Kuva on eiliseltä Pollopaellapäivälliseltä, jossa Uuno tuulen avustuksella kerkis ihan päivällisen loppuminnuuteilla lojahuttaa lautasella olevat liemet pöyvälle...ilmekkii taitaa olla vähän mörijänä...
Alkas olla tään syksyn leirinuotijot sammutteluu vaille valmiit...huomenna alkaa jo romujen kerräily ja laukkuun survominen. No pikkuhetken päästähän tänne tullee uutta kalustoo, ja alkuvuuvesta jo Uunonki uunoilu jatkuu taas täällä, vaikka mörskä vaihtuuki, jos vaan henki vielä pihisee?
Hyvähän tässäki on ollu asustella, ja etenki naapurit on mukavaa porukkaa kaikki. Ja muutenki ihan mukavalla paikalla. Rannalle ja keskustaan ja mihin vaan on lyhyt matka ja pyörällähän pääsee niin pitkälle ku persukset kestää ja ylänuppi antaa myöten polkee.
Tänää käin jotaki 30km ehkä kilsan alle? pyörällä sytkimässä tuon La Matan suolajärven ympäri. Samalla reissulla käin tuolla suolajärven toisella puolen olevan Rason kylän tutkailemassa vähän tarkemmin...
Viileetä oli tänään ja muutama tippa tuli vettäki niskoille La Matan kohilla. Alkumatkasta käin lyhentelemässä velkojani kahvin ja pullan verran. Ens yönä saapi sitte senkin puoleen nukuttua paremmin.
Pinada Beachin liikenneympyrän vahtityttö oli entisellä paikalla ja tytön esimiehen näköne körmyniska vahti tyttöö likkeellä olevan kaupan rappusilla.
Toinen vahtityttö vahti aurinkovarjon alla appelsiinitarhaa tuossa CV-895:n suoralla pätkällä. En kyllä ymmärrä miks oli tytöllä niin niukalti vaatetta viileellä ilmalla ja valkoset pitkävartiset nahkasaappaat jaloissa...no kaikkija asijoita en tällä latvusvarustuksella selväksi kerkijä saamaan ennen horsmakukkulalle siirtymistäni, eikä tarviikkaan saaha.
Mukavasti sai tän viimosen Torrenviikonki alkamaan ja iltaan...silmät jo lurpsahtelee siihen malliin, että kohta on heittäyvyttävä vaakasuoraan asentoon hetekalle.
Rasosta löytyy vielä rakentamatontaki tonttia.
Täällä vuosimallin -53 käppänä kertoo jo hävitystä kamppailustaan vanhuutta ja vaivaistaloa vastaan.
maanantai 23. marraskuuta 2015
sunnuntai 22. marraskuuta 2015
I CarreBirras San Jorge. Molina de Segura. 22.11.2015
Tännää käytii taas tuolla Molina de Seguran suunnilla juoksukisoissa. Hanne Marja ja Mikko juoksivat, Jorma ja Petri huoltivat ja Uuno oli vaan muuten joukon jatkeena...heh vaikka tästä vähän reilusta 1,5 metrin mittasesta hernekepistä ei pitkästi jatketta oo ennää juuri mihinkään.
Valmentajan viimehetken tsemppausta.
Kisa oli ensimmäinen laatuaan, ja siinä oli mahollista juosta 2, tai 4 tuntia, ja voittaja oli se kuka kerkisi kepittää pisimmän matkan niissä ajoissa. Reittinä oli parin kilsan mittanen paana, josta puolet oli hiekkapintaa ja puolet asvalttija. Lähtöpaikka oli muutaman satametriä pitkän ylämäen puolessavälissä ja sitä edelsi suunnilleen saman mittanen alamäkiosuus. Loppu oli tasamaata.
Pertti toimi vilmiryhmän päätirehtöörinä.
Meijän kolmihenkisen teräsryhmän kaikki jäsenet juoksi tuon 2:n tunnin ajan. Kisa alko klo 11 ja 4:n tunnin kepittäjät alotti pari tuntii aikasemmi oman urakkansa.
Päivä oli tän syksyn kylmin...jossaki 15 asteen tietämillä ja tanakka takatuuli viilensi katsomon puolella ilman välihousuja olevija kovasti.
Ennen kisan alkuu Uuno käi torsaalihenkilökuntaa naurattelemassa...heh...etiskelin toilettija ja taisin vahingossa hätäpäissäni pyyhkästä keittijöön....no kyl mieki sitte oikijan paikan naurunremakan saattelemana löysin.
Sitte kisa pääs alkamaa ja Marja ja Mikko juoksivat samoilla vauheilla ja Hanne otti alun vähän rauhallisemmin. Myö muut läpyteltii käsijämme ja laukojamme yhteen ja kannustettii juoksijoita, joilla oli pitkä juoksuaika eessä.
Jorma kerkis sauvojen kanssa kollata lähiseuvun kuntopulutki kisan aikana muun toiminnan ohessa. Myö Petrin kanssa kierrettii kertaalleen lenkki ja oteltii kuvija.
Mieli ois kyl juoksemaaki tehnny, mutta kintut ottaa nyt aika kitkerästi vastaan juoksukäskyjä ja koppaki kolahtelee siihen malliin, että pysyttelin katsomon puolella.
Kisan toisella puoliskolla Mikko jättäyty vähän Marjan vauhista (tai sitte Marja kiristi omaa vauhtiaan?) Hanne mäni samalla vauhilla loppuun saakka. Marja kerkisi juosta 25,5 km ja voitti oman sarjan, Mikko ehti 24km:n päähän ollen sarjassaan 6. ja Hanne 22,7km:n kohille ja oli myös sarjassaan ykkönen. Onnee hienosta menestyksestä Caffilaisille juoksijoille!
Uunon vastavaloon räpsimät pyttyseremonijakuvat ei päivänvaloo kestä ja en niitä tähän ruvennu rustaamaan.
Kuljetusosaston vetäjälle kiitokset ratevasta kyyvistä ja puistoesittelystäki, joka tuli samaan hintaan Uunolle. Toivottavasti Uunon kintut ja erityisesti palkeet ja päreet kestää juoksuharjottelua Perslantijan perukoilla!
TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.
KUVIA latailen TÄNNE, illalla lissää jos kerkijän...nyt on taas niin komija auringon paiste, että mörskältä on "rättisulkeisten" jälkee johonki suuntaan suunnattava.
tiistai 17. marraskuuta 2015
Perhanan pässi
Vähän sekavaksi mäni tää päivä...no iltaan kuitenki senkin oon saannu tyriteltyy.
Miullahan oli sovittu vartin yli yhekstoista viimenen leegopelissessijo. Sinne lähin lompsuttelemaan kävellen. Homma saatiin hoijettuva ja Uunon kruunu pakkeloitua paikoilleen varatun ajan puitteissa. Sitte siintä Tamaran tiskille suorittelemaa 85 euron suurunen ja etukäteen sovitun hinnan mukanen loppunokitusmaksu.
Varmuuveksi mongersin englannin lisäksi epsanjaksi sen, että miulle on tärkijää saaha hommasta semmone kuitti, joka on voimassa ja kelpuutettaa myös Perslantijan kamaralla.
Kuitin sain kätteeni ja sitä enempi vilkuilematta, lähin ilosesti niskat pystyssä ja "ranskanmallisia korkoja" viheltäen lompsimaan mörskälle lämpösen ja aurinkoisen rannan kautta.
No mörskällä sitte rupesin sitä "virallista" kuittija kattelemaa tarkemmin...ja huomasin heti, että perseelleen eli entiseen malliin mäni tääki homma...ei ollu ensimmäine, eikä varmasti viimenenkään kerta Uunolle, ku huomaan, että aina pitäs kattoo heti mitä siulle kätteen työnnetään. No lasku on varmaan virallinen ja käypä Perslantijassa niinku puhe oli , mutta siinä rötköttävä summa ei vastannu miun maksamaa summaa, vaan lähes puolet siitä puuttu...voi perhanan tollo, ku ei opi mittää virheistään...
Pikkusen vetasi Vee-tyylijä puseroon ja tappijomielialan päälle ja niskatki notkahti hivenen enempi kyömyyn.
Vetasin kuitenki ennakkosuunnitelman mukasesti sortsit jalkaan ja tennarit soikeena Masan mäkkeen. Pikku juoksupätkän ku sain heitettyy, pääni senverta selkeni, että suihkun jälkee kanniskelin pyörän ales ja jonkunmoinen hurmoshenki päällä takasin Tentaalitoimistolle Tamaran tiskille.
Pikkusen pukkasi hikijä pintoihi lämmin ilmanala ja kiire, kun se fiestaki paino jo päälle ja halusin homman saaha selvitettyy heti, enkä esmerkiks vasta huomenna. Huomenna voipi kaikkijen muisti heretä toimimasta niinku Perslantijan päätöshenkilöijen, ja asija saapi Uunon kannalta vieläki huonomman käänteen.
Olin kyllä itteni jo suggeroinnu pienoseen hurmostilaan, ja henkisesti jo valmistautunnu isompaanki kapinaan, mutta onneksi ei siihen leikkiin tarvinnu ryhtyy.
Mie esitin asijani ja Tamara kirjotti lisäkuitin ja nyt homma vastasi miun maksamaa rahaläjää kuittijenki puolesta.
No ilosena asijan kuntoon saattamisesta suht helposti, sotkin villarilla Suomibaarille saakka ajatuksena käyvä pullakahveilla...no ilo oli taas kerran ennenaikanen...
Tiskille ku pääsin ja tilauksen tein, rupesin kaivelemaan lompsaa...no perhanan pässi oli sen hätäpäissään jättänny mörskälle ku "henki päällä" piti sinne Tentaalitoimistolle uuvestaan könytä. No sain mie sen tilaukseni kuitenki luotolla. Senverta tuttu jo Uuno siellä oli...
No pullan ja kahvin ku sain hoijeltuu kurkkutorveeni, olin jo lähtemässä Lidlin suuntaan alkusuunnitelman mukasesti, mutta nyt perhanan pässillä välähti mieleen onneksi ajoissa, että rahat pit hakee matkaan...no kauppareissun jälkeen oon mörskällä hiippaillu hiljakseen, etten vaan enää tälle päivälle lissää kerkii mitään tössimään ainakaan immeisten ilmoilla...
Miullahan oli sovittu vartin yli yhekstoista viimenen leegopelissessijo. Sinne lähin lompsuttelemaan kävellen. Homma saatiin hoijettuva ja Uunon kruunu pakkeloitua paikoilleen varatun ajan puitteissa. Sitte siintä Tamaran tiskille suorittelemaa 85 euron suurunen ja etukäteen sovitun hinnan mukanen loppunokitusmaksu.
Varmuuveksi mongersin englannin lisäksi epsanjaksi sen, että miulle on tärkijää saaha hommasta semmone kuitti, joka on voimassa ja kelpuutettaa myös Perslantijan kamaralla.
Kuitin sain kätteeni ja sitä enempi vilkuilematta, lähin ilosesti niskat pystyssä ja "ranskanmallisia korkoja" viheltäen lompsimaan mörskälle lämpösen ja aurinkoisen rannan kautta.
No mörskällä sitte rupesin sitä "virallista" kuittija kattelemaa tarkemmin...ja huomasin heti, että perseelleen eli entiseen malliin mäni tääki homma...ei ollu ensimmäine, eikä varmasti viimenenkään kerta Uunolle, ku huomaan, että aina pitäs kattoo heti mitä siulle kätteen työnnetään. No lasku on varmaan virallinen ja käypä Perslantijassa niinku puhe oli , mutta siinä rötköttävä summa ei vastannu miun maksamaa summaa, vaan lähes puolet siitä puuttu...voi perhanan tollo, ku ei opi mittää virheistään...
Pikkusen vetasi Vee-tyylijä puseroon ja tappijomielialan päälle ja niskatki notkahti hivenen enempi kyömyyn.
Vetasin kuitenki ennakkosuunnitelman mukasesti sortsit jalkaan ja tennarit soikeena Masan mäkkeen. Pikku juoksupätkän ku sain heitettyy, pääni senverta selkeni, että suihkun jälkee kanniskelin pyörän ales ja jonkunmoinen hurmoshenki päällä takasin Tentaalitoimistolle Tamaran tiskille.
Pikkusen pukkasi hikijä pintoihi lämmin ilmanala ja kiire, kun se fiestaki paino jo päälle ja halusin homman saaha selvitettyy heti, enkä esmerkiks vasta huomenna. Huomenna voipi kaikkijen muisti heretä toimimasta niinku Perslantijan päätöshenkilöijen, ja asija saapi Uunon kannalta vieläki huonomman käänteen.
