Suomen pitäs lyöttäytyä

 

Suomen pitäs viimestää nyt kyl ehottomasti lyöttäytyy tuoho OTANiin niinko se täällä Espanjassa, Naton jäsenmaassa "nurinniskoin" kirjotetaan. Se on ollu Uunon mielipije kyl jo melko pitkää Kaakkois- Suomessa ja rajan läheisyyvessä syntyneenä ja suuren osan iästään asuneena. 

Enempi vähempi on kuullu kaikenmoista juttuu erityisesti vanhemman väen puolelta. Vaikka Uunon Isukki oli vahvasti vasempaan laitaan kallellaan, miuta se homma ei etenkään nyt vanhempana ihan vakuuttuneeksi oo tehnny tuo itänaapurin järjestelmän ylivertasuuvesta, ja kyllä ne Isukinki mielipiteet ja kaikki muukin loppuvuosina rapistu, niinku tietysti ikääntyvällä kuin myös Uunolla aina tulee tapahtumaan. Suomen lintukodossa on ollu suhteellisen hyvä asustella, vaikka kaikki ei aina kohillaan ookkaan.

Omaki yli 40 vuotta kuitenki kestänny käytännön "kolhoosikokeilu" loppu ihmisen perusluonteeseen kuuluvaan oman edun tavotteluun ja rahan ahneuteen. 

Itänaapurin diktaattorin viimene julkilausuma oli selvä uhkaus Suomelle. Siinä lausumassa ei ollu pilkahustakaa ystävyyvestä, yhteistyöstä, eikä avun antamisesta eikä sen saamisestakaa.

Aatunki valtaan nousu ja pääsy johtu myös osin siitä, että rauhaa rakastavat ihmiset, mitä lähes kaikki on, riippumatta kansallisuuvesta, ei uskonnu huonosti käyvän, eikä avannu suutaan, vaan olivat hiljaa. Nyt sitä virhettä ei saa antaa uuvestaa tapahtua.

Tällä Torreviejassaki on huomenna kirkkoaukiolla mielenilmaus Ukrainan tukemiseksi. 

Eipä tässä mitää muuta asiaa ollu, ja pahoilla mielin oo  katellu toinen toistaan järkyttävämpiä uutisia.

Kesäaika vs tsaarinaika

 

 

Kovasti on jupinaa syksysin ja keväisin tuosta kellojen vekslailusta, ku siirrytään syksyllä talviaikaan ja keväällä kesäaikaan. Miekää en siitä oikeen tykkää koko hommasta. Työaikana erityisesti kenkutti tuo siirto talviaikaan, ku Uunon pimeestä vapaa-ajasta tuli entistä pimeempää.  No siinähä on kyse vaan vaivasen tunnin siirtymästä.

Venäjällä on nyt kuitenki heränny Peen toimesta vaatimus kellojen siirtämiseksi yli sata vuotta taaksepäin tsaarinaikaan. Melko iso, etten sanos ihan mahottoman iso ja ylisuuri siirto tehtäväksi yhellä kertaa, ja vaikka siirto tehtäs pienissäki pätkissä, niinko nyt näytetään yritettävän, ni siirto on ylimitotettu todella raskaasti.

Siirtovaatimus on saannu melkosen säpinän ja sopan aikaseksi Euroopassa ja maalimanlaajusestiki. Nuin ison siirron yrittämine tulee jo yrityksenäki kalliiksi, ja se ruumis- raha- ja kaikenmoine muukin määrä minkä siirto ite sitte maksaa on hirmune läjä käsiä, ketaroita, irtopäitä ja muuta mammonaa. En kannata koko siirtoo....ehottomasti en, ja hanttii laitan siirron estämiseksi.  

Nyttehä sitä aikasiirtoo ollaa yrittämässä koeluontosesti vähä Suomesta syrjemmällä, mutta jos siirto siellä onnistuu ilman suurempia vastustuksia, tullaa se sitte viemää varmasti läpi muuallaki, myös Suomessa.

On siinä asiassa omaki lehmä Uunon ojassa, ku kesähuvialueelta ei oo ku tasan 30km itärajalle ja yleensä noin suuren aikasiirtymän tekemine vaatii myös valtakuntien rajojenki uuvestaa mittaamisen sotavoimien toimesta....hyi hitto. Viel pitää ruveta Uunonki katajan kaatoon, jousipyssyn värkkäämiseen, nuolien vuoluun ja ritsojen tekoon. Ajatuski siitä kyl puistattaa jo muutenki vapisevaa Uunon raihnarunkoo, mut pakkohan se on tehä mikä pitää tehä.

26 Media Maraton aguas de Alicante &10k. 20.3.2022

 Hetkonen ennen lähtölaukausta Alicanten puolikkaalla.

Eile oli Uunolla työläs, mutta mukava päivä, joka alko jo aikasin hiihon ja lätkäpelin tapituksella ennen neljää ja sitte singahettii Alicanteen puolimaratonin katsastukseen ja iltapäivä vielä jatku yhellä velanlyhennyscañjalla Jefen baarilla ja jatku vitosen kävelylenkillä...pikkusen jo väsytti ko kämpille päivän askareilta kerkisin auringon laskun aikoihin.

Hanne keulilla puolen välin jälkeen.

Naisten kolmeltakympiltä tuli pronssia ja lätkästä voitto, joka hiveli Uunonki mieltä pitkäpöytäsen viimeviikkojen uhonki takia. 

Just ko lätkä loppu tuli Petrin polle roskikselle, ja Sari kyyvissä, ja Uuno hyppäs polleen, ja jatkettii kohti Alicantee. Siellä oli tie suljettu, mutta polliisimies laski kisaan osallistujat jatkamaan matkaa kisapaikan läheisyyteen. Muutaman ylimääräsen korttelikierroksen jälkee Petrinki hepalle löyty sopiva pilttuu ja lähettii kohti Dorsaaliennoutopaikkaa ja lähtöputkee.

Petri keskellä puolen välin jälkeen komeissa maisemissa.

Petri sai liimattuu numeron ja lähti juoksijoita täynnä olevalle pitkälle lähtobaanalle ja myö jäätii oottelemaa lähtöö. Petrin matkahan oli puolimaratoni.

Hanneki osallistu kisaan puolikkaalle ja vahva huoltojoukke oli nytkin saatu koottua mukaan.

Ilmahan oli mainio. Vajaat 15°C, pikkune tuuli, pilvistä, mut reitti on raskas. Alussa 3km:n jyrkähkö nousu ja muitaki mäkiä "mukavasti" reitillä. Ei mikään ennätysjuoksupaikka. Lopussa aurinkoki sitte jo lämmitti kovasti.

Petri kisan purkutilaisuudessa juoksun jälkeen.

Ennen lähtöö Apollanan Andreas tuli vastaa ja oli nuori mies miehistynny kovasti ku ekan kerran tapasin n. 10 vuotta sitten.

Kisa lähti käyntii normiryskeellä, ja myö hetki etiskelti Hannen huoltojoukkuetta ja löytyki sitte ko samalle suihkulähteelle osuttiin kaikki.

Huoltohenkilökuntaa.

Parituntine siinä vierähti juoksuu ja muuta toimintaa seuratessa, ja Hanne ja Petri maaliin saatiin. Petri oli väsyksissä maalissa, ja mäet oli raskaita juosta. 

Hanne voitti oman sarjansa, mut Petrii en tuloksista löytänny millään? 

Suomalaisista Aki Nummela kokonaiskisan 8. ja M35 voitto.

Norberto oli voittannu 10km:n M70 sarjan ajalla 51:21.

Benali kokonaiskisan 3. naisissa, ja M35 ykkönen ajalla 1:21:11.

Onnittelut kaikille kisaajille! Ja kiitokset mukavista tunneista ja kyydistä!

TULOKSET löytyy osoitteesta:

https://sportmaniacs.com/es/races

Maailma muuttuu

 

Mukavat on maisemat vuoristossa.

Oon koittannu pysyy ajan hermolla jatkuvasti lukemalla ja kattelemalla telkkaristaki maaliman ja lähiseuvun uutisointia. Samalla (ehkä?) kehittyy myös tuo Espanjan kielen ja muunki asian ymmärrys.

