Olan palkintohuoneessa on jo monenmoista pyttyy, mutta tämä oli eka tätä lajia. Onnea Olalle!
Tänää oli Uunon viimone otta- ja vattanahkan rypistely ennen tauvolle lähtöö. Rypistys tehtii Bigastrossa 10 kilon matkalla, ja useamman suomalaisen voimin.
Vesa tuli roskikselta hakemaan, ja ohjasteli heppansa sutjakasti Montesinosin kautta Bigastroon. Heppa parkkiin ja torsaalien hakuun. Lasse siippoineen oli myös samoissa aikeissa, mut ei keritty moikkaamista enempää jutustella.
Aamu valkeni lähes pilvettömänä tänäänkin.
Sittepä lähtölistojen tiirailussa alko Uunon hankaluuvet. Nimee ei löytynny listoilta, vaikka yritettii tavata sitä miten perin tahansa, eikä viijen kilonkaan listoilta.
No siinä sitte Uunon käjet, ja suu kävi kovasti ihan vaahtopisteeseen saakka, ja jalatki joutu käymään, kun singahtelin eri tietsikoijen välillä, mutta ei löytynny. Uunolla on tullu satamäärin sähköposteja ja kuvia tuhatmäärin, ja maksukuitin löytäminen oli ihan mahottomuus tuosta läjästä...
No maksoin suosijolla korotetun osanottomaksun (15€), jotta ei tarvinnu tyhjin jaloin tältäkään kisapaikalta poistumaan käyvä.
Kakkoskorokkeella Hanne ja Kolmoskorokkeella Vesa, ja muita huippuja. Onnea!
Sain kovan urakan jälkeen sitte itteni kisaan mukaan. Ola ja Vesa jo vähän ihmetteli, että mihin se Uuno kerkis jo hävitä, heh... Taas?
Ola, Hanne ja Vesa, pytinkipotretissa.
No sitte hepalle retonkijen vaihtoon ja verryttelemään. Ja kohta päästiin lähtemään monen sadan juoksijan voimin. Kymppi oli kahtena lenkkinä. Lämpötila ihanteellinen +15, tuulta nolla ja auringon paiste.
Lapset totutetaan pienestä pitäen myös palkintojen vastaanottamiseen. Onnea!
Varovainen oli Uunon lähtö, ja mäntii Olan kanssa peräkanaa pitkät pätkät. Alussa Ola vähän kompastu, mut verissäpäin, tai tarkalleen verissäjaloin se tykitti loppuun asti.
Uuno yritteli kyyvissä pysyä, mut vaikeeta se oli, vaikka välillä muutaman kerran ohiki mänin. Kilsa pari ennen maalii sitte jäin kuitenki ja eroo oli 6 sekuntia.
Elpymisalue.
Maalialuveella oli mukavat tarjoilut, ja niitä siinä kittailtiin tovi, käytii hepalla vaihtamassa kuivemmat pyjamat alle, ja takasin tarjoiluteltoille oottelemaan palkintoseremonijoita.
Täällähän oli semmone systeemi nyt, että miesten ja naisten sarjat palkittiin samanaikasesti. Hanne oli sarjassaan kakkosena, Vesa kolmosena M55-sarjassa, Ola 11. ja Uuno 13. Lasse ja Tuija juoksivat vähemmin otat rypyssä ko myö muut.
Sitte vielä käytii Joren ponsoroimilla kahveilla, ja juttelemassa mukavia lämpösessä aurinkokelissä.
Hanne kerkis kuvasta kaikota.
Takasin ku mörskälle päästii Ola suoritti pienen sidontaoperaatijon haavottuneeseen sääreen, ja kateltii Kaisan ammuminen, ja Uuno singahti sitte vielä Zeniaan hakemaan sateen pitävää retonkia, kun ens viikolle on luvassa kosteempaa keliä. Huono ois ollu jäähä oottelemaa sadekeliä, joten oli vähän pakkorako, jos halus kuivin jaloin sadetakin hakija. Mie halusin, ja samalla tuli reilun 25kilon verryttelyki tehtyy Kankeella kankein jaloin.
Uunolla oli sitte lihapullien paistohuki, ja Olalla tiskihuki. Iltajätskit, ja - kahvit ku saatii syötyy ja juotuu, oliki jo syrjimisen aika.
Mukava oli päivä ja työteliäs myös ilta. Tästä on hyvä jatkaa vaikkapa huomiseen, jos on myötänen tuuri. Jos taas vastanen... Heh se oli sitte tässä, ja hyvillä mielin kyykähän.
TULOKSET löytyy
TÄÄLTÄ.
