Lysti on täällä metissä uunojen lyllertää. Helpottasi tuo virus, niin vois lähtee Torreen lämmittelemään. Ei kyl oikeen siltä vielä näytä, vaikka kohtahan täältä on lähettävä karkuun joka tapauksessa, ja sillon Uunon kulkusuunta ei liene pohjonen?
Tänää iltapäivällä käväsin liikuntaaki taas harrastelemassa. Seittemäs viikko on meneillään tätä aktiivisempaa harrastelujaksoo. 7,5km:n, Uunolle ripijävauhtisen lenkin päälle elvyskelin hetken hetekalla.
Sitte Bilnäsin konekaivurilla hiekkaa kaksaisasiin kärreihin ja siirto tarvepaikalle. Auringonlaskun aikoihin väsähin siihenki hommaan. Nyt ei muuta ku oottelemaa huomista päivää, ja uusia huimauksia.
Mökillä on tullu viihyttyy koko kevät, kesä ja syksy. Ei oo mieli tehnny ensinkää maalikylille. Pyykkiä välillä käyty peseksimässä ja jokunen hätänen homma tekemässä ja mökille takasin.
Tääl on mukavaa nakertamista hiirien, rottien ja isompienkin elukoijen seassa, ja keralla. Viimene virittely on ollu tuon peltivaraston sisään toisen, puisen rakennuksen tekeminen. Ihan vaan sen takia, ku saapi lähes vuotamattoman katon alla työskennellä nahka kuivana sateellakin.
Kovasti tuonne luulämmitykseen etelämmille ja vetelämmille maille jo mieli halajaa. Vuokravirman henkilöstön kanssa jo Vatsapissa viestii vaihtelin. Saa nähä millon sinne tulee lähettyä?
Mukavampi olis siellä Koronaaki pelätä palmupuijen katveessa. Nythän se on jo selvää, että se täälläki levijää rinnuksille niinku muuallakin on levinny. Toisaalta, jos tauvin itteesä jossakin vaiheessa imasee, ni ehkä täällä kuitenkin suomalaisena johonkin varasairaalan punkkaan pääsee helpommin, kuin Espanjassa ulkomaalaisena, jos tarve tulee. Tää kuusseiskan ikä takaa kuitenkin jo sen, että tehohoitoihin ei tarvi enää tähyillä, jos niistä hetekoista vähänki pulaa on. Sitte vaa tennarit naulaan ja horsman kasvatukseen.
Kuuves viikko on juoksentelussa meneillään, ja entistä huonommin silti kulkee...heh. Siinäpä ne tärkeimmät sitte jo olikin.
Nopijasti valahti käsistä, ja vapisevien ja välillä kovasti sinistenki sormien välistä tääki kesä. Syksy, talvi ja koronaki painaa päälle pahasti, eikä Torreviejan etelän leirityksistä oo tietookaan. Kertakaikkisen paska juttu Uunon nieleksittäväksi.
Juoksurintamalla on ollu kovasti hiljasta niin kisojen ku Uunon juksuinnonki suhteen, ja sen tyhjiön on täyttänny kesällä muut aktiviteetit, jotka on pääosin koostunnu vanhan "paska läjän" purku ja vene-ja autokuljetusoperaatijoista, ja uuven korsualuveen ehostuksesta. Siinä on ollu monenlaista askaretta tehtäväksi ja mietittäväksi.
Nyt on kuitenki pystynny taas palaamaan tuon lähes jokapäiväsen juonksu-urheilun piiriin. Mutta paljon on myös eteen tullu muitakin positiivisia ja mahottoman hyviäki asioita, joista oon kovasti kiitollinen miun lähipiirille, sukulaisille ja ystäville.
Eellämainituille terveitä ja mukavia syksypäiviä toivottelee Uuno.
Jälkikasvu julkas musiikkia vihdoin.... Käykää peukaloimassa, jos tykkäätte.
Tänää oltii ekaa kertaa täällä vintin virumispaikassa nukkumassa. Uni ei meinannut tulla millään sessioon osallistujilla...Heh, ja Uuno sai pari kirjaa alkupaloiksi lukea öljylampun valossa, ja sitte pimeessä kertoa Hessu-puunhakkaajasta, ja muista taruolennoista. Puolet porukasta vihdoin simahti, mutta toinen puoli, se uunompi, heräsi nyt kahen jälkeen, eikä uni meinaa jatkua millään.
No nukutaa sitte huomenna. Väkisin ei nukkumisesta tuu mitään.
