perjantai 13. marraskuuta 2020

Liian himmeetä

 


Helposti sai tänki päivän iltaan tärvättyä. Aika tuntuu olevan aina vähän kortilla, ja kesken loppuvan.

Mukava kyllä täällä luonnon helmassa on Uunon päiviään vietellä. Aamulla ajelin taas tientekoon kottikärryilläni, jossa varustuksena harava ja kuokka. Niillä pärjäsi hyvin tänäänkin. 

Sitte iltapäivällä tuikkasin saunan tuleen ja vaihoin juoksuvehkeet niskoille ja nilkutin vajaan vitosen lenkin. Sitte lämpöseen saunaan pesulle ja puhtaat ja kuivat alle ja ylle ja lämpöstä vettä nyt kun oli, lontrasin astiat vähäsen puhtaammiksi.

Viimesen valosan puolitoistatuntisen käytin pölkkyjen ja tukinpätkien siirtoon puuvajan eteen jatkokäsittelyä oottamaan. Pölkyt siirty parhaiten kottikärryillä, ja tukinpökkelöt "nenäkärryillä".

Puoli viiteen saakka on vielä mahollista työskennellä, mutta sen jälkeen alkaa olla jo liian himmeetä. Eipä tässä sen ihmeellisempää ollu tänäkään päivänä, mietiskelee Uuno hetekan pohjalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti