15ª Media Maratón y 10K Pilar de la Horadada

 

Onnittelut Jarmolle ja muillekin poodiumille yltäneille! Kuva:Riti

Tänää oli kisakalenterii tullu merkintä, et pitäs lähtee isukin päivän kunniaksi hölkkäilemää Pilar de la Horadadan vitoselle. Ja kalenterin mukaa mäntii tääki päivä. Fernando tuli sovittuna aikana tuoho jäteastioijen vieree, ja siintä jatkettii 332:sta pitkin kohti "Pilaria", niinko nää espanjalaiset ruukaa haastella. Ne jättää nuo ylimääräset "horat", ja "daa-daat" pois koko nimestä.

Meillä oli rutosti aikaa ennen tarttia, eikä auton pysäköinnin kanssa ollu isompia ongelmia, vaikka kertaalleen siirrettiinkin sitä lähemmäksi ihan korttelin päähän lähtöalueesta.

Uunoilu alko heti dorsaalien hakupaikalla. Siinä ei mitään jonoo ollu, ja Uunon numero oli 771, joka oli viereiseltä lähtölistataululta käyty tiirailemassa, niinko tapana monessa kisassa on. Uuno mölähytti siinä, ku numeroo kysyttii, jotta "seis-seis-uuno". Voi perhanan tollo. Nyt oli Uunon nuppi taas jo ihan sekasi ilma ainootakaa servojuomaa. Numerooha ei tietenkää meinannu löytyy millää. Sitte piisas naurunremakkaa, ku ongelma selvis...Uunolta muuten hyvä suoritus, mutta kutone ja seiska oli sekaantunnu nupissa.

Meijän autokunta kisalogotaulun edustalla.

Sitte käytii lähtöalueen kahvilassa, ja mieki otin nyt Cafe Solon, ku en halunnu ylimääräsestä veestä maksaa, jota lienee Cafe Americaanossa. Muute lienee perusosa samankaltane, mut Americaanoo lisätää vettä?

Täällähän oli matkatarjontana Puolikas, 10km ja 5km. Viimene sarja oli tuo F, joka muuistaakseni oli 65-vuotiaille ja sitä vanhemmille. Kelihän oli hyvä +16°C, 2m/s pohjoistuulta, ja aurinkoista. Vajaa 900 hengissä maaliin päässeitä juoksijoijen kokonaismäärä.

Lähtö oli porrastettu 10min kullekin matkalle, ja puolikas lähti ensin, sitten 10km ja viimesenä 5km. Verryttelyn lomassa katoin Puolikkaan lähön, mut kympin lähtöö en enää jäänny seurailemaan, vaan siirryin lähtöalueen takaosaan jo kytistelemää omaa vuoroani. Sitte lähettiii matkustamaan mukavilla viiliksillä ja rauhallisella tahilla. No kyl se eka kilsa oli kuitenki 5:14, mikä oli nykyvointiselle ehkä liian ripijää, ja hiissasin parilla seuraavalla kilsalla keskitahtia alemmas, jotta pääsisin tavotteena olevaan 5:19 alitukseen, joka oli viime kisan keskitahti.

Puolimaran lähtö.

Toinen mäni 5:22, ja kolmas 5:24. Tällä sain keskitahin laskettuu 5:20 pintaan. Kolmosen jälkee sitte sain kirrattuu tahtia 4:52:een ja viimonen pysy samana johtuen tuosta loppusuoran aiheuttamasta taistosta, jossa Uuno vaihteeksi pärjäsi.

Oli tarjolla juoksun jälkeen myös elämän ehotonta eliksiiriä eli jarrujuomaa, jota yhen annoksen verran asettelin kuivuneisiin ikeniini, ja pari tilkkaa yletty myös karheaan kurkkuuni. Vattanahkan alle tuskin tipan tippaa?

Sitte mänin kattelemaa pitempien matkojen juoksijoita loppusuoraa edeltävälle suoralle. Ritin ja Jarmon maaliintulon kyl pongasin, mutta Fernando pääs livahtamaa ohi silmien, johtuen huonoista, hien syömistä silmistä ja suuresta väkimäärästä. Fernando oli etiskelly jo Uunoo ja päinvastoin. Sitte siitä lähettii konttailemaa autolle ja kohti kotimörskää ja Torreviejaa. 

Maalialuetta. 

Miut heitettii ihan lähtöpaikalle, vaikka ihan ok ois ollu miulle kävellä Locosin rantsulta tänne LaMatan kupeelle.

Jarmo juoksi hienosti kympillä sarjassaan kakkoseksi hienolla ajalla 44:43. Riti oli kuuves vitosella ajalla 32:57. Fernando 10km:llä kuuves ajalla 50:15 ja Uuno kahdeksas/20 ajalla 25:08 (oma 25:09) keskitahti 5:01 (oma 5:09) ja juostu matka 4,88km (oma).

Onnittelut Jarmolle poodiumpaikasta, Ritille ja Fernandolle hyvistä tuloksista, ja Fernandolle erityisesti ilosesta autokyyvistä ja mukavista jutuista. Hilpeen metka oli Uunon matka tälläkin kertaa.

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.

IV Carrera Cofrade " Cuatro Millas". 1.11.2026"

 

Espanjalaisia ja yks uuno ennen lähtöä. Kuva: joku espanjalainen naishenkilö?

Tänää kävästii Cartagenassa osallistumassa otsikon juoksukilpailuun. Niinku nimestä voi päätellä juoksukilpailun matka oli neljä mailia. Miulla ei ollu tarkaleen muistikuvaa siitä, että oonko tähä kisaan aikasemmi osallistunnu, mut ainaki saman linnan juurelle on kyllä "vuorikiipeilty", sen kyllä hyvin muistan.

Aamullahan oli sovittu espanjalaisen Fernandon kanssa kyyveistä, ja mukana autossa on myös toinen espanjalaine, jonka nimeksi aamulla selvisi Salvador. Ajallaan mukavat veikot saapu Uunon basurapönttöjen vieree, jossa olin luvannu kyykistellä oottelemassa. 

Fernando ja Salvador Cartagenan hienolla rannalla.

Matka jatku mukavasti jutellessa kohti Cartagenaa. Auto saatii helposti vanhan Härkätaisteluareenan viereen, kun Fernando tunsi paikat hyvin, koska työskenteli naapurissa olevan yliopiston leivissä.

Dorsaaalit hajettii, ja aikaa kun oli käveltiin rantaan. Toisella puolen lahtee oli muutama "ökyjahti", ja ylempänä oli linnan näkönen paikka, joka on toimittannu aikasemmin vankien majotuspaikkana, eli vankilana.

Siintä hiippailtiin takasin päin, ja kohti autoo. Välillä käytii kahveteriassa kahveilla. Toiset otti Kafe Solot, ja Uuno Kafe Americanon, torvensoittajasta huolimatta.

Näkymä rannan tuntumassa.

Kahvien jälkee suunnattii autolle, ja retonkien vaihtoon, ja sitte verryttelemään. Aikalailla samanmoiset rutiinit oli myös espanjalaisillaki ku suomalaisillaki tuppaa olemaan valmistautumisen suhteen.

Sanoin myös kavereille, että ottakaa Uunon käsistä kiinni, jos Uunolla rupee mänemää vauhti alussa liian kovaksi, ja juoksu "laukalle". No nyt ei ollu kyl siitä pelkoo ja se oli varmasti Uunon onni.

Ilma oli täysin aurinkoinen, +22°C lämmintä, ja 3m/s tuulta koillisesta. Kun laskettii kymmenestä sekunteja nollaan ja päästiin lähtemään, ni myö oltii aikalailla joukon häntäpäässä. Siitä mäni 15s ennenku päästii lähtöviivan yli ja lähtöputken ali. Se oli Uunolle erittäin hyvä juttu ja eka kilsa mäni keskitahilla 5:33, eli 5s hitaammin ku Redovanin koko kisan keskitahti. Tiesin Fernandon puheista, että on paljon reitillä mäkiä, ja niinhän siinä oli. (No ei varsinaisesti paljon, mut tarkalleen ottaen "tarpeeksi vaativia").

Toinen kilsa mäni vähä liian ripijästi 5:06 keskitahilla ja kolmas 5:16.

Kukkulan päällä näkyy entinen vankila.

Jossaki ennen "vuorikiipeilyosuuksia" ohitin Hannen ja moikkasin. Hanella on kyl askellus matala, hyvä ja jalkoja säästävä, joka sopii ku naulattu pitkien matkojen taittamiseen.

Miun juokseminen taittu ekassa mäessä, ku noustii linnan juurelle, ja joutunjuoksun siirtämää kävelymoodille muutamaksi hetkeksi. Fernando ja Salvador oli jo alussa hävinny Uunon horisontista.

Ekan mäen jälkee ku lähettii alaspäin tulemaan, ni luulin, että nyt on ylämäet "taputeltu", ja jälellä enää loppuliukua ja alamaata maaliin, mut se oli virhearvio. Kohta oli eessä taas ylämäki, tosin loivempi, eikä se omasta mielestä enää kävelyksi onneks männy, vaikka kävelijät ois kyl ohi pyyhkinny se on varmaa.

Mikähän tämä lienee? Pittää selvittää myöhemmin.

Neljäs kilsa 5:41, ja viijes 5:23. Todennäkösesti nuo pari "kiipeilyosuutta" sattuu neljännelle kilsalle? 

Toisen mäen jälkee oli alamaata sitte, ja maaliin pinellä kirin poikasella. Nyt en katkennu kokonaa, ja kisasta jäi hyvä fiilis. Senverta hyvä, että harkitsen jo seuraavia koitoksia joskus lähitulevaisuudessa. 

Kuuves kilsa mäni 5:06, ja viimone vajaa neljäsatane keskitahilla 4:52. Noilla kapeilla keskustan kujilla ei tuulesta mitään haittaa ollu, enkä huomannu, että ois ollu muutenkaan.

Sama koskee tätä.

Olin ajalla 33:52 (oma 33:45) sijalla 8/22 sarjassa VDM (M61), keskitahin ollessa 5:17 (oma 5:19). Matka:6,38km (oma).

Tästä ei oo epäselvää...Turisti-uunohan se siinä patsastelee mahoton vaatekertamäärä niskoilla lämpötilaan nähen.

Espanjalasiet oli jo Uunoo oottelemassa, ja pikasesti lähettii kohti Torreviejaa. Salvador jä autosta pois ydinkeskustassa, ja myö jatkettii vielä Locosin rannalle, ja mie sanoin Fernandolle, et miut voipi jättää tähän, eikä tarvi kotiovelle asti ajella. Kävelen tästä mielelläni mörskälle, ja niinpä kiittelin kyydistä ja muutenki mukavasta päivästä, ja hyppäsin kävelemään helteisessä iltapäivän auringossa. Kertakaikkisen mukava päivä!

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.

AI vs. SI

Yleensä aamulla ensimmäisenä tulee luettua kaikenmaaliman uutisia. Iberiassa TV-uutisissa on vähä erilaisia painotuksia ku V-niemessä kuultavilla ja nähtävillä.

Normaalisti myös Uunon suupielet vetäytyy mairiaan hymyyn ku maaliman paras Torvensoittaja suunsa aukasee. Sieltä ei normaalisti oikeen paljoo järkiajatusta ilmoille lentele, vaan tuppaa olemaa vähä päinvastoin. Järetön sanatulva aiheuttaa monasti ihan maalimanlaajusta sekaannusta, ja ylimäärästä rähinöintiä.

Tän aamunen Torvensoittajan käsky oli se, että tekokuituälyn AI-lyhenne (Artificial Intelligence) pitää muuttaa SI-lyhenteeksi (Super Intelligence) Heh...luulisin, että Torvensoittajankaan "rahkeet" ei tuon muutoksen yleiseen ja maailmanlaajuseen käyttöön ottamiseksi riitä? Tätä muutosta tosin Torvensoittaja on vaatinut jo aikasemminkin, ja monia muita nimimuutoksiakin. Luulis soittokunnalla ja erityisesti soittokuntaan kuuluvalla Torvensoittajalla olevan tärkeempääkin tekemistä ku näperrellä tämmösten nimikysymysten äärellä?

Suuria ongelmia ja vastustusta tulee varmasti jo siitä, että ehottaja on tuo Torvensoittaja, ja toinen iso ongelma syntynee, että tuo lyhenne SI on jo maailmanlaajusesti ja yleisesti käytössä. Paitsi jossakin takapajulassa, jossa vielä käytetään esimerkiks paunoja, tuumia, jellonia, ja gallonia.

SI-lyhenne on varattu mainijolle SI-yksiköijen järjestelmälle (International System of Units), jolla on laskematon määrä etuja verrattuna noihin pajuloijen käyttämiin yksiköihin ja niijen aiheuttamiin ongelmiin. Sanathan on tuossa lyhenteessä päinvastoin, ku nimi tulee ranskan kielestä, jossa ne on toisinpäin kuin engelskan kielisessä ulkoasussa. Vähä sama juttu ku tuo NATO- ja OTAN-sanoissa. 

Mie rupijan nyt tekemää kuitenki jotaki vähemmän järkevää, eli jatkamaa uunoilujani.

X Carrera Popular Villa de Redovan. 25.10.2026

 

Kuva Redovanin lähtösuoralta. Takana ja lähellä Callosa-vuoristo, joka näkyy Torreviejasta lähimpänä olevana vuoristona.

Tänää käin osallistumassa Redovanissa järjestettyyn kilvanjuoksenteluun. Kovasti olin töitä huhkinnu monen asian eteen, jotta ois mahollista yrittää ehtiä tuohon kisaan. Sielläkin on käyty jo monet kerrat, eli paikka ja reittiki oli tuttuja miulle jo entuuvestaan.

Pari päivää mietiskelin eri vaihtoehtoja kisapaikalle pääsyn suhteen, ja pitääkö harkita jopa yöpymistä, joka ois ollu yks vaihtoehtojen kalleimmasta päästä. No siihe ei tarvinnu penninvenyttäjän sortuu.

Valitsin kisaretken toteutukseen neljän eri bussietapin yhistelmän. Aamulla klo 6:45 lähtevällä bussilla Orihuelaan. Sieltä klo 8:00 lähtevällä bussilla L636 Redovaniin. Kisan jälkeen Redovanista klo 13:10 L636 bussilla Almoradiin, ja Almoradista klo 16:18 bussilla Torreviejaan....no sitä lähin toteuttamaan pari päivää sitten Torreviejan Avanzan lippuluukulle. Sähköpostii olin jo lähetelly tuon linjan L636 kulusta, ja vastaus oli myönteinen, eli linja ajetaan.

No enhä mie sieltä saannu ostettuu noista neljästä bussilipusta ku kaks: Torrevieja-Orihuela, ja Almoradi-Torrevieja liput. Enempää ei herunnu, eikä virkailijakaa luukulla ollu oikee pitempiaikasee kommunikointii ja rautalangan vääntöö valmis, ja näihi kahtee piljettii oli Uunon tyytyminen. Syy tähän oli ehkä se, että noista kahesta puuttuvasta kyytipätkästä kumpikaan ei pääty Torreviejaan, eikä lähe Torreviejasta? Mäne ja tiije.

Näkymä aamubussista Habaneras-kadulle.

Sitte eile illalla tarkoin tehty toimintasuunnitelma, josta sitte pitäs tarpeen mukaan satavarmasti livetä, ja ruveta improvisoimaa. Siihe olin varautunnu. Aamulla oli sitte vielä lisäriesana noijen kellopelien vääntely ja kääntely, joka sattu just Uunolle pahimpaan aikaan.

Kello 5:30 lähin mörskältä lompsimaa reppu selässä kohti Torreviejan keskustassa olevaa asemaa. Tunnin verran täältä tallustelee tuon noin viijen kilsan matkan asemalle. Kertaalleen piti keventää välillä kahvin juonnin aiheuttamaa painetta puskistossa, ja toisen kerran Torreviejan asemalla.

Siellä se Redovan jo pilkottaa kuvan rakennuksen kohilla ekasta bussista otetussa kuvatuksessa.

Hyvin kerkisin bussiin ja köröttely kesti tunnin verran Orihuelan asemalle. Siellä kova kysely ja usean ihmisen häiritsemine, jotta sain selville mihin bussiin pitää hyökätä. No sekin onnistu, ja olin ajoissa Redovanin ainoalla pysäkillä. Otassa olevaa kuplaa piti taas keventää, ja pyyhkäsin heti Marokkolaisen pitämään kahvilaan Amerikaanon huitasemaa ja samalla sain ottakuplaani pienennettyä.

FI: Suuret kiitokset mukavalle ja avuliaalle espanjalaisporukalle! Tyttö puuttuu kuvasta kun oli kameran takana. Es: ¡Muchísimas gracias al amable y servicial equipo español! La chica no aparece en la foto porque estaba detrás de la cámara.

Sitte kohti tuttua Plaza Miguel Hernandezin kisapaikkaa. Siinä eessä käveli espanjalaispariskunta, ja mie kyselin, että oonko oikeessa suunnassa, je ne oli mänössä myös kisoihin. Torsaalijonossa oli niijen kavereita, ja Uuno kyseli kovasti kaikenmoista, etupäässä repun säilytyksestä, ja matkasta Almoradiin...kovasti olivat kaikki avuliaita Uunoo jelppimään, ja kaikki hoitu juohevasti.

Sain torsaalit ja juoksijan bolsan käsiini, ja kohta nakkasin reppuni pakettiauton perukoille, ja verryttelemää. Verryttely jäi kaiken muun oheistoiminnan jälkee vähän lyhyeksi, vajaaksi puoleksi tunniksi.

Kilpailussahan oli matkoina 5km ja 10km. Kymppi kahtena vitosen lenkkinä. Lähtö yhteislähtönä molemmille matkoille. Olosuhteet ihanteelliset: Aurinkoista, +13°C lämpöö ja 4m/s pohjoistuulta.

