumiporukkaa.

Sieltä ne "pojat" tuli molemmat maaliin. Olli voitti ylivoimasesti M60-sarjan ja Vesaki oli viijentenä omassaan. Molemmilla puolikas juoksumatkoina.

Matleena voitti myös oman 8km:n tyttösten sarjansa. Mikko ja Matleena oli pyöräpeleillä kisapaikalla. Petrin ja Mikon tuloksia en pinellä ettimisellä löytänny ja pääkopan tän hetken rajalliset voimavarat ei riitä isompiin ponnisteluihin.

Senverta nyt maanantaina ponnistelin, että nilkuttelin Varmasijasta hakemaan 20 kappaleen pillerisatsin. Ola tokas mörskälle tullessani, että "otit sitte vaan kolmen päivän kuurin".....heh....ku näki tuon "vähäsen" pillerimäärän.

Kyllähän myö eilen iltasella vielä nilkuteltiin Olan voittojuhlija ja Uunon tappijojuhlija viettelemää Kiinanmiehen kuppilaan. Sieltä sitte nilkuteltii mörskälle takasin kuitenki suupielet hymyssä ja tennarit ja silmät enempi ja vähempi vinossa vähän myöhempänä.

No mukava oli "mierdaa" jutella ja kuunnella....heh...hyvät oli jutut eilen päivällä ja illalla ja mukavat oli jutut.

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.
 

maanantai 6. helmikuuta 2017

Tiun verran


Nyt oli poikkeuksellinen viikonloppu, kun sopivia kisoja ei meille löytynny. No olipahan aika vejellä kipeetä lonkkaa ja hirsiä. Liikuntaakin tuli harrastettua kuitenki Uunon käsikirjan mukasesti.

Siihen kuulu tänää tiun mittanen jalkalenkki, josta 17,5km rimpuilin tuulen kanssa juosten ja loput tissuttelin kävellen. Illalla en tänää tissutellu.

Perhananmoine oli kyl tuuli. Harvon niin kovaa tuulee, että juoksemisesta ei mitään meinaa tulla, mutta tänään tuuli. Mie lähin varoiksi tuonne keskustan kujien suuntaan, jossa oli vähän helpompi talojen välissä nilkutella. Irtolippa oli päässä alkumatkasta, mutta keskustan toisella laijalla ku talot, ja niijen tarjooma tuulensuoja loppu, piti kaularätistä värkätä päähine ja ottaa irtolippis kätöseen riesaksi.

Sairaalan kohilla piti kääntyy takasi, ku jalatkaan levällään juosten ei haluttu juoksusuunta pysynny, vaan piti lyhtytolppaa ruveta syleilemmää puolipukeissaan. Tuli siinnä lyhtytolppija "pussaillessa" mieleen tuo asia, että miks täällä Espanjassa ei oo Pajero- merkkisijä autoja....heh...sen voipi jokahine sanakirjoista selvitellä.

No siintä siirryin myötätuuliosuuteen, mutta ei sekkää oikee mieltä hivelly ku tuuli oli puuskittaista ja suunta vaihteli kovasti. No nahkaa kyllä hiveli enempi, etenki rantaosuuksilla kun hiekkaa oli ilma ja silmät sakijana, vaikka okulaarit nokilla oliki vähän suojaamassa mykijöitäni.

Kasinon kulmilta kanttailin aallonmurtajan suuntaan ja puoleenväliin portille asti nilkutin aallonmurtajan "alakerrassa". Ylös ei ollu asijaa, kun sieltä ois saannu Uuno ilmasen kyyvin Afrikkaan pelkästään kätesä levittämällä.

Sitte ilahutin juottoloijen kanssaihmisijä kyykkäämällä rantapaseoo myöten Curan- rannan kauttta Locosin rannalle ja mörskän läheisyyteen. Vettäki tuli jo muutama tippa, mutta ei kastellu.

Sitte oli taas siirryttävä tuulen takija muutama kortteli rannalta ja jolkkasin kotikujaa pitkin ylös Torrejonille saakka. Siintä Aromatica- puiston viertä Pariisille, ja mörskän ohi Terveyskeskukselle. No senverta oli vielä voimija ja edelleen runko lähes pystyasennossa, että sinne ei sissään tarvinnu pyrkijä, ja niinpä käännähin takasin ja taas Parriisia alamäkkeen.

Rio- Röntgenikin on ollu nyt jo monet päivät rutikuiva ja sitä pitkin hiissasin itteni väsyksissä kotikujalle ja mörskälle. Laittelin heti kattilan tulille ja keittelin tiun verran munija. Keittelyt ku sain lopeteltuu, yhestä koekappaleesta manailun voimalla kuoret vaivalloisesti irti, ja päälle pari kourallista "voittosuolaa" ja munuainen suuaukosta sissään.

Hyväksi olin munat keittänny, ja "sopivasti" suolaa sekaan heittänny! Nytte on jo myöhä, ja runko hetekalla vaakasuorassa asennossa ollu reilut pari tuntui, mutta silmämunuvaisten päälle ei nahkalärpäkkeet meinaa millään asettuu. Pitäsköhän ruveta miettimään elämän peruskysymyksijä, ja niihin sopivia vastauksis, ni sais ajan kulumaan aamuun saakka?

torstai 2. helmikuuta 2017

Pyörimistä

Välillä pitää vääntäytyä tuon Kankeen tai Vielä Kankeemman selkään, riippuu siitä missä jamassa on lumpijo, ja onko pitempijalkasella Olalla Kankeenkäyttövuoro. Kankee on rungoltaan vähän kookkaampi kun tuo Vielä Kankeempi, ja miulle on sama kummalla vekottimella veivailen, ku nuo matkat on kuitenki lyhkäsempijä ku Olan retket.

No olosuhteisiin nähen on saannu nilkutuskilsoja ja -kertoja kerrytettyy ihan mukavasti. Alkuviikosta käväsin tuolla Guardamarissa kääntymässä Vielä Kankeemmalla. Tänään ehkä sama juttu? No sen näkee päivemmällä.

Eilinen toinen lenkki mäni vähän liijan myöhäseksi, ja sittehän ei oikeen uni tullu hetekalla silmään ja muutenki oli pelkkää "pyörimistä" koko hetekointiaika. Saatto olla, että tuo lenkin jälkeen pesemättä jäänny hikinen lenkkirättikasa vaikutti myös unen laatuun huonontavasti.

Nyt rätit on jo koneessa, mutta tuota kovaäänistä masiinaa ei naapurisovun takia vielä viitti pyörimään laitella. Meillä on vähän eri aikataulut espanjalaisen naapuripariskunnan kanssa. Ne kukkuu illalla ja myö nukutaa jo sillon ja vastaavasti myö kukutaa yöllä ja aikasin aamulla ja ne sillon nukkuu.

sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Murcia Maratón. 29.01.2017

 
Kohti lähtöpaikkaa...

Tännää kökittii aamulla sysipimmeessä kyytiä sovitulla noukkimispaikalla. Oltii lähössä Murciaan juoksemaan kympin kisaa. Jorma ja Hanne meijät noukki kyytii sovittuna aikana.

Päällä oli rättilöitä usijampi vuosikerta, ku oli aika vilposta ennen auringon nousuu. Kisapaikalle päästii mukavasti ajoissa ja pirssi vietii järjestäjien neuvomalle parkkialuveelle, mikä oliki mainijo paikka.

Mukavan näköstä seutuu tää Murcian keskusta.

Siintä lompsittii rullaluistelijoijen ja maratoonarijen lähtöö kattomaa ja tutkailemaan lähtö- ja maalialuetta. Sitte viel kertaalleen hampparoitii autolle ja vilponen kisavarustus päälle.

Maaliputkilo kirkon kuppeessa.

Lämpöö oli Sylvi ennustellu +8 asteen verran ja tuulta 5m/s, joka suunnilleen piti kutinsa. Aurinko vähän välillä pilkisteli, vaikka se ei oikeen yltänny aina korkeijen keskustan kortteleijen tietasoon asti, eikä kyllä tuulikaan onneksi.

Kisahan järjestettii nyt viijennen kerran, mut suuren miinuksen antasin järjestäjille lähtöaluveen meiningistä. Vaikka kaistoja ja leveyttä kadulla oli, mutta siinä suihki eri suuntiin samanaikasesti maratoonareita ja rullaluistelijoita, ja myös autopelejä yritti vastavirtaan tungokseen päristellä.

Pootijumiseremonijoita

Kympin lähtö myöhästy vartin verran, ku ei ollu muulta liikenteeltä sopivaa rakoa! No sitte meijät komennettii kaikki koko runsaslukune lauma tien toiselle puolelle kyttäilemää sopivaa lähtöhetkee. Sitte kovalla tohinalla kaikki lähtökarsinaan ja lähettii mänemää pikalähetyksenä.

Liijan kapija oli meille varattu lähtökuja, ja miun eellä juokseva törmäsi metalliseen aitaan tai sitte heittäyty vaan ihan liijan aikasin ja kaatu asvaltille miun eessä. Onneks oli Uunon refleksit senverta herkälle sääjetty, että kerkisin vanhuuven vapisuttavilla jaloillani loikata nippa- nappa heittäytyjän yli, enkä siihe jääny iteki "hetekoimaan". Pikkuse teki kipijää tuossa raihnajalassa. Ola tuli miun jälessä ja onnistu myös tuon lihaesteen ylityksessä.

Rullaluistelijoijen alkykiihytyksijä.

Kovasti oli kapija väylä tukkeessa ja Ola ei omalla vauhilla päässy juoksemaa. Miulle oli varmasti etu, että ei päästy, eikä Uunon ravi päässy nyt ryöstäytymää alkulaukalle niinku monasti käypi. Kello näytteli yli 5minuutin kilometritahtija, mutta siintä se rupes kyllä laskemaa ja tasaantumaa. Ola mäni jossaki puolen kilsan kohilla ohitte, mutta Uunonki jalka ja pumppu läpsytti ihan mukavalla vauhilla.

Jore kannustaa Maratonin voittajaa loppusuoran vihreellä matolla.

Hanne voittajana pootijumilla. Onnea!

Toinen kilsa mäni tasan 4.00 tahilla eli liijan rippeesti. Siintä keskitahti vakiintu 4.13 lukemiin ja kuuven kilsan kohilla rupes vähän epäilyttämään, että miten tässä kääkälle käypi ja kestänkö katkijamatta loppuun asti. Sitte mäni taas kilsa ja keskitahti jökötti samoissa lukemissa...hyvä. Joren kannustus autto mukavasti usijassa kohtaa ja kulku oli Uunohyvää laatua.

Olli taas tutulla paikallaan. Onnea!

Ennen maalii tuli vielä vastatuulipätkä ja sain hyvävauhtisen ja levijän selän etteeni suojaksi. Vuntsin, että tässä roikottelen ja lopussa sitte ohitte. Niin tehtii, ja ennen viimosta mutkaa parisataa metrii ennen maalija nilkutin ohitte.

Sitte vielä viimone pieru ja pinnistys maalisuoran vihrijää mattoo pitkin läkähyksissä maaliin.

Senverta jo silmissäki haritti, että olin näkevinäni lukemat 40:37....tai jotaki....heh, mutta oikee lukema oli 42:37. Kellonki sammuttamine tais unehtuu maaliviivan ylityksessä, kun sillo oli niin paljo muuta toimintaa seuhtovissa käsissä ja nilkuttavissa jaloissa. Uunon keskitahti oli 4:13 ja matkamittariin kerty lukemat 10,178km. Sillä heltisi Veteranos F- (M60)- sarjan kakkostila. Yläkanttii mäni tänää rapijasti.

Uuno ja muut kääkät.

No niin mäni myös Hannella ja ykköspaikka heltisi vähän yli 50:n ajalla, vaikka matkalla suoritettii lukuisia kättelyitä.

Ola otti myös normipaikkansa ja oli ykkönen sarjassaan hyvällä 39 alkavalla ajallaan, vaikka polvee aristaaki.

Mukava oli päivä ja vielä mukavampi ku nilkutuskin tuntui nyt kulkevan. Huomenna on taas uusi päivä, mut liikaa ei kannata kujeilemaa ruveta. Siitäkään ei hyvää seuraa.

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.

Vuosikertakahvia

 
Kuva viime viikonlopun alkuverryttelystä Santa Polassa. Kuvan otti kämppis- Ola.

Kello on "jo" puol kolme aamulla. Kohta olis tarkotus lähtee Murciaan juoksemaan kymppiä. Olis ollu maratoniki tarjolla, mutta semmoselle matkalle Uunon kintut ei ennää ylety. Puolikkaanki juoksentelu tuntuu jo tarpeeksi raskaalta työltä.

Meijän torsaalit kävi Jore ja Hanne jo eilen hakemassa, joten niijen jonotus jää aamulla pois rutiineista. Kiitokset hakijoille!

Mielenkiinnolla oottelen aamun kisaa ja tulosta ja sitä, miten Uuno on Santa Polan puolikkaasta toipunnu. Koko viimeviikon siivut sain kuitenki tehtyy suunnitelmien mukaan raihnoista huolimatta.

Kananjalkaliemen puuttuminen on saattaannu vaikuttaa Uunon juoksukuntoon. Ei oo tullu ku yks tyhjä kananjalkaliemikassi kisoista tulijaisena. Siitä ei paljon voinnu vauhtii imeksiä juoksuunsa.

Yhet "vuosikertakahvit" jo tuossa joiskentelin, ja nyt vois jo ruveta kerräilemää kamoja kassiin ja nousta ylös sassiin, sekä harkita pientä aamuyön herätelenkkijä tuonne Nobelin Alfredin rantapaanalle. Vuosikertakahvin aineosinahan on ylleensä eilenkeitetty, keittimeen jämähtänyt kylmä kahvi, ja veenkeittimellä keitetty vesi. Ola ei tästä Uunon kuntojuomasta oo oikeen ollu innostunnu, ja miun on kyttäiltävä, ettei se nakkaa eilisiä ylijäämäkahveja viemäriin.

Mie ruppeen toimimaan.

tiistai 24. tammikuuta 2017

Hellettä

 

Akkaa jo tuo aurinkoki pikkuhiljaa pilkistelemää. Mörskälläki on sermijen välistä kurkittu, joko helle on taas alkannu...heh...ei ihan vielä, mutta nyt on sateet jo onneksi loppunnu.

Mitenköhän tuo pintanahkapuoli nyt sopeutuu näihin kuivempii keleihin, ku on noihin vesikeleihin jo päässy tottumaan? Halkeilemaan saattaa ruveta vanha ja vetinen päälysnahka ja iho alkaa kesimään ja nousee näppylöille.

Eilen oli jo poutapäivä ja käin "Vielä Kankeemmalla" Hessuu jututtamassa ja saijulla. Sieltä lähin hiljakseen koukkimaan LaMatan ja Luonnonpuiston lävitte ratanpohjalle ja siitä Alzhaimerin kautta keskustaan ja mörskälle.

Kämpillä on henkisesti jo ruvettu valmistautumaan pitkiin pyöräreissuihin noijen Olan palkintotineroijen talteen saamiseksi ja "Kankeen" ja "Vielä Kankeemman" ketjuja jo ruokaöljyllä hivelty. Illalla pieneksi "alkuverryttelyksi" värkkäiltii ensimmäine viesti tinerokasan päälläistujalle. Nytte ei voi muuta ku ootella.

Mie käin aamulla Normilenkkini hiipimässä. Väsynyttä ja raihnasta oli. Suunnitelmassa on kyl viel yrittää toistaki konttausta illemmalla? Saa nähä onnistuuko.

sunnuntai 22. tammikuuta 2017

28 Mitja Marató Internacional Vila de Santa Pola. 22.01.2017



Läskin voimalla taas voittoon! Onnea ylivoimasesta voitosta Ollille!

Onnea myös Vesalle! Tineroita varmaan kuorissa semmone määrä, että "kiharalle" ei taija taipuu koko loppuvuotena?

Kello oli 4.35 ku heräsin. Tarkotus on käyvä pikku "herätyslenkura" heittämässä tässä kohta osin juosten ja osin kävellen. Unen kanssa ei nyt tarvinnu tuskailla. Puoli kymmeneltä "pimennys" ja taju lähti lähes heti.

Luvattu on puolipilvistä, +11 astetta ja 17m/s tuulta. Saa nähä pitääkö ennuste, vai tuleeko vettä? Nyt pittää ruveta valmistautumaa kahvin keittelyyn ja kamojen kasaukseen ja muihin rutiineihin.

