Vesirotat

Heppa piti taas viijä hirnahtelemaan lekurin pilttuuseen. Siitähän EI OO herunnu sisätiloihi yhtää ylimäärästä lämpöö, vaan samanverta mitä ulkoilmassa lämpöö on sattunnu olemaan.

Joskusha Mie luulin, että Laatokan kaislikoista on itärajan ylitte tullu kaikki VESIROTAT tuon aikoinaan hepan vuorauksessa käytetyn kaislan perään KU katosta semmone kitinä kuulu, mut myöhemmi selvis, että sisäilmaa nuuhkiva termostaatti siellä vaan hengittää, Eli veteli viimesijään.

Aikoinaan Mie lopetin tuon Telttailuauton kanssa yhteistyön, KU näytti siitä, että itähevosien päälle NE EI ymmärrä mittään. Siitä Asti on tuo lämmitys pelannu kaksasentosäätönä....ja se on mulle kyl piisannu sekin.

Nehän aikoinaan, KU heppaa siellä käyttelin telttailussa, vaihteli usijampaan kertaan sitä termostaattija, mut Mie vänkäsin vastaan ja sanoin, että vika on siellä ite toimielimessä, joka jumittelee. No eipä se miun oikijassaolemine enää miuta, eikä heppaakaan auta yhtään....päinvastoin muutama satane siinä heilahtaa taas vikasuuntaan ja sillon homma ois kuulunnu takuun piiriin.

Mie jouvun heilauttamaan tälle asijalle nyt niitä satasia ja omaa nyrkkijäni....

EI TIETYSTI

Työntelin konesahalla yhen koivun rannalta järveen ja sitä siivotessa mäni muutama tunti mukavasti haalarit päällä kovassa helteessä.

Iltapäivällä jouvuin likeeltä todistamaa taas jonkun henkilön melkosta uunoiluva. Minuunha tuo EI TIETYSTI liity koko juttu mitenkään.

Joku kuuskymppine eläkeläisen näköne tahvo tuli jollaki itämaisella hepalla keskelle Taavetin marketin isova parkkialuvetta. Kääkkä oli varustuksesta päätellen lähössä jolleki liikuntalenkille.

Se nousi pollestansa ulos ja tekasi muutaman venyttelyvä muistuttavan liikehinnän, ja sitte ulos pollesta nousi myös joku naishenkilö, ilmeisesti edellisen Rouva.

Se rouva päästi hetkosen kuluttua helkatinmoisen naurun remakan ja lähiseuvun kaikkijen ihmisten ja pässienki päät käänty kattomaa, mikä siellä Rouvaa niin naurattaa.

No remakan syy oli se, että se kääkkä oli vetassu mustat urheilusortsinsa nurin päin jalkaansa. Kääkällä oli semmoset sortsit, jossa oli pienempi sisäsortsi ja väljempi ulko-osa, ja nytte NE pienemmät osat kirrasi sen etumusta ja takamustaki melkosesti.....kääkkä näytti melkosen ouvolta ilmestykseltä, ja näytti ihan siltä, niinku sitä ittijäki ois homma naurattannu.

Sitte se mäni siihen polleen takasi ja ilmesesti vetasi sortsit nilkkoihisa ja käänsi NE paremmin päin.

Sitte näytti siltä, että se juoksi 6km kiihtyvällä vauhilla 4:48-4:40 ja sippasi kesken kiihytyksen ja jatko lopun 7,5km keskivauhilla alle 5 min.

Luulis tuommosen jälkee, ettei tuota vanhusta ennää Taavetin keskussa lähiaikoina nähä, mut kyl se Ukko näytti niin lahoselta päältä, et voi olla, ettei se tuostakaan tyrimisestä OO millänsäkään.

Uunooki nauratti kovasti kääkän sekoilu...

Normaalia uunoilua

Aamulla käytii Taavetti -Cityssä ja kaupoilla muonan haussa ja kahvilla.

Herääminenhä mäni myöhäsee tuon eilisen "auringonlaskunki" siivittämänä, vaikka Unikeon päivä oliki.

Kauppareissun jälkee tultii kotorantaa ja lenkkivehkeet niskoille ja pikku jalottelulle. Lenkin päätteeksi piti myöhäsen heräämisen takia "rangaistukseksi" vejellä kolme ylämäkivetoa, jotka oli Uunon tän vuoden ensimmäiset.

Iltapäivällä käin pikkusen pätkän vielä kinkkailemassa Teppoilille ja takasin ennen Turkian tanssilavetille lähtövä. Siel oli taas normaalija Uunoilua tarjolla muulleki tanssiyleisölle ja taas kuulutettii, että joku pässi on jättänny valot päälle sinisee idänhevosee....no tää EI tainnu kellekkää mikkää uutine ennää olla, että se oli Uunon polle, joka siellä poltteli kaikkija valojansa ja Uuno päreitänsä.....heh.

Nytte on käytävä jo taas kynsillensä, että jaksaa aamulla nukkua.....

Viikateukko jo lähellä on

Tänää purin saunan rappuset. Muute mäni homma suht ok, mut muutama ruuvi katkes "käsiin" ja huono oli niitä liukkaalla rautasahan terällä poikki yritellä.

Aikaaha mulla oli ja siitäki suoriuvuin. Kaivoin muutaman tunnin viemärijä, mut sitte alko tuo "ijäisyysrojekti" närästämää mieltä liikaa lukusijen paarmojen kannustamana ja siirryin halkomateollisuuven palvelukseen kolmeksi tunniksi.

Siitä sain sitte lopputilin KU kaikki lohkottavat puut oli " säpäleinä. Sitte tympäsi nuo loparit senverta, että istuin puoliksi puretuilla saunan rappusilla ja aattelin, että NYT on aika tuikata jo sauna tuleen, ja kanniskelin kiulut piripinnoille ja tulta perään.

Löyty vielä puteli Auringonlaskuva ja siitä siemailin muutaman kupposen pahimpaan janoon....heh...vissiin tuo VIIKATEUKKO JO LÄHELLÄ ON ku näytti jo kaulaa kurkottelevan niinku kuvasta näkkyy. Siihe kyytiiki jo valmis oon.

Kaikki oon vajavaisilla " pula-ajalta" olevilla taidoillani parhaan kykyni mukkaan yritelly tehä välillä toivottomilla tuloksilla, mut en enempää OO kyenny..........

Meripäiväjuoksu, Kotka 25.07.2013. Tulokset, kuvia

M60 sarjan pyttykerholaiset, onnittelut kovalle kolmikolle!

Myö sitte kuitenki rykästii pollella Kotkaan pienen lumpijoempimisen jälkee. Ilmahan oli taas helteine ja aurinkoinen ja hirvitti taas koko homma ennakkoon.

Pohjillahan oli Uunolla neljän päivän sisällä kolme huilipäivää, ja toissapäivänen 18 kilsan kovempivauhtine, josta koivet ei vielä täysin ollu palautunnu.

Miulla oli meininki yritellä sitä edellisvuoden keskivauhtija 4:27. Juoksentelin alusta lähtijen ihan omaa vauhtija ja keskivauhti pyöri 4:25 korvilla. Homma alko sopivan alkuvauhin takia tuntumaa ihan hyvältä ja koitin vaan männä rennosti etijäpäin.

Sitte jossaki 10 jälkee alko Olli-Tervon Laurin selkäpuoli pilkistelemää ja mie Laurin tavotin ja yritin ohitte....ei onnistunnu, vaan Lauri lisäs perunoita laariin ja mie muutaman metrin jäin suosijolla.

Sitte taas saavutin ja siinä paineltii tissit taas vierekkäi. No Sitte tuli ylämäkikohta ja Lauri alko jäämää ja mie siintä sain lissää uskoa.

Kohta Sitte tuli Myyryn Pertin selkämys vastaa ja mie oijoin kintujani kiivaasti ja ohitte onnistuin pääsemää. Sitte oliki eessä viimene siltapätkä ja ilkijät lopun ylämäjet.

Viimesessä ylämäkiosassa muutamia Viel ohittelin ja viimesessä mäjessä ku jo sekopäisenä, silmät sokijana ja korvat kuuroina ohitin eellämänijää Se karjasi, että Uuno perkele. Heh. Mie siinä jotai vaan murahin ja jatkoin väsynyttä mänöväni. Maalissa Sitte selvisi, että huutaja oli Seppo Häyreen.

Uunon aika 1:03:08 oli tasan 2 minuuttia parempi ku viime vuonna keskivauhin ollessa nyt 4:21. Tällä hyvällä juoksullakaan Uuno ei päässy viijettä sijaa paremmaksi M60 sarjassa. Voittajallekin hävisin vaan 1:18.

Lepo oli viikolla Kyl tuottannu tulosta, mut kannattiko syyskuun tavotteita silmälläpitäen sitä nyt tässä vaiheessa käyvä testailemaan? No sen kuitenki tein, ku edellisellä viikolla oli lievää väsymistä havaittavissa.

Tulokset löytyy TÄÄLTÄ.
Kuvia laitan TÄNNE.

HERMOROMAHUKSEN PARTAALLA

Pahvipää ei paljo tänne oo joutannu mittää laittelemaa. Mökin ja Lehtokylän väliä on raampattu tarpeijen mukkaan.

Toissapäivänä sain jalat ja lumpijon pikkuse kippeiksi 18 kilsan juoksulla keskivauhilla 4:53. Huomenna ois tarjolla Meripäiviä ja 15 kilsan kilpajuoksua Kotkassa. Katotaa tuleeko lähettyä?

Tänää oli kymmenkunta pienempää ja isompaa sotkuu hoijeltavana kylillä, ja meinasin sinne konillani koheltaa, mut vaikijaksi taas mäni liikkeellelähtö.

Patteri ja virta oli jo vanhahkosta ruunasta loppunnu kokonaa....otti ohimoihi ja patellaaki alko pakottammaa ku lähtökäskyy hepalle yritin annella. Ei kuulunnu muuta ku tuulen suhina paikallaan olevan pollen ulkopuolelta.

Tunniksi laitoin Sitte riemulaatikon narun perrään ja valtakunnan verkosta tekohengittelin vastaan hangottelevaa pollee, ni johan Sitte armahti HERMOROMAHUKSEN PARTAALLA olevan kääkän ja lähti yskijen liikkeelle....

Raajoja ramasi

Sen verta eilisen lenkin aikana RAAJOJA RAMASI ja patellaa jännitti, jotta päätin tänää pitää alaraajareeneistä huilipäivän, vaikka almanakka näytti 18 kilometrin ripijävauhtista.

Viemärihommakaan ei jaksannu tänään kiinnostaa, ja vaihoin kaivinkoneen saman valmistajan kirveeseen. Sillä ja käsisahalla jatkeskelin "Iisakin" ulkorakennuksen seinärojektia. Samannimistä kirkkoo ne tuolla itäisellä maalla muistaakseni valmiiksi yrittelivät vuoskymmeniä.

Sorsapoikue oli vissiin senverta nokkiinsa ottannu perjantaisesta herätyksestä, että ne oli piereskelly laiturin kokonaa valkoseksi. No eipä Uunon tarvihe sitä nyt ainakaan maalailemaan käyvä.

Mie taijan käyvä täyven vattani viereen kuorsaamaan ihan kohta...