sunnuntai 6. lokakuuta 2019

X Carrera Popular Villa de Dolores. 5.10.2019

Matilda ja Hanne kakkosina. ONNITTELUT! Kuva: Jore

Eilen käytii sitte tuolla Doloresissa iltajuoksukisassa. Oltii sovittu, että mie "kankeilen" Guardamariin, ja sieltä Vesan kyyvillä kisakylälle. Jorenki kyytii ois mahtunnu, eikä siten ois tarvinnu välttämättä "kankeiluverryttelyä" tehä alkuun ja loppuun ollenkaan, mutta ei tuo yhteensä parin kympin etanapyöräily yhtää pahaa tehnny, ehkä päinvastoin?

Lähin ajoissa kierittelemään Kankeen kettinkejä tuonne Guardamariin. Ajelin rannan kautta, kun aikaa oli varattu myös rengasrikkoo varten ylimäärästä. Kovasti oli rannalla vielä elämää lämpösessä iltapäivässä.

Sitte Vesalle palmupuiston kupeeseen. Kankee säppiin autotalliin, ja nenät auton kyyvittämänä kohti Doloresia Fungencion kautta pitkin Segurajoen vartta.

Hanne sai hyvät kannustukset Matildalta. Kuva: Jore

Kovasti oli muutaman viikon takainen rankkasade tehnny tuhoja, joista oli maanviljelijät kärsinny, ja monelta koko sato tuhoutunnu. Maissi- ynnä muita peltoja oli ruskeena kuivuneista kasvustoista. Juoksun tuotostahan osa meni nyt näiden vahinkojen korvauksiin...hyvä juttu!

Sitte tultii Doloresin kylälle, ja dorsaalien hakuun. Kovasti oli tuttuja espanjalasia myös täällä paikalla ja Vesalla ja muilla Club Maratonianos Guardamar del Seguran juoksijoilla oli myös yhteiskuvan otto ohjelmassa.

Myö käytii sitä ennen kahvittelemassa, ja sitte jo pientä ylilämpöö verrytellen. Nahka oli kyl valmiiksi hikinen kuumasta +25° lämpötilasta.

Vesan jalkavaivaosasto oli nyt sillä mallilla, että tyytyi vaan osallistumaan kisaan, mutta Uuno yritteli entisillä innoilla eli niin kovvaa ku vaan pääsi.

Lapasestahan se eka kilpailu yleensä täällä lähtee, ja tää ei tehnny poikkeusta. Miehän pääsin lähtemää ihan lähtöputken alta, ja se porukka ei liijan hiljaa eikä varsinkaan Uunolle sopivaa vauhtii lähe ikänä. Eka vilkasu esijuoksijaan taltioi verkkokalvolle lukeman 4:30, eli liijan ripijä oli alkutahti, eikä siinä sutinassa istahtelemaa oikee ollu mahollista käyvä enää.

Miehän olin roplannu esijuoksijan sille mallille, että ekassa näytössä oli vaan keskitahti- ja kierrostahtilukemat. Syy siihen oli se, että kun oli iltakisa, niin Uuno ei enää kolmen lukeman näytöstä erota numeroita, joten olin jättänny matkalukeman pois. No oishan se matkakin vielä yhen painalluksen päässä näkynny, mutta sekopäisenä sitäkään ei älynny tehä.

Juoksun jatkuessa olin varma, että kierroksia on vaan kaksi, mutta oli masentavaa huomata toisen kierroksen ja "loppukirin" jälkeen, että kukaan kanssakisailijoista ei maaliin ollu juoksemassa. Ei auttannu muu, kun "loppukirin"
jälkeen niskat kyömyssä ja tappiomieliala päällä jatkaa talsimista hyytyvällä vauhdilla vielä kierros.

Kolmannen kierroksen alkupäässä kuulin yleisön joukosta Mariano kannustushuutoja, ja Uunolle oli selvää kuka sieltä kohta ohi puskee...heh...ja puski kanssa.

Club Maratonianos Guardamar del Seguran mainijoita miehiä. Kuva: Jore

Jorman kannustukset kantautu myös Uunon korviin kisan aikana, vaikka en hikisilmillä mitään nähnnykkään.

No maaliin ajauduin suunnilleen samoilla lukemilla (32:35) kuin viimekin vuonna...että tyytyväine oon kyl tähän ekan kisan talsimiseen, ja toivon jatkossa paranevia tuloksia iteltäni, jos....ja jos....

Maalissa sitte vasta tavattii Hanne, Matilda ja Jore. Hannen kyl vilahukselta näin kisan melskeessä jossakin vaiheessa.

Hanne oli tämmösellä "alimatkalla" parinviikon takasen Oslon maratonin jälkeen nyt sarjassaan kakkosena. Onnea taas kerran!

Jore kehitteli videoista Uunolle kuvia, kun oma video-osasto oli autolla kanissa. Kiitokset Jorelle! Ja Vesalle tietty autokyydistä!

Vesalla oli aamulla aikanen lento esissä, ja Uunolla vielä "kympin kankeilu" pimeessä Guardamarista Torreviejaan, ni lähettii siitä valumaan sitte kohta autolle. Hyvästelin Vesan ja kankeella oli mukava +25°C:n lämmössä, jasminin tuoksusessa,  kas-kasten ja sirkkojen konsertissa ajella hiljakseen Torreviejaan. Guardamarissa ja LaMatassakin oli keskustoissa suuret kinkerit möykkeestä päätellen mäneillään, mutta Uunon olotila oli jo senverta raukeeta sorttia, että en jäänny enää kumpaankaan paikkaan notkahtelemaan.

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.

2 kommenttia:

  1. Kiitos hyvästä raportista. Melkein 400 osanottajaa ja olit alkupäässä maalissa. Antti sanoi, että kova kilometrivauhti ("tuon ikäiselle" heh). Toivottavasti ensi viikollakin kelit jatkuu hyvinä.

    VastaaPoista
  2. No olihan siellä kyl väkeä, kaikki Callet pullollaan kisa-alueella. Mukava oli kyykätä, vaikka vauhti ei enää oo entisellään...eikä päätä huimaa. Heh....eikä tarvi ollakkaan. Aukansa kutakin. Huimauksen saa jo nykysin ilman vauhtiakin....ja paljon kovemman huimauksen. Nähhään täällä Iberiassa kohta. T.uuno

    VastaaPoista