Sitte lähittii aamusella Jorman kyyvityksellä kohti Santa Polaa. Meitähän oli Jorma, Hanne, Tarja, Ola ja mie samalla kyyvillä. Kelistä ei vielä tiijetty mittää, ja pelko oli sateesta ja myrskytuulesta, mutta ei tullu kumpaakaan haitaksi asti. +12, 5m/s Uunon takalauvotustuntuman mukkaan mitattuna?

Myö oltii eilen investoitu reilu euro kymmeneen 100 litran vetoseen jätesäkkiin, joista iltapuhteena sitte askarreltii neljä kipaletta mainijoita sajeulstereita, jotka pelas myös hyvin lämpöhaalareina kisan jälkeen. Niille ois ollu kyl hyvät bisneksentekomahollisuuvet. Liki 8000 juoksijaa, ja jos vaikka joka toine ois ostannu sajeulsteri-lämpöhaalari yhistelmän, nettoo ois tullu reilut 3500€!

No sitte käytii verryttelemässä, kattelemassa maalialuvetta ja etiskelemässä ulstereille kätköpaikkoja ja lipsuteltii takasi autolle. Siellä riptiisijä ja liikarätit niskoilta ja jolkottelemaa lähtöpaikalle ja etiskelemää oikeeta lähtökarsinaa. Petriin ja Sariinki törmäsin siinä kiireessä, mutta ei kerinny paljo pakisemaa ku lähtö oli jo vartin päästä.

Oikijaan karsinaan pääsin ja lähelle sen etureunaa. Vähä aikaa vielä kökittii ja sitte alko kova huuto ja rytinä, joka meinasi sitä, että jalkoja piti ruveta liikuttelemaa ja etenemmää kovassa ruuhkassa...Uunon ei keykäsenä kääkkänä ekan kilsan aikana juuri tarvinnu tennareita maahan pistellä, ku raskastekosemmat hiissasi Uunoo etijäpäin molemmilta puolilta ja antovat selästäki työntöapuu. Siinä oli varmasti jo tiskaamine lähellä?

Eka kilsa mäni tahilla 4:45, jossa on parikytäsekuntia "karsinalisää". Se aika mäni ennenku pääs lähtöviivalle.

Olin vuntsinnu päissäni ihan ite, että 4:35 tahilla saattasi pystyy hyvällä tuurilla kisan läpäsemään. Reitiltäänhän kisa on lähes ihanteellinen. Yks pikku ylämäkipätkä ja yks pikkunen "hiekkapätkä" pahimmat vauhin hijasteet, ja jokunen mutka, jos ihan tikkusuoraan reittiin verrataan.

Juoksu mäni tavotteeseen nähen lähes oikeella tahilla, ollen parhaillaan keskitahissa 4:33, ja jatku hyvin tuonne 16km:n kohille, mutta sitte alko lievä etukeno muuttumaa lieväksi takakenoksi, ja hento ruumis takalauvotus mukaan lukijen viihtymää kauvemmi lähempänä maata, ja sillohan siinä rupee mänemää enempi tuota kallista aikaa ja juoksemisen perusajatus hävitä Uunon horisontista.

Perusajatuksenahan on käyttää tuohon järjestäjien ohjastamaan reittiin mahollisemman vähän tuota kallista kamaa, eli aikaa.

Viimesillä kilometreillä Uunon viihtyvyys oli jo yli 4:50 lukemissa ja joskus irtoova loppukirin tapanenki oli vaihtunnu tavalliseksi ja väkinäiseksi talsimiseksi. Maaliviivan yli talsin vajaassa 1:39 ajassa, ja sillä olin M60- sarjassa sijalla 11.

Osajoukko...kuvasta puuttuu Hanne ja kuvan ottaja Jorma.

Olli voitti mainijolla 1:26 ja rapijat ajalla M65- sarjan ylivoimasesti, ja Vesanki aika 1:27 rapijoineen yletty nyt myös pootijumille ja sijalle 3. M55- sarjassa.

Tarja anto muille vähän tasotusta ja lähti rauhallisella vauhilla loppua kohti kiristäen, ja oli 1:42 ajalla neljäs sarjassaan. Hannella oli tänää vaikee päivä ja joutu keskeyttämää neljännesmatka ennen maalia. Harmi homma.

Kiitokset mukavasta reissusta ja kisapäivästä!

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.

Senverta eilenki sekalla olin, että tuloslinkki jäi askartelematta tänne. No nyt sen vääntelin.