Googlekääntäjän ominaisuuvet on kovasti kehittynny, ja puhutun Suomen kielen ymmärrys on jo melko hyvää, eikä tarvi enää kirjottaa sinne sanoja eikä lauseita ko käyttää "mikkiä". Toisinpäin puhumisessa on Uunolla ongelma nuo sanojen painot, eikä onnistu Uunolta kovin hyvin (vielä?).

Aikasempina vuosina ihmisen sanojen "painoarvo" riippu puhujan kengännumerosta. Mitä isommat "kalossit", sen isompi vaikutus oli sanomisella. Nykysin näyttää suuntaus olevan siihen suuntaan, että kalossien suuruuven vaikutus on vähentynny, ja määrääväksi tekijäksi on noussu ihmisen hallinnoiman pöyvän pituus. 

Jotta päästään maalimanluokan painoarvoon, arvioisin näkemieni kuvien ja videoijen perusteella, että pöyvän pituus on oltava vähintään parikytä metrii (tää on ihan Uunon karkee arvio!) Uunon pikkuriikkisten ja lyhkästen pöytien pituus ei riitä juur mihinkään tässä painoarvoasiassa.

Kolhoosikokeilussaki asian huomasi hyvin. Lyhytpöytäsen Uunon "pakinoilla" ei ollu mitään vaikutusta eikä painoarvoo. Jälkikäteen harmittaa kovasti, ku ei huomannu hommata, tai tehä pitempää pöytää itellesä, eikä sillo älynny tätä syy-yhteyttä.

Tähä samaseen suureen painoarvoon liittyen, luin jostaki jutun, että yhellä maaliman pisimpien pöytien omistajista oli venho, joka oli maksannu 100 milliä, ja sen "ylhäälläpitokustannukset" oli vuositasolla 5-10 milliä. Uunolle on kyllä nyt ihan selvää, että tuo pitkien pöytien vaikutus kasvattaa varmasti noita venhonki ylhäälläpitokuluja, kun sielläkin varmaan pöyvät on maalimanluokan pituisia. Nuin pitkien pöytien ylhäällä pito on varmasti kallista puuhaa, ku siinähän tarvitaan kymmeniä "ukkoja" niitä kannattelemaan, putsailemaan ja lankkailemaan.

Nyt näin jälkikäteen Uunoo harmittaa myös kovasti, ku työaikana oli Uunon "toimistossa" vaan painava pöytä, eikä sillo älynny vaatia pitempää. Pöytähän oli valmistettu 20cm paksusta graniitista, ja paino "tonnitolkulla", mutta pituutta sillä ei ollu tavallista ruokapöytää enempi.

Käytii taas tuossa männäviikolla Orihuelan "ristivuorella" kiikkumassa. Uuno oli matkaoppaan ominaisuuvessa nyt liikkeellä, ja autolla mäntii Montepinariin ja siitä jalkapatikalla ylös. Ilma oli vähän usvanen ja näin arkipäivänä muita liikkujia vain muutamia.

Sieltä ku päästii ales, autoiltii Torreen takas ja maittavalle muonitukselle. Uunon toinen polvi tuli tuosta retkestä tosi kipeeksi, ja oli hyvä juttu, että Uuno sai kyyvin kotiportille saakka, vaikka oli alunperin tarkotus kävellä takasin tuo reilu 10km:n matka. Seuraava päivä mäni sitte polvee jäähytellessä ja Parasetamoolii rouskutellessa. Homma oli onneksi selvä tuolla ainoastaan yhen päivän potemisella. Nivelsiteen venähtäminen saatto olla syy?

No kyllähän noita muita raihnoja jäi senverta jälelle, että juoksenteluun ei oo asiaa.

Viiiiruksen ilmaantuvuuslukema on nyt Espanjassa ja Torressaki 1200 paikkeilla, ja laskee vajaan satasen päivävauhilla, ja jos suunta pysyy samana, niinku uskon, parin kolmen viikon jälkeen ilmojen lämmetessä ollaa jo alta satasessa? 

Lucas

 

Näppärä kaveri on tuo Lucas.