Lähtö oli suunnilleen ajallaan, ja heti lähön tapahuttua joku juoksija alkurytäkässä kaatu miun eestä, mut sain ihme kyllä senverta raskaista jaloistani pomppuu kehitettyy, jopa ilman pomppukenkiäkin, että ei tarvinnu kaatujalle monoo tarjota heti lähössä päähän. Likeeltä kyl mäni, tosi likeeltä. Toivottavasti ei käynny pahemmin? Miun kallosit eikä muukaa ruumin osa osunnu kaatujaan onneksi.

Lyhyen (n.100m) alkusuoran jälkee tulee 90°:een alkukäyrä oikijalle. Se mäni taas kyl liijan kovaa ja uunoillessa Uunolta. Sitä mie vaan kyl ihmettelen, ja kovasti, et kuin hiljaa miun pitää lähtee et vauhti olis sopiva, ku joka tartista kisan keskivauhti vaan hidastuu ja rapijasti? No eipä tuommosia enää vanhuksen tarvis tosissaa mietiskellä, enkä mie niin teekkää. Mukava kun vielä ees pystyy juoksemaan ja osallistumaan näihi hienoihi tapahtumii!

Dorsaalien jonotusta ennen kilpailua.

Eka kilsa mäni keskitahilla 5:07, ja meno oli erittäin raskasta ja vaikijaa. Siintä sitte alko seuraavien kolmen kilsan hiipuminen ja ahistus. Toka 5:29, kolmas 5:38, neljäs jo 5:47! Tässä vaiheessa olin jo näkevinäni etanan pyrkivän kovasti ohitte, mut viimesellä kilsalla sen onneksi sain karistettuu kintereiltäni. Vikan kilsan keskitahti oli 5:21.

Tuloksena loppuaika 26:58 (oma 27:01), keskitahilla 5:23 (oma5:28), kilometrejä omaan kelloon 4,94km. Sijoitus 5/5 VDM (M61v.).

Maalissa sitte mänin heti jarrujuomatiskille, ja kurlasin voipuneena yhen juoman. Sitte törmäsin monivuotiseen espanjalaistuttuuni Fernandoon, jonka kanssa uunoespanja taittu mukavasti, ja Fernado tarjosi miulle autokyytiä Torreviejaan, kun oli sinne mänössä iteki. No se oli semmonen tarjous, josta ei Uunolla ollu varaa kieltäytyä. Ite olin varannu aikaa loppuiltapävän Torreviejaan pääsyyn, ja nyt jäi kuus tuntii lisää toipumisaikaa Uunolle. FI: Niinpä kohta lähettiin kohti Torreviejaa ja Fernando nakkasi miut ihan kotiovelle asti. Suuri kiitos siitä Fernandolle, ja mukavalle ja avuliaalle espanjalaisporukalle, jonka tapasin ennen lähtöö!Es: Así que pronto nos enviaron a Torrevieja y Fernando me recogió en la puerta de mi casa. ¡Muchísimas gracias a Fernando por eso, y también al amable y servicial grupo de españoles que conocí antes de partir!

Järjeteleyt toimi moitteettomasti, erityisesti nyt olin erityisen hyvilläni tuosta Guardarropasta.

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ. (Sivun alimmaisina)

Kisan siirto

 

La Matan rantaa toissapäivänä.

Uusi päivämäärä: sunnuntai 31.1.2027

Lähtöaika: 10:00

Sijainti: Joan Fuster Garden (Carlos Antón Pastor Street), Elche.

Olin ilmottautunnu ja muutenki valmistautunnu siihen, että tämän aamun ennustetusta lähiseutujen kaatosateesta huolimatta lähen 5km:n juoksukisaan. Suunnitelma oli herätä neljältä ja lähtee talsimaan jalkapelillä 5km:n vesijuoksulla linjapirssiasemalle, jatkaa siitä tunnin kökkimisellä linjapirssissä, ja siitä edelleen puolen tunnin vesijumpalla kisapaikalle.

Kasasin illalla kaikki maholliset kamat sohvalle, ja aamulla sitte neljältä teen valinnat mitä otan mukaan. Laheksalta jo heittäyvyin hetekalle, ja nukahin heti edellisen yön huonosti nukkuneena ja väsyneenä. No heräsin kuitenkin yhen maissa neljä tuntia kursanneena tuohon varaston peltikaton ropinaan ja rupesin tekemään valmistelujani.

No sitte tuli mieleen, että pitää vielä varmistaa järjestetäänkö kisat ollenkaan saje-ennusteesta huolimatta. No ei järjestetä, vaan oli yheksältä illalla kilahtannu s-postiin viesti, että kisa on SIIRRETTY-APLAZAMIENTO, johonkin tulevaisuuteen?

Vähän tuli kaksjakone mieliala päälle. Hyvä olo, että ei tarvi sateeseen lähtee tuntii talsimaa yönselkään, mutta vähän tulee tinerotappijoita muutaman hukkainvestoinnin verran- mm. sateenvarjon käin hakasemassa Kiinanmiehen kaupasta La Matassa. Hinta oli 6egee, ja linja-pirssiliput olin hommannu, yhteensä 9egee.

Varustepuolella miulla on jo vuosia sitten ostettu 100%:sesti "sateen pitävä" juoksupusero. Joka ei kyl sitä tee. Sekä kertakäyttöne täyspitkä sajetakki. Lisäksi harkitsin muovipussien jalkoihin teippausta, jolla ois EHKÄ ehkässy kisatennarien kastumista? En tiije oisko toiminnu, tuskin?

No nyt keitän kunnon yökahvit, ja käännän ehkä kylkee, tai rupeen lukemaa itämaan raakaa historiaa käsittelevää Mark Galeottin sorvaamaa kirjallista tuotosta. Ennustetusta sateesta huolimatta päivällä sopivaan aikaan käyn juoksemalla vesisateessa "pesemässä" nuo jo kovasta käytöstä jo likaantuneet Hokan tennarit, ja muutenki testaan vesijuoksukalustoani. T.uuno

Teppo, Uuno ja Kankee

 

Meijän syklooniretki maanantaina.

Tepolla oli senverta lyhyt visiitti, et ei keritty ku yhteen kisaan viritellä ittemme. No ens kerralla sitte "pitemmän kaavan mukkaan". No tuon samasen kaavan mukkaan kerittii kyl vielä kisan jälkeisenä pävänä tehä "palauttava" pyörälenkki. Selvennyksenä, että lenkki oli varmaan Tepolle se palauttava, ei ehkä kuitenkaa Uuno ylettynny tuo palauttavien kategoriaan.

Teppo vuokrasi "sykloonin" vuorokauveksi köyttöönsä, ja sunnuntain kisan jälkeisenä maanantaina sovittii, että lähetää satuloita ja takalauvotuksiamme hinkkailemaa Torreviejan lähistön kyliin, ja sillee myös tehtii. Miullahan oli alla tuo vanha tuttu Kankee, jolla on monta unohtumatonta retkee takana. Sunnuntaina Kankee alko taas vähä vikuroimaa, ja Uuno sai sen ketjut semmosee sykkyrää, että Tepolla oli melkone homma ne selvitellä kisan jälkee. Kiitokset Tepolle viel kerran siitä setvimisestä.

No ekaksi ajeltii La Matan luonnonpuiston läpi viijen kilsan maastopätkä pohjoispuolen näkötornille. Siintä jatkettii Los Montesinosin keskusaukiolle. Uuno käi kaupasta hakemassa juomatäyvennystä, ja jatkettii Quesadan suuntaan loivaa mäkee ylös.

Benijofarin läpi painettii takatukat hulmuten, ja liuhuletit liehuen alamäkeen. Siintä käännyttii oikijalle kohti Rojalesia, ja Seguran jokiuoman sillalle, lähelle iltakisan paikkoja.

Sitte rällättii asfalttia pitkin Seguran vartta Guardamaria kohti. Ei kuitenkaa mänty siihe jokiuoman hiekkatielle, vaan pysyteltii asfalttipinnoilla koko ajan. Ajeltii Guardamarin huvijahtisatamaan, ja siellä olevaan kuppilaan kahveille. Pullaa ei siitä liikkeestä saatu kovankaan yrityksen jälkee, mut Magdaleenat kyl kävi hyvin ja taltutti myös pullanhimon.

Jahtisatamasta mäntii sieltä aina auki olevasta takaportista majakalle, ja otatettii meistä kuvatukset Pohjois-Espanjalaisella pariskunnalla. Ne jäi siihe hetkoseksi pakisemaa ja kuuntelemaa uunoespanjaa, jota uuno puhuu jo ihan sujuvasti. Harva sitä kyl maalimassa puhuu, ja ehkä vielä harvempi ymmärtää.

Jatkettii sitte matkaa palmupuiston läpi kohti Reina Sofian puistoo, ja portilta käännytii keskustaan, ja siintä kanttailtii Guardamarin linnotukselle. Siellä vilmailtii hetkonen, ja lähettii kohti Torreviejaa. Puolvälissä oleva sik-sak ylämäki oli korjauksen alla, ja piti pientä kinttupolkuu talutella pyörät ylös mäen päälle. Ei päässy nyt tekemää Uuno "pumpputestiä".

Alkuvalmisteluja ennen syklonointia.

Siintä ko päästii mäen päälle matka jatku siihen pitkään alamäkeen. Siinä alamäjessä alko Kankee taas vikuroimaa, ja viskasi koko vaihteen siirtäjän akseliltaan ulos, ja ketjut ja paljo muuta romuva roikku maata viistäen Kankeen sivulla. Onneks ei siinä mitää rompetta jäänny takapyörän väliin, ja Uuno sai Kankeen suitsittuu pysähyksiin ilman kymmenen metrin ilmalentoo. 

Survottii se siirtäjä takasin akselilleen, ja Uunon matka jatku nyt vaihteita vaihtelematta ja kieli keskellä suuta, ja välillä vyön alla. Ehotin jo Tepolle, et jatkaa vaan matkaa. Olla nyt jo niin lähellä mörskää, et mie täältä kyl saan itteni laahattuu mörskälle, mut Teppo jatko Uunon henkisenä tukena looppuun asti mörskälle.

Seuraavana päivänä mie heti aamutuimaan vein Kankeen aamukävelylle, ja talutin sen ForrestBikeen La Matassa. Siellä arvioitii, et nyt on kaks mahollisuutta: 200€:lla sais kunnollisen käytetyn "sykloonin", ja 145€:lla sais Kankeen korjattua. Korjauksee sisältys uuvet vaijerit, vaihteensiirtäjä, etu- ja taka pakat ym. Senverta on jo Kankeen kanssa ollu yhteistyötä ja vikurointiakin, et tippa linssissä ajattelin Kankeetonta tulevaa aikaani, ja päädyin kuitenki korjauttamaan tuon jo vähän ruosteen raiskaaman "patarautasykloonini".

Tänää oli eka aamu, kun jalkani tuntu keveiltä ja palautuneilta tuon alkuviikon "palauttavan" pyöräilyn jälkeen. Kylhän niissä vielä muuta sanomista on, mut ne ei liity tähä asiaan. Kiitos Tepolle myös tästä ikimuistosesta "palauttavasta" pyöräilystä! Kohta pyykit nyörille, tennarit jalkaa ja ulkoilemaan.

CARRERA Y MARCHA SOLIDARIA AFA TORREVIEJA. 4.10.2026

 

Teppo ykkösenä poodijumilla. Onnittelut!

Tänää käytii kotikylällä harrastamassa hikiliikuntaa. Oltii ilmottauvuttu AFA:n (Asociación de Familiares y Amigos de Enfermos de Alzheimer de Torrevieja) järjestämään kilpajuoksuun Torreviejassa. Juoksulla tuetaan Alzheimerpotilaita ja heidän perheitään.

Juoksumatkoinahan oli 7,5km:n ja 3,5km:n matkat, sekä lukuisia nuortensarjoja, kuin myös suorittaa reitti kävellen. Miulle oli tarpeeks tuossa 3,5km:n pätkässä, ja Tero valkkasi juostavaksi matkakseen 7,5km:n mittasen rypistyksen.

Mukavasti oli juoksijoita tämmösessä pienimuotosemmassakin kilpailussa Alzheimerin talon edustalla.

Myöhän oltii käyty jo perjantaina dorsaalit hakemassa, ni ei tarvinnu aamulla toimitella muuta ku ittensä kisapaikalle. Miulla tulevana AFA:n potilaana käi vähä huono säkä nyt, kun en muistannu yöllä nukkuu yhtään silmällistä, ja eilisillä silmillä joutu Kankeella ratsastelemaa pökerryksissä pelipaikalle. Kisan lähtö oli klo 10. No siellä kyl mietiskelin, että jaksanko osallistuu ollenkaan koko kilpailuun. No osallistuin kuitenki, ja hyvä oli ratkasu.

Kisan lähössä oli yhteislähtö molemmille pääjuoksumatkoille (3,5km ja 7,5km). Teppo oli ekaa kertaa katsastelemassa Torreviejan juoksukulttuuripaikkoja, ja kohta jo lähestyy kotiaki lähtö, ja oli hyvä, että kerittii ja päästii tähän kisaan mukaan. Keli oli mukavan lämmin, +22°C, pilvinen ja pari metrii luoteistuulta.

Tepon hieno lasinen pokaali.

Lähtöseremoniat ku saatii tehtyy ja päästii matkan taittoon, pikkusen yllätti, että reitti kierrettiin vastapäivään, mut eipä tuo väsyneen Uunon tahtii haitannu, jos ei parantannukaan. Vähä liikaa oli intoo silti, ja eka kilsa mäni 4:59. Toka mäni vielä ripijämmin 4:52 ja kolmannessa jo alko vähä tennari lipsumaa tahin ollessa 5:14. No viimone 620metrinen mäni tahilla 4:59.

 Koko kisan keskitahiksi tuosta tuli 5:02 (oma), juostu matka 3,62km (oma) ja ajaksi 18:09 (virallinen), 18:12 (oma). Sillä olin VetB (M50) sarjassa sijalla 23. Kokonaismäärä sarjassa oli 47 ruhoa maalilinjan paremmalla puolella. No olosuhteet huomijoijen pitää olla tyytyväine, ja pyrkii ens kerralla parantamaan. Tepon kellon mittaus 7,5km:n lenkillä 7,04km, mikä lienee lähempänä totuutta kuin tuo virallinen 7,5km:n matka.

Teppo pinko ketterästi 7,5km, ja oli kokonaiskilpailun kaheksantena maalilinjan ylittäneistä, ja hienosti sarjassaan VetB (M50) parhaalla ajalla 47:49. Onnea Tepolle!!!

Lähtöö ootellessa...

Sitte alettii kattelemaan pyttyseremonijoita. Sarjoja oli monia, ja parhaimmat tais jumitella ainaki kolme kertaa. Paikallisille oli varattu kolme kinkkuu ripeimmille, ja siinä ois ollu syömistä Uunolleki koko lopputalveksi. 

Teppo oli alun perin tuloksissa vasta kakkosena, mut sitte lopullisissa tuloksissa keulilla. Jossaki naistensarjassa ykkönen ja vaihtu lennossa, kun kuulosti siltä, et joku mieshenkilö oli kielivaikeuksien takia ilmottautunnu naisten sarjaan. No semmostahan sattuu helposti, jos ei erota Hombree Mujerista tai Masculinoo Femeniinosta tai Veteraanoo Veteraanasta.

Lopuksi oli vielä monta kymmentä arvottua sponsoroijien palkintoo, mut ei sattunnu ihan kohille. Hulinoijen jälkee huolto-osasto lähti Habanerasin ostoskeskusta kohti, ja myö Tepon kanssa mäntii Carlosin kulmille kahveille. Siinä pyörää taluttaessa sain sotkettuu Kankeen kettingit semmosee umpisolmuu, et niitä ei ois oikonnu naapurin Erkkikää, mut Teppo ne sai taijottua suoriksi, ja samalla sotkettuu kätesä kyynyspäitä myöten kettinkirasvaan. Onnittelut Tepolle vielä sarjavoitosta, kahveista ja ketjujen oikomisesta.

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.

XXIII Edicion 5 Y 10K Villa de Rojales. 26.9.2026

 

Yleisnäkymä kisan jälkeisistä jumijuhlallisuuksista.

Eile avautu taas mahollisuus suurempitehoseen liikunnalliseen rientoon. Alkujaan oli tarkotus "kankeilla" jalkarattaalla Quesadan ja Benijofarin kautta Rojalesiin, jossa olin ilmottautunnu 5km:n kilpailuun, mut Vesaki innostu naapurikylän kisasta ja tarjosi autokyyvin Guardamarista pelipaikalle. Niimpä "kankeilin" jäykällä jalkarattaallani Guardamariin. Minuuhan tuo helpotti 5km:n verran, ja yönselän paluukyyti oli vastaavasti myös saman verran lyhkäsempi.

Auto saatii hyvälle paikalle Seguran toiselle puolelle viimevuonna rakennetun kävelysillan juureen. Siintä oli hyvä toimitella kaikki valmisteluijen vaatimat toimenpiteet. Nyt oli senverta hikiset olosuhteet, että torsaalin "liimaus" rinnuksille onnistu ilman isompia vapinoita. No muuten kuitenki tuon ison tavaramäärän takia Uunolla mänee aina vähän sähläyksen puolelle, eikä siltä nytkään vältytty.

Vesa "Puolivalo" voitokkaan kisan jälkeen ykköspallilla. Hienoa Vesa!

Oltiin hyvissä ajoin Rojalesissa, ja kaikkeen toimintaan jäi mukavasti aikaa. Kisassahan oli runsaasti entisten vuosien tapaan lastensarjoja ja aikuisille valittavana 5km:n ja 10km:n juoksumatkat. Molemmilla matkoilla viimenen ikäryhmä oli yli 60-vuotisten sarja. Kymppi juostiin kahtena lenkkinä. Klo 19 oli 5km:n ja 10km:n lähtö yhteislähtönä. Olosuhteet hikiset +27°C ja vajaa 1m/s kaakkoistuulta, joka ei pahemmin haitannu kirmailuja. Meillä molemmilla oli 5km matkoina.

Hanne hienosti taas jumijuhlien vakiovarusteena. Onnea!

El Malecon puiston kupeelta oli lähtö niinku muullonki, ja maali samassa paikassa. Kapea katu Mal. del Soto pullisteli väenpaljouvesta ja lähtö noudatteli normirutiineita kaikkine litanijoineen. Mie olin ns. tyhjän päällä ku edellisen viikonvaihteen kilpailuyritus mäni mönkiin, ja samaa tuttua ja turvallista kaavaa kyl noudatteli tääki yritys. 

Katri itse yllättyneenä hyvästä menestyksestään poodijumilla! Onnittelut

Matkantekoon päästiin, ja rauhallisella vauhilla yritin lähtee,mut en kuitenkaan tarpeeksi rauhallisella. Eka km 5:07, ja toka 5:06. Pirun raskasta ja pirun tuskasta oli mänö koko aika. Joren kannustus parin kilsan kohilla lämmitti kyl mieltä, mut vauhti ei kohentunnu yhtään. Kolmas kilsa 5:17, neljäs 5:21 ja viimone 5:17. Oma kello mittasi matkaksi 5,01km. Virallinen aika oli 26,09 keskitahilla 5:14 (virallinen ja oma samat). Eli vähän taas mäni alku "laukalle"? Olin tuolla ajalla M-VET-D sarjassa sijalla 12. Maaliin juosseita 24. Aika oli n. 1:20 huonompi ku viime vuonna.

Vesa veteli alussa miun takana. En huomannu missä kohtaa ohi mäni. Vesa oli muutenki vähän "puolilla valoilla" liikenteessä, kun oli suunnistuskisaaki tiedossa. Puoletki Vesan valoista riitti sarjavoittoon tässä M-VET-D sarjassa ajalla 23:14! Hyvä Vesa! 

Muutenki Suomen sukusten heimokunta suoriutu mainijosti tästäki kilpailuista. Hanne osallistu 10km:lle Joren huoltamana ja oli F-VET-D sarjassa kakkosena ajalla 1:00:18. "Uudet" tuttavuudet Katri ja Harri osallistuivat myös vitoselle ja tuloksina oli Katrin sijotus F-VET-B sarjassa hieno kolmas poodiumpaikka ajalla 22:38, ja Harri sijalla 14. sarjassa M-VET-B ajalla 21:52. Onnittelut kaikille!

Iloset veikkoset kisan jälkeen Asicsin tennarit jaloissaan. Kiitokset Vesalle Uunon avustamisesta, ja kun sai nauttiskella kisatunnelmasta viimoseen piikkiin saakka.

Venähti vähän pitkäksi tää kisasatsi tuon Vesan "puolivalottelun ja poodijumittelun" takia, mut lystijä oli koko 12€:n osanottomaksun eestä. Miulla lysti vielä jatku pimmeessä Guardamarista kympin kankeilun muodossa Torreveijan mörskälle, johon sätkyttelin yhentoista maissa. Siintä mäni vielä puoltoistatuntija ennenku hetekalle retkahin, ja tajuttomuuteen pääsin hetkessä. Harkitsen nyt aamulenkuraa....

Ps. Kuvien pieni rajaus aiheutti niihin epätarkkuutta, jota en enää jaksannu ruveta ihmettelemään.

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.

Tennarituntuma

 

Tänä aamuna oli intoa lähtee heti aamulenkille, vaikka muute ois voinnu vejelle sikeitäki. Yheksän maissa sain kaikki muut tarpeelliset aamun toimitukset tehtyy, ja pääsin toimeen. Tarkotus oli kipasta LaMatan luonnonpuiston portilla ja sieltä käänähtää takasin. Suunnitelman mukaan juoksun toppaan ku 3km tulee täyteen.

Oli kyl ihan mahtava kulku tennariloissa ja muutenki henki päällä. Ei ollu tietookaan enää perjantai-illan vetelyyvestä ja muutenki olo oli ihan Uuno-huippua. Täähän oli harjotuksellisesti "välipäivä" ja ois kyl pystynny kaikin puolin vetämää paljo nopeemmi ja yhtäjaksosemmi ja pitempään. Maltoin kuitenki mieleni ja hiljaa hölkkäsin lyhyitä pätkiä ja kävelin sitte vähän välillä. Kolme kilsaa tuli jo täytee Terkkarin kohilla, ja kävelin siitä takasin intomielellä.

Sitte ruiskuun ja lähettii Suomibaarikahveille, Kiinan miehen kauppaan ja Mercadoonaan, ja sieltä sitte raskaat muonakantamukset selässä ja käsissä takasin mörskälle...viel täs kyl johonki singahetaa jos henki samanlaisena pysyy?

V Carrera Popular la Cruz de Torreaguera. 18.9.2026

 

Kisan lähtöön jokunen minuutti.

Meillä oli masinoituna kahen päivän jamporee Murciaan ja Torregueraan. Homman suunnitteluun olin kyl käyttänny aikaa ja vaivaa rutosti...heh...mut melko turhaa työtä, kun yleensäkään suunnitelma ja käytäntö eivät aina kohtaa varsinkaan täällä Iberian niemimaalla. No henkisen puolen harjotteita olin jo tehnny Perslantijan puolella rutosti ennen Iberian niemimaalle siirtymistä, pääosin omien uunoilujeni takia. No ei se minuu masenna juuri yhtään. Melko sama, mitä asioita täällä käy, kun ihmiseloihin yleensäkin mahtuu kaikenmoisia tapahtumia, vähän takkusampia aikoja ja myös ruusupusikoissa istumisia.

Eilen aamulla ennen kukkojen ja kanojen lentoo lähettii mörskältä lompsimaan läpi pimijän Torreviejan kohti linjapirssiasemaa tarkotuksena ratsastella pirssillä Murciaan. Lippujen hommaus jo itessään sai Uunon olemattoman hiusosaston harvenemaan entisestään, ja voimattomia voimasanoja lenteli kuulemma tihiään pitkän pitkän tilaussessijon aikana. Pakko oli lipputilausta yrittää tehä netin kautta, kun vettä tuli rapijasti torstaina aamupäivällä, eikä lompsiminen linjapirssiasemalle kaatosateessa kiinnostannu. No kyl mie ne lopulta sain tilattua ja maksettuakin Movelian kautta pirssiyhtiö BAMin sivustolta moninaisten vaiheijen jälkeen. Meno-paluulipun hinta oli n. 25€ yhteensä kahelta hangeltä.

Kisasta saatu tekniikkapaita huoltoportaan testissä.

Mörskä oli tilattu jo viikkoja sitten Murcian katedraalin vierestä Hotel Hesperia Murcia Centrosta. Päivä lompsittii ympäri Murcian centrumia, kävästii Plaza Circularilla, ja yritettii varmistella huonolla menestyksellä millä busilla ja mistä pysäkiltä päästää illalla Torregueraan, jossa oli 5km:n kilpailu. Lukuisten kyselyijen jälkee lähes varmaa oli se, että bussi linja 30 ajaa Torregueraan.

Uuno apialla mielellä jo ennen lähtöö, ainaki etutaulusta päätellen.

Sitte tuli kello kolme, ja päästii mörskälle. Sissäänheiton jälkee jatkettii bussiyhteyksien setvimistä. "Varmistu"se, että Gran Via 6- pysäkiltä menee busseja Torregueraan. No realiteetti kuitenki nakkasi meijän silmille märän rätin....ei ollu koko pysäkkiä olemassakaan sillä kohtaa missä piti olla kartalla??? No varasuunnitelma oli, että lompsitaa toiselle pysäkille Gran Vian varrelle, jossa oli myös listattuna linja 30. No sieltä onnistuttii pääsemää oikijaan bussiin ja päästii Torregueraan. 

No ite pelipaikalla oli viel epäselvää missä tarkalleen ottaen on kisapaikka ja dorsaalit, mut kyllä nekin löyty....ja lähempänä kisan alkua ois löytynny helposti hirviän kovien ääniefektijen ja jatsinjytkeen perusteella. Normaalit valmistelut ja strippausta puiston penkillä, ja todella vetelän olosta verryttelyä +25°C:n lämpötilassa auringon laskiessa. Reittihän juostiin kahtena lenkkinä ja järjestäjien ilmotuksen mukaan matka oli 5km. Normaalin äänekkäät oli lähtöseremoniat ja tärykalvot täristen ja posket täristen päästiin matkantekoon. Olin jo ennakkoon aavistellu, et tasamaatannerta ei välttämättä reitiltä löyvy, ja aavistus piti paikkansa. Heti alussa painettii yli 5-600metrii jyrkähköön ylämäkeen. Siinä tuntu heti, että hyvät eikä jalat kyl tässä kisassa heilu.

Kisan jälkee ei pelihousujen sepalustakaa enää tahtonnu jaksaa viritellä kuntoon.

Ihan poikki jo tuon ylämäkisatsin jälkeen ja osa alamäistäki oli niin jyrkkiä, että rennosta juoksusta ei tullu mitään. Happivelkasta oli mänö koko aika eikä juoksemisesta tullu Uunolla mitään. Ihan ouvolta ja vaikeelta tuntu koko juoksu. Vanhuus jo varmasti alkaa vaivata, ja henki alkaa nopeempaa juoksuu kaivata, mut sinne ei enää välttämättä tuu ikinä enää pääsemään? No ehkä ei tarvikkaan?

Maliin mieki kyl jatkoin, vaikka keskeyttäminenki mieleen vilahti useamman kerran. Retki oli ihan vaikeimmasta päästä koko Uunon juoksuyritysten sarjassa. Uunon matkamittariin tuli kilsoja 5,47, ja aikaa paloi 33:11, keskitahti 6:04 (oma). Sillä olin omassa sarjassa neljäntenä, ja kuus juoksi maaliin.

 Pienen elpymistauon ja servojuoman jälkee tuli jo mahottoman kiire, jos meinataa ehtii viimeseen linjapirssiin. Taksikyyti ois ollu se viimenen oljenkorsi ja sitäki huonompi vaihtoehto vielä joutuu kävelemään pari kolme tuntii Murcian kentrumiin pimeeessä. Linjapirssi yhteen suuntaan lärviä kohti oli 1,85€, mikä ei oo paha hinta n. 10km:n matkasta.

Murcian keskustassa Segurajoen uomassa oli taas vaihteeksi vettä rutosti, mikä oli paikallisten mieleen.

Siinä viel kökittii väärällä puolella tietä, mut onneks Uuno älys kysyy pysäkille tulleen linjapirssin kuskilta, et ollaanko Murciaan mänössä...ei oltu ja kiireesti tien toiselle puolelle, ja "kevyttä" kenttähölkkää oikialle pysäkille. Pirssi tuli melkeen heti ja kohta oltii onnekkaasti oikijassa linjapirssissä.

Velttona ja täysin väsähtäneenä suihkuu, ja hetekalle heti hervottomana kuorsaamaan.

Murcian jokivarren baanoja.

Tää päivä sitte mäni Murcian keskustassa kekkaloijessa ja uunoillessa. Se laji hallitaan kyl jo vuoskymmneten kokemuksella ihan täysin ja suvereenisti.

Murcian katedraalin etupeili.

Ollaan taas monen monta kokemusta rikkampana ja noin 170€ köyhempänä, mutta ehottomasti kannatti tääki retkuilu. 

TULOKSET kisasta laitan TÄHÄN.

Orimattilan Kymppi. Su 6.9.2026, Orimattila

 

Osa parkkipaikasta, joka oli pullollaan väkiä

Reilu viikon pätkä on tullu uunoiltuu ennätystahtia, eikä tän aamunen Orimattilaan lähtö tehny siitä poikkeusta. Olin kattonnu monet kerrat Orimattilan Kympin lähtöajan, ja sehän oli klo 11, mut Uunon kalloon oli hakkautunnu lähtöajaksi klo 13. 

Aamulla mökillä heräsin vasta kaheksalta, ku kyläily mäni mukavia jutellessa melko myöhäseen. Sitte aamulla vilkasin kelloo, ja tarkistin netistä kisan lähtöajan, ja kova kiire tuli. Vajaa tunti mänee aikaa Kouvolaan, ja Siitä Orimattilