Cox:in 5k ja 10k. 17.11.2024

Vesa lähtöhulinoissa Plaza Glorietalla.

Oli mukava ku pääsin Vesa- Läheseläkeläisen kyyvissä tuonne Cox:iin huoltamaan ja kattelemaan juoksukisaa ja samalla paikallisen humppaorkesterin musisointia. Oltii kisapaikalla Plaza Glorietan aukiolla hyvissä ajoin noin tuntii ennen juoksun lähtöö. Numero oli jo eilen haettu, ja ei tarvinnu nyt keskittyy jonottamiseen. Kävästii perinteiset "lähtökahvit" kurnuttelemassa aukion laijalla olevassa Bar la Glorieta:ssa.

Lähtö oli kiivas ja meteliä piisas.

Vesa lähti sitte verryttelemää ja mie suupielet vähän nurinperin, ku en ite voinnu osallistuu, jäin katsastamaan railakasta ja äänekästä lähtöhulinointia. Sitten ennen lähtöö pijettiin minuutin hiljaisuus. Ite en hiljasuuven syytä kuulutuksesta saannu korviini taustamökän takia, mut jos saisin veikata ni veikkaisin Dana myrskyn uhreille pijettyy hiljasta hetkee?

Palkintopöytä oli täälläkin antelias.

Sitte poksahti lähtölaukaus ja juoksujoukkio pääs valloilleen. Vitonen ja kymppi lähtivät samaan aikaan. Mie sitte hivuttauvuin löhtöputken toiselle puolelle, josta oli paremmat mahollisuuvet. Äänekästä oli meininki ja "Humppaorkesterin" kapulat ja kepit hakkasi hanakasti soittopeliensä kalvoja ja hakkauksen tahit saavutti Uunonki tärykalvot, jotka oli kovalla koetuksella tässä hulinassa. Mukavan letkeetä oli meno puistossa.

Vesan kiihyttelyä ahistavalla loppusuoralla.

Maalisuoralla sitte oottelin tovin Vesan tuloo. Sieltähän Vesa sitte ilmaantu suoralle, ja muutaman hätäsen kuvanki kerkisin otella. Hyvävoimasena Vesa tuli maaliin ja tyytyväinen oli juoksuunsa. Olosuhteet oli ihan ihanteelliset vaikka harjottelu on ollu vielä vähempitehosta. 

Hyvin mäni, eikä tunnu missään tuumaili iloinen Vesa.

Voi ku iteki viel sais pattipolvien patit vähän matalammiksi, et pääsis uusien pompppukenkien kimppuun ja baanoille harjaantumaan. Huomenna linkutan Quironille ja jotaki ehkä lumpijoijen mahollisista jatkokäsittelyistä selviää...met saamma nähä? 

Kiitos Vesalle mukavasta päivästä ja jutuista ja reeni-intoa...nyt kun on sitä aikaa harrastaa!

Tulossivut linkitän TÄHÄN 5k ja TÄHÄN 10k, kun ne saan jostakin etittyä.

Maalaisjärkiministeri

Huolestuneena lukasin kotomaan uutisia, jossa kerrottiin, että maksetaan 2,5 tonnia sileitä seteleitä siitä, että joku koululainen on joutunnu kuuntelemaan joitakin väärän uskonnon mukasia aamunavauksia koulussa. Raumahan siitä oli varmasti tullu, ja setelithän sen korvaa? Mänee kyl suuresti överiksi ja päin "takalauvotusta" jos tämmösten asioijen kanssa näperrellään ja ruvetaan niistä vielä niukkoja rahavaroja makselemaan. Tämmösiin asioihin meijän maksamat veromarkat törsätään surutta ja murehtimatta. Olis kyl paljo tärkeempiä asioita mietittäväksi ja tehtäväksi.

Pitäs varmaan ehkä iteki jostain ruveta jälkikäteen hakemaan korvauksia mukelona ja aikuisenaki saamistani raumoista. Yksi ensimmäisistä raumoistani tuli jo ennen kouluikää ku oltii leikkimässä meijän vuokratalon eessä olevalla hiekkatiellä sateen jälkeen. Myöhän oltiin jo sillo itekseen kotona ku vanhemmat oli molemmat töissä. Siinä tehtiin pikku patoja vedelle ja sitte niitä päästettii virtamaan vapaasti. Naapurissa, vastapäätä meijän taloo, aikuinen mies ilmeisesti kovin suivaantu alta kouluikästen leikeistä, ja tuli huutamaan meille: " Nyt jos ette lopeta tuota hommaa, ni tuun lyömään teitä kirveellä päähän". Se oli aika rumasti sanottu tuon ikäsille. Vieläkin sen tilanteen muistan hyvin 65:n vuoden jälkeen. No iskä kyl käi homman kotia tullessaan selvimässä, mut miusta ei naapurin ukon kaverii kyl tullu, ja raumat siitä jäi itelle.

Toine rauma ja iso semmonen tuli siitä Uunon pakollisesta "vapaaehtosesta" laulutunnista, johon piti osallisituu vanhempien pakottamana aina perjantaina. Toiset pääs keskikoulusta jo kahelta, mut Uunon piti jäähä pitkähkön koulupäivän jälkee kiekumaa "ukkonooaa" vielä tunniksi. No sen jälkee Uunoo ei oo pahemmi laulattannu ku suihkussa, ja se ei oo muuta ku Uunon korville sopivaa kiekumista.

Toine asiantynkä on sitte tuo Suomen huono taloustilanne. Ollaan Irlannin kanssa kyseenalasella kymmenennellä sijalla kaikista maailman valtioista häntäpäästä laskettuna. Suomen talouden (BKT:n) on arvioitu kasvavan tänä vuonna -0,3%.

Uunol ois kyl tuoho Suomen huonoon menoon yks mahottoman hyvä ratkasu. Pitäs perustaa vielä yks ministerin virka lissää, ja satavarmaa on, että se virka olis valtiolle tuottosa ja saatas nuo maalaisjären vastaset toimet estettyy. Tämmösiä toimijahan on ollu mm. sairaanhoitopalveluijen yksityistäminen, sähköverkkojen myynti, kiinteistöjen myynin ulkomaalaisille salliminen jne. Ministerin nimi vois olla MAALAISJÄRKIMINISTERI. Tällä ministerillä ois tiktaattorin valtuuvet, ja se vois puuttuu mihin asiaan tahansa. Jo rupeis hommat hoitumaan ja näpertely ja rahankulunki joutaviin asioihin saatas loppumaan tyystin. 

Suomen terveyvenhuoltoo on nyt "kehitetty" niin perhanan monta vuotta ja edelleen kehitetään, mut ite en kyl oo pajon kehitystä huomannu, jos kehityksellä tarkotetaan jonkun asian paranemista ja eteenpäin menoa.

Sähköverkkojen myynti oli yks "viisaimmista" asioista mikä on tehty...heh...

Ja yhtä viisasta oli "ahneuksissaan" ruveta myymään kiinteistöt ulkomaalaisille. Nää kaikki on jo kalahtannu meijän omiin nilkkoihin.

Nilkat ja polvet turvoksissa ja traumaattisena oottelen innoissani pääsyä Quironin traumatologian osastolle, jonne on jo aika vetämässä...ilonen mieli korvaa puuttuvan älyn...sillä männää eteenpäin eikä meinata.

Kirottu Quironin kierre

Näille ei nyt käyttöö oo johonki toviin.

Niihä siinä kävi, että erityisesti lumpijot rupes vaatimaa Quironin sairaalassa käyntii, ja monen tunnin empimisen jälkee mie suostuin niijen vaatimuksiin, ja lähin laahustamaan nahka reijitettynä kohti Quironia. Tästähän tulee matkaa sinne n.2,3km.

Päätökseeni vaikutti Rouva-Uunon kannustus ja tätä vartenhan miulla se vakuutus on, jos jotaki sattuu ni sitte sitä kannattaa käyttää. Ja myös jos jotaki epätoivosta ilmaantusi, ni ainaki on ammattilaiset tehnny nyt diagnoosin asiasta.

Tähän kirottuun Quironin kierteeseen ei kyl kannattas ruveta, mut taas rupesin. Pimeessä paineli Reikänahka-Uuno taas lääkinnällisiin paikkausrientoihin lauvantai-iltansa ratoksi.

Jonotustiketti masiinasta passin numerolla ulos, ja tiskille sitte täyttelemää sitä samaa noin puolenkymmenen sivun mittasta paperinivaskaa, jossa kysytää siusta kaikki tarpeellinen varpaan kynsilakan värikoodii myöten. Se homma mäni nyt jo melkosella rutiinilla. Tän Callen postinumeroo en muistannu, mut ei tarvinnukkaa välttämättä.

Seuraavaksi seurustelemaa ootteluhuoneesee, ja melkee heti tuliki miun masinanumero ja pääsin esitarkastushuoneeseen. Siellä oliki sitte melkone naurunremakka ko virkailija heti sano, että siehän olit täällä keväällä...heh...ja syy oli sama "bicicleetan" kanssa könyäminen. Joo niimpä taisin olla, ei auttanu muuta ku myönnellä. Ja sitä harmittelin ku espanjassa ei oo nelipyöräsiä polkupyöriä helposti saatavilla. Siinä mitatttiin verenpaineet ja kyseltii lääkitykset ja muut. Paineet oli kyl taas hyvässä tappiasennossa lääkityksestäni huolimatta, mut ei tahtii haitannu. 

Sieltä sitte miut ohjattii nurkan taakse röntgeniin ja siellä sitte vilmattii kaikissa jalan asennoissa molemmat lumpijot. Sieltä ripijästi taas ootteluhuoneesee ja melkee heti lääkäriä oottelemaa hetekkahuoneeseen. Lääkäri tuli ja kyseli kaikki maholliset asiaan liittyvät kysymykset. Toinen patellahan on turvonnu ja saannu osumia useampaan kohtaan ja toisessa on pistemäinen kipukohta, ja siinä vaan yks osumakohta. Sitte keskustelu siirty siihen, että otatko Tetanuspiikin. No ainahan Tetanusta pitää ottaa ku halvalla saa, ja myönnyin sen ottamiseen. No kohta sieltä tulee toine lääkärinhoitaja ruutta käsissä ja lyötii piikki oikijaan olkapäähän.

Sitte tuli pikku ajan päästä tohtori takasin kaikkien lankettien kanssa ja sano, että siulla on toinen tapaaminen sovittuna tänne Quironiin reilun viikon päähän tuonne raumatologian osastolle. Muina ohjeina oli Ibuprofeiinia 8 tunnin välein tarvittaessa.

Hommassa ei männy ku vajaat 2 tuntii, johon sisältyy nuo miun laahustusajat Quironiin ja takasin mörskälle. Erittäin hyvä suoritus Quironilta. Sanoisin että lähes kympin arvonen. Tuon SOS Internationalin osuutta tähän Uunon syöksyyn vähän epäilen jo ennakkoon. Luulisin, että kymppiä ei Uunolta sinne suuntaan heru, perustuen aikasempiin kokemuksiini. No katotaa miten kääkän käy.

Taas lennettii, ja komiasti

Taas lennettii rähmälleen pyörällä ja komiasti. Onneks oli täl kertaa "potta" päässä. Potta vaimensi osan iskusta ja Uunon kyynyspää myös.

Miehä aattelin tänää käyvä pikkusen lenkin vaihteeksi pyörällä. No Uunon ei kyl kannattasi näillä nystyröijen paikoilla ruveta mitään aattelemaa...siitä ei mitään hyvää seuraa, eikä seurannu nyttekään. No tuumastahan Uuno tarttu toimeen ja suunnisti takatukka hulmuten kohti keskustaa. 

Siinä Bikemaniaan kääntyvän tien jälkeen heittäyvyin pyörän kanssa rähmälleen tielle, ja nyt oli vauhtia paljo enempi ku sillo viime keväisessä paikaltaanheittäytymisessä. Siinäki jälki oli tarpeeksi rumaa. Kaatumiseen osasyynä oli myös kova liikenne ja siks ajelin liian reunassa. Osa kasveistahan oli ajoradan puolella ja siinä oli joku paksumpi oksa, joka osu ohjaustankoon ja Uuno kaaressa äsfaltiin. 

Patteja ja muita lommoja tuli vähän jokapuolelle Uunon "raskastekosta" runkoo. Vasuripolveen useita, oikeaan polveen, vasempaan kämmenselkään pari, oikeaan kyynyspäähän, oikeaan olkapäähän ja taas myös osuma siihen vajaakyntiseen oikean jalan pottuvarpaaseen, johon ei vielä ole entisestäkään rääpäsystä kokonaista kynttä kasvannu. 

Kalustoki sai osansa lennosta. Tavarakori meni kahesta kohtaa rikki, ja suurimmalle eturattaalle ketjuja ei saa vaihettua. Vaihteensiirtäjä näkyy olevan lintassa. Muuten patarautanen Kankee ei tainnu olla moksiskaan. Vaikee oli nousta siitä satuloimaan suuren yleisömäärän hurratessa. No ei se "katsomo" kyl ääneen hurrannu, mut ehkä vaan mielessään ku pääsin siitä ominavuin ylös.

Ajelin muutaman korttelin päähän puistonpenkille katsastamaan vahinkoja. Alko vähä tympäsemää taas tää viikatemiehen kanssa "kilpapyöräily", ja niskat kyömyssä ja tappiomieliala päällä lähin kohti mörskää, jossa oli desinfiointiaineita ja muuta tarpeellista nahkanpaikkausvälinettä Uunon vertavuotavan ja reijitetyn nahkapeitteen tilkihtemiseksi.

Ensin suihkutin kirvelvää desinfiointiainetta, sitten menin kirvelevään kuumaan suihkuun ja hinkkasin ylimääräset hiekat lommokohista ja sitte vielä kuivauksen jälkee kirvelevää desinfiointiainetta...avot...kyl nyt passaa taas elellä, ku vuodot on tilkitty. Vaikka tosin Uunon korkialle varenpaineelle tää reijitys teki varmaan hyvää. Mitä enempi reikiä, sen vähempi painetta.

Harmi homma ku kerkisin nuo pari juoksuilmottautumista jo tehä kisoihin. Nyt on oma osallistumiseni vähän kyseenalasta. Tuo vasemman jo entuudestaan aina raihnasen polven tilanne huolestuttaa eniten. Siihehän kiinnittyy tuo patellan alapuolelta tuleva jänne. No saa nähä tuleeko tästä taas vielä Quironin reissuki, jos tuo ei muutaman päivän päästä ala tokenemaan?

Vahinko ei tuu kalsarit jalassa, mut miun lienee vejettävä pitkät kalsarit yöksi jotten sotke reijitetyllä rungollani vuokranantajan lakanoita....tuumailee Reikä-Uuno ykstotisen päivän päätteeksi.

Eka lyöttäytymine tehty

Sain ekan lyöttäytymisen tehtyy Montesinosin vitoselle. Tarjolla ois ollu puolet pitempiki matka konttailtavaksi, mut tällä mopolla ei nyt oikee tuommosta matkaa vielä jaksane lappu rinnuksilla ja räkälimppi poskella männä. Sarjanahan siellä oli nuorisolle tarkotettu M65, mutta siihe lyöttäytymiseni lykkäsin.

Aamulla käväsin pikkusella hölkällä tuolla LaMatan luonnonpuiston portilla. Matkaa tuli vajaat 4km juosten ja pari kävellen. Vähän oli ollu taas mopo keula-asennossa ku mörskällä tuota keskitahtia kattelin (5:20). Hyvin nukutun yön jälkee oli juoksuhalut kohillaan. 

Homma jatkuu pyykkien virittelyllä nyörille, astioijen pesulla ja vanhojen pomppukenkien kuivatuksella. Nythä mie oon intoillu kaikki lenkit noilla uusilla, ku ne on niin hyvät hipsutella.

Höyhenen kevyt lenkki

Näyttää vahvasti siltä, et jäin henkiin tämänki lenssun jälkeen ainakin hetkeksi. Käväsin jo aamupäivällä muutaman höyhenen kevyen kilometrin juoksemassa. Mukavaa hommaa se on miulle tuo lönköytely, siintä ei pääse mihinkään. Käväsin LaMatan tennsipaikan kiertämässä ja Mölinäpuiston läpi tulin mörskälle takasin.

Hanne ja Vesa olivat kisaamassa Pilar de Horadadassa. Vesku oli juossu osanoton omasesti kympin ja Hanne poulikkaan. Onnea Hannelle ja Vesalle! Valmennuspäällikköä unohtamatta.

Täällä ei nyt ihmeempää...tiskiä ja lakanapyykkiä. 

Peruutusvaihteella

Yleensä elossa hyvää seuraa vähä tasasempi ja seesteisempi aika ja sitte alkaa taas tuulinen alamäkivaihe. No joskus se hyvä vaihe loppuu ko seinään, eikä sitä tasasempaa vaihetta ilmaannu ensinkään. Miulle pukkasi nyt suoraan tuon ilosen tennarikokeilupäivän jälkeen pirunmoisen pakkivaihteen ja peruuttelun päälle.

No osa tuosta lankee kyl omille kintuille, kun tuo uunoilu on senverta jo verissä. Eilen aamulla ko heräsin, kurkku alko tuntuu kipijältä ja koko aika päivän kuluessa vaan karheni, ja olotila vaati vaan hetekointia ku muuhu ei pystynny. Tänää oli sitten pakko jo lähtee puuttuvia elintarvikkeita keräilemää, ja aattelin hoippua tuonne Mercadonaan asti ostoksille. Sinne ko pääsin, ni eipä se ollu auki ensinkään. Sitte roplasin puhelinta ja Lidli oli auki ja jatkoin väsynyttä valumistani sinne vajaan 2km lisää. 

Lidlistä sitte reppu ja käsikassit täynnä Uunon elimien tarvimia tarvikkeita lompsin hitaasti ja väsyneesti mörskälle takasin. Yskitti melko mukavasti, ja retken loppuosiolla alko räkää kehittelemään nokkaan. Nytte yrittelin jo nukkumaan menoo, mut ei siitä mitään tuu ku ei pysty nokan kautta yhtää hengittelemään...pomppsasin ylös ja juopasin kahvit. 

Tää yskä/räkävaihe kestää normaalisti pari päivää, että maanantaina on jo varmaan olotila kohentunnu. Jos ei tähän nyt joku innostu mitään ikälisiä päälle lätkäsemään?

Sitte ei oo muuta mahollisuutta ko jatkaa sairasteluu...mie käyn joutessani tapittamaa jotaki länkkäriä, ku ei enää pysty noita uutisia tuolta Valenciasta enää kattomaa. Harmi homma oli sekin, ja kuolleita löytyy aina vaan lissää.