Olin kyllä itteni jo suggeroinnu pienoseen hurmostilaan, ja henkisesti jo valmistautunnu isompaanki kapinaan, mutta onneksi ei siihen leikkiin tarvinnu ryhtyy.
Mie esitin asijani ja Tamara kirjotti lisäkuitin ja nyt homma vastasi miun maksamaa rahaläjää kuittijenki puolesta.
No ilosena asijan kuntoon saattamisesta suht helposti, sotkin villarilla Suomibaarille saakka ajatuksena käyvä pullakahveilla...no ilo oli taas kerran ennenaikanen...
Tiskille ku pääsin ja tilauksen tein, rupesin kaivelemaan lompsaa...no perhanan pässi oli sen hätäpäissään jättänny mörskälle ku "henki päällä" piti sinne Tentaalitoimistolle uuvestaan könytä. No sain mie sen tilaukseni kuitenki luotolla. Senverta tuttu jo Uuno siellä oli...
No pullan ja kahvin ku sain hoijeltuu kurkkutorveeni, olin jo lähtemässä Lidlin suuntaan alkusuunnitelman mukasesti, mutta nyt perhanan pässillä välähti mieleen onneksi ajoissa, että rahat pit hakee matkaan...no kauppareissun jälkeen oon mörskällä hiippaillu hiljakseen, etten vaan enää tälle päivälle lissää kerkii mitään tössimään ainakaan immeisten ilmoilla...
sunnuntai 15. marraskuuta 2015
X Media Maraton Villa de San Javier. 15.11.2015
Tällä "kalustolla" oltiin tänää liikkeellä.
Aamulla lähettii kolmestaan paahtamaan kohti 30km:n päässä olevaa San Javieria. Mikko ja mie juostiin puolikas ja Pertti kympin.
Kisapaikka oli jo tuttu, mutta järjestely aina vähän vaihtelee ja edellisvuoden "oletukset" ei aina paikkaansa pijä....niin ei pitänny nytkään.
Dorsaalijen haku joutu aika rivakasti...
Auto saatiin parkkiin ja lompsimaan torsaaleijen (=numeroijen) hakuun tutusta paikasta. Ne saatii jonotettuu melko rivakasti ja takasin autolle....kisavermeet niskoille ja verryttelemään.
Sitte jo olikin lähtö, mutta meijän alkuluulottelun vastasesti vitosen ja kympin lähtöpaikka oli
eri paikassa ku puolikkaan. Puolikkaan löhtö oli urheilukentältä...no kyllä se meilleki valkeni useammalta henkilöltä kysymällä.
Vitosen ja kympin lähtö. Pipova ja porukkaa ihan mukavan lystikäs määrä.
Puolikkaan lähtö viivästy jostaki syystä, mikä ei meille selvinny mikä se syy oli. Toinenki lähtö oli saman 20 min myöhässä niinku meijänki. Ennen toista lähtöö oli pijetty minuutin hiljasuus Pariisin pyssypoikijen uhrijen kunniaksi. Puolikkaan lähössä sitä ei pijetty.
Sitte lähettii kisaamaan. Mikko oli reenimielellä matkassa ja kanteli kapulaa mukanaan ja otteli kisan lomassa kuvia. Mie en otellu. Sen yritin minkä kunto myöten anto ja paljo se ei antannu...vanhuus on varmaan suurin syy tuohon antamattomuuteen?
Vauhti oli ehkä jotaki 4:30 luokkaa alusta lähtijen. Reitti oli myös muuttunnu siten, että aikasemmin ku lähettii sisämaahan ja ylämäkeen päin, nyt käännyttiinki takasin rantapaanalle ja edelleen kauimmaiselle kääntöpaikalle...
Uunolla oli vaikeeta meno heti alusta lähtijen. Tuntu että jalat ei ollu viimeviikkosesta puolikkaasta oikeen palautunnu ja hapokasta oli olotila.
Sitte vauhti hijastu edelleen ku käännyttii siihen loivaan ylämäkipätkään. Viimene niitti oli vielä se kun tiirailin jo maalin likeellä eessä häämöttävää kilometrilätkää ja toivoin hartaasti, että lätkässä olis lukema 20, mutts ei....siinä oli lukema 19...se masensi ja noin pitkää kahta kilometrii en oo yrittänny juosta miesmuistiin (laitoin ekaks "juossu" mutta vaihoin tekstin ku se ei ennää juoksuu ollu, eikä lastenkaan kateltavaa....
Maalissa oli sitte taas normaalinmahtavat karkelot ja tarjoilut..
No maaliin sieltä pikkuhiljaa valuin mieki jotaki 1:39 alkusella ajalla. Se piisas kuitenki pootijumille, keskimmäiselle korokkeelle...heh...ja mainittava on seki, että todistettavasti sarjassa oli ainaki kaks osanottajaa.
Päivähän oli aurinkoinen ja lähellä hellerajaa ja nolla tuulta. Joku mittari jossaki juoksun aikana näytti lukemia +29...oisko kuitenki ollu joku osotekyltti?
Mikko oli miun takana parin minuutin päässä, ja Pertti oli juossu tasan edellisien kertojen tahilla. Kiitokset meijän kaksikolle mukavasta päivästä taas kerran!
Todistettavasti ainaki kaks osanottajaa....heh...
TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ kun ilmestyyvät.
KUVIA laitan TÄNNE kun kerkiin.
Aamulla lähettii kolmestaan paahtamaan kohti 30km:n päässä olevaa San Javieria. Mikko ja mie juostiin puolikas ja Pertti kympin.
Kisapaikka oli jo tuttu, mutta järjestely aina vähän vaihtelee ja edellisvuoden "oletukset" ei aina paikkaansa pijä....niin ei pitänny nytkään.
Dorsaalijen haku joutu aika rivakasti...
Sitte jo olikin lähtö, mutta meijän alkuluulottelun vastasesti vitosen ja kympin lähtöpaikka oli
eri paikassa ku puolikkaan. Puolikkaan löhtö oli urheilukentältä...no kyllä se meilleki valkeni useammalta henkilöltä kysymällä.
Vitosen ja kympin lähtö. Pipova ja porukkaa ihan mukavan lystikäs määrä.
Puolikkaan lähtö viivästy jostaki syystä, mikä ei meille selvinny mikä se syy oli. Toinenki lähtö oli saman 20 min myöhässä niinku meijänki. Ennen toista lähtöö oli pijetty minuutin hiljasuus Pariisin pyssypoikijen uhrijen kunniaksi. Puolikkaan lähössä sitä ei pijetty.
Sitte lähettii kisaamaan. Mikko oli reenimielellä matkassa ja kanteli kapulaa mukanaan ja otteli kisan lomassa kuvia. Mie en otellu. Sen yritin minkä kunto myöten anto ja paljo se ei antannu...vanhuus on varmaan suurin syy tuohon antamattomuuteen?
Vauhti oli ehkä jotaki 4:30 luokkaa alusta lähtijen. Reitti oli myös muuttunnu siten, että aikasemmin ku lähettii sisämaahan ja ylämäkeen päin, nyt käännyttiinki takasin rantapaanalle ja edelleen kauimmaiselle kääntöpaikalle...
Uunolla oli vaikeeta meno heti alusta lähtijen. Tuntu että jalat ei ollu viimeviikkosesta puolikkaasta oikeen palautunnu ja hapokasta oli olotila.
Sitte vauhti hijastu edelleen ku käännyttii siihen loivaan ylämäkipätkään. Viimene niitti oli vielä se kun tiirailin jo maalin likeellä eessä häämöttävää kilometrilätkää ja toivoin hartaasti, että lätkässä olis lukema 20, mutts ei....siinä oli lukema 19...se masensi ja noin pitkää kahta kilometrii en oo yrittänny juosta miesmuistiin (laitoin ekaks "juossu" mutta vaihoin tekstin ku se ei ennää juoksuu ollu, eikä lastenkaan kateltavaa....
Maalissa oli sitte taas normaalinmahtavat karkelot ja tarjoilut..
No maaliin sieltä pikkuhiljaa valuin mieki jotaki 1:39 alkusella ajalla. Se piisas kuitenki pootijumille, keskimmäiselle korokkeelle...heh...ja mainittava on seki, että todistettavasti sarjassa oli ainaki kaks osanottajaa.
Päivähän oli aurinkoinen ja lähellä hellerajaa ja nolla tuulta. Joku mittari jossaki juoksun aikana näytti lukemia +29...oisko kuitenki ollu joku osotekyltti?
Mikko oli miun takana parin minuutin päässä, ja Pertti oli juossu tasan edellisien kertojen tahilla. Kiitokset meijän kaksikolle mukavasta päivästä taas kerran!
Todistettavasti ainaki kaks osanottajaa....heh...
TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ kun ilmestyyvät.
KUVIA laitan TÄNNE kun kerkiin.
lauantai 14. marraskuuta 2015
Viimenen kisa?
Täältä löytyy kisajärjestäjien sivut:
http://www.lineadesalida.net/carreras/x-media-maraton-y-carreras-de-otono-villa-de-san-javier/
Huomenna on todennäkösesti viimenen Uunon kyykkäily kilpailumielellä näissä maisemissa tän vuoden puolella. Innoissani kyllä huomista ootettavissa olevaa väsähtämistäni oottelen. Kisahan juostaan tuossa likkeellä, San Javierissa. Siellä on tuo samanen lenkki jo hiippailtu usijamman kerran.
Miulla on puolimaratoni esissä, ja sarjaki on nyt kohillaan eli M60. Reitin alku tuonne rantaan on juostavaa alamäkkee. Sitte rannalla tasamaata ja loppu on sitte sitä ylämäkkee. Reitti juostaan kahteen kertaan. Ei oo mikkään paha reitti. Tuulta on luvattu 3m/s luoteesta, ja aurinkoista +16...18 lämpöö, eli eka ja kolmas vitonen männää myötätuulessa ja toka ja neljäs vastatuulessa, jos nuo ennusteet nyt paikkasa pittää?
Uutisista nyt pukkaa joka tuutista täälläki terroristeja...huono juttu...
http://www.lineadesalida.net/carreras/x-media-maraton-y-carreras-de-otono-villa-de-san-javier/
Huomenna on todennäkösesti viimenen Uunon kyykkäily kilpailumielellä näissä maisemissa tän vuoden puolella. Innoissani kyllä huomista ootettavissa olevaa väsähtämistäni oottelen. Kisahan juostaan tuossa likkeellä, San Javierissa. Siellä on tuo samanen lenkki jo hiippailtu usijamman kerran.
Miulla on puolimaratoni esissä, ja sarjaki on nyt kohillaan eli M60. Reitin alku tuonne rantaan on juostavaa alamäkkee. Sitte rannalla tasamaata ja loppu on sitte sitä ylämäkkee. Reitti juostaan kahteen kertaan. Ei oo mikkään paha reitti. Tuulta on luvattu 3m/s luoteesta, ja aurinkoista +16...18 lämpöö, eli eka ja kolmas vitonen männää myötätuulessa ja toka ja neljäs vastatuulessa, jos nuo ennusteet nyt paikkasa pittää?
Uutisista nyt pukkaa joka tuutista täälläki terroristeja...huono juttu...
perjantai 13. marraskuuta 2015
Melankoolikääkkä
En tiije mikä tuossa yksinäisyyvessä minnuu kiehtoo...perusluonne? Vaikka suustani hölö oonki, mutta sisältä erakko....eli melankoolikääkkä...
Tuohon samaseen aiheeseen on männävuostuhannen puolelta senmone humppaorkesteri ko The Moody Blues tehnny muutaman ihan ylivertasen siivun:
Melancholy Man ja
Nights in White Satin
Tuohon samaseen aiheeseen on männävuostuhannen puolelta senmone humppaorkesteri ko The Moody Blues tehnny muutaman ihan ylivertasen siivun:
Melancholy Man ja
Nights in White Satin
Uunosta tuli vaari tms.
Uunosta tuli vaari, ukki, pappa tai muu vastaava. Viel en tiije ku ristijäiset on pitämättä....heh. Kuvan otti Pertti.
Olis tähän ollu 62 vuotta nuoremmankin ihmisen kuva laittaa, mutta luvatta en laittannu.
Onnee sinne "toimitusosastolle" ja pienokaiselle myös tietysti!
Olis tähän ollu 62 vuotta nuoremmankin ihmisen kuva laittaa, mutta luvatta en laittannu.
Onnee sinne "toimitusosastolle" ja pienokaiselle myös tietysti!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)