Aamusella köpöttelin jo auringon noustua kävelylenkille. Kello oli jo senverta paljon, että kipasin Kahvilla kun tuota kahvi- ja munkkihammasta vähän kolotti. Kahvillan ulkopöyvisssä viskoin huulta Lucaksen ja sen kaverin kanssa. Tuli siihe pöytää sitte pari muutaki heimolaista.

Siintä jatkoin matkaa 222 nurkille, ja Röntgenin kautta Pariisille ja takasin mörskälle. Jäi vähän lenkki lyhkäsen puoleiseksi, ku takalauvotus alko vaatia itteesä veskissä käytettäväksi.

Kämpillä käristelin eilisiä muonia, jotka koostu kanan läskistä, tonnikalasta, potusta, herneistä, paprikasta, porkkanasta ja maissin jyvistä. Päälle kahvit ja "vaarin vatsakeksi" (Diggestiven runsaasti kuituja sisältävä). Tän päälle lähes tajuttomaksi vähäksi aikaa hetekalle.

Kauvaa en jaksannu siinä kellistellä, ku ulkona oli jo +24°C:n lämpötila. Valjastin itseni ja Kankeen ratsastuskuntoon ja käväsin toisella puolella kaupunkii Valetassa kääntymässä. Mittari näytti reiluu 17km:n matkaa.

Pyykkikone jyskyttää epätasapainossa linkousvaihetta, ja likaset astiatki oottaa Uunoo kyökin puolella ja sen souvin jälkee mie jysähän tai väsähän hetekalle pitkälleen. Pyykit kyl pitää muistaa viel viritellä nyörille ennen sitä.

Vaihelaatikon hommaus

 

Kuva aikaselta aamun kävelyreissulta keskustassa. Hiljasta oli ja väljää vipotella rantapaseolla ja kujilla. Apollon ja Cortes Valencianan kautta takasin mörskälle.

No sitte tuoho otsikon aiheeseen. Lupasin Öppeslumille katella, jos silmiini sattuu ylimäärästä ja joutavaa maastoauton vaihelaatikkoo täältä Iberian niemimaalta, jossa niitä kuulu kyllä olevan.

Ite en noista vaihelaatikoista mitään tiije, mutta lupasin katella täällä liikuskellessani, jos semmonen tielle sattuu, ja ilmotella. Meillähän on Öppeslumin kanssa semmone YYA-sopimus, joka on kestänny jo vuoskymmenien elämän laineet ja isommatki aallokot ilman irtisanomista kummankaan taholta. Semmone sopimus hyödyttää molempia osapuolia, ja jo tieto siintä, että jos johonki apuu tarvii, ni sitä tulee satavarmasti, tuopi jo ikääntyvien ihmisten eloon rurvaa ja sen tunnetta.

Öppeslumi oli jo alustavia Googlauksia tehnny, ja koko Iberian niemimaa on tarvittavia vaihelootia kuulemma pullollaan. Mieki jo esiselvitysgooglauksen tekasin, ja oikianlainen loota löytysi ainakin tuolta Redovanista ja hintaki ehkä kohillaan?

No asiassa on monen monta muuttujaa vielä selvitettävänä, ja ne kaikki liittyyvät, niinko melko usijasti on tapana, noihin dineroihin, ja erityisesti niijen vähyyteen.

Harmi ku ei meistä kumpikaan syntynny kultalusikka suussa, tai paksu lompakko takataskussa. Se ois helpottannu usijasti, ja helpottasi nytki tuon ongelman ratkasuu. Nyt homman hoitaminen vaatii kyl monenlaista setvintää, ja lopputuloksesta ei oo mitään takeita. No asia ei oo kuulemma ykkösrioriteetin asia, mut katotaa miten kehittyy, vai lyyvääkö lootarojektille "henkselit selkään", eli "ruksi päälle", ja todetaan, että ei onnistu.

Tänäänki tuli liikuskeltuu kipeille kintuille tarpeellinen määrä (17km) josta juoksuu 2,5km. Kinttu on kipijä ja "Torren motoki" on murahellu monet kerrat lähipäivinä.

Eiköhä se oo nyt jo aika vetasta sermit ikkunoihi, ja läskit silmijen päälle. Hyvää yötä! 

Mitja Marato Vila de Santa Pola. 23.1.2022

 

Afrikan pojat vallotti keulapaikat tässäki juoksussa heti alusta lähtien.

Kipastii eilen sajetta pitelemässä Santa Polassa. Siellähän pijettii myös kolmaskymmenes puolimaratonin kisa. Keliksi valikoitu meille nyt tän sessijon toinen sajepäivä. Lämpötila oli +13°C:n tietämillä ja tuulta ei ollu paljon mitään onneksi. Järjestäjien ohje oli, että kilometri on pijettävä maskia lähössä, mutta en tiije koskiko ohje tuota eliittiryhmää?

Meitä oli pari autolastillista nyt mukana. Jore ja Hanne tuli omalla autolla ja Petri ja Sari tuli omallansa, ja mie hyppäsin niijen kyytii ysiltä. Auto saatii melko helposti isolle jalkapallokentän viereiselle parkkipaikalle, josta oli helppo sitte siirtyy lähtöpaikalle. Vettä lorotteli koko aika, lähettii lähtöpaikalle ihan viime metreillä, ettei tarvi lähtöö ootellessa ihan kokonaa kangistuu.

Oli siellä muitaki suomalaisii. Meijän vieree parkkeerasi joku suomalaispariskunta, ja espanjan kisojen "vakiokalustoon" kuuluva Jarkko verrytteli sateessa toinen jalka vahvasti teipattuna. Varmasti tuohon 7000 juoksijan porukkaan kuulu muitaki meijän heimon väkiä.

Petri ja Hanne juoksi, ja myö muut värjöteltii sateessa. Alussa vetasin toppatakin puolikaan päälle, mutta ennen lähtöö piti nykiä pullohartijoille sajetta paremmi pitävä retonki. Jormaki meijät sitte saavutti suihkulähteen risteyksestä, ja ruvettii kevyttä kenttähölkkää hölkäten kattelemaa juksun edistymistä ja pitämää kylmää loitolla. Kovaa hommaa on tää huoltohenkilöstönki työ ja tiukka katsomotyöskentely.

Petri ennen 15km:n ajanottopistettä. Rauhallisella alulla loppuki meni hienosti jaksaen.

Liijan kova saje, ja asvaltille kertyvät "uima-altaat" haittasi varmasti juoksijoitakin. Hanne ja Petri selvisivät urakasta molemmat hyvävoimasina. Eikä tässä kelissä muita aikatavoteita ollu ku maaliin pääsy. 

Hanne jo loppusuoralla hyvävoimasena ja hymyssäsuin.

Onnittelut loppuun vejetystä kovan kelin urakoinnista molemmille! 

Sitte kökittii juoksijoita ootellen suihkulähteen kupeella tovi, ja kohta siihen tuli jo kovan urakan tehneet Hanne ja Petriki. Aikamme tehtii kisa-analyysii, ja sitte lähettii etiskelemää autojamme.

Pari ranskankielistä juoksija tuli autoille männessä myös parkkipaikalle. Mie otin taas ilmasen kielikylvyn ja kysäsin lähes ainoilla ranskankielen sanoillani, että puhuuvatko ne ranskaa....heh...ja vastasha ne heti että "ui". No siihe se miun kielikypy toppasi heti alkuunsa, ku muuta en osannu, ja uituhan tässä oli jo muutama tunti....no muutamat naurunhörähykset ja espanjan kielen sanat päälle ja perään hyvät päiväntoivotukset.

Kisan analysointivaihe suihkulähteen kupeella. Jore, Petri, Hanne ja Sari.

Sitte Petri sai autolla kuivemmat vermeet yllensä ja jatkettii retkee kohti Torreviejaa. Oikastii tuolta LaMarinan kautta, jossa kävästii parilla kortaadoilla ja letsekahvilla.

Harmi juttu ku en saannu kyytisuoritusta annettuu, ja Jorelleki oon pystyssä yhen jarrujuoman verran....raskaan velkataakan painaessa pullohartijoitani, en saannu oikeen yöllä nukuttua.

No mukava oli retki, ja kiitos siitä hyvälle porukalle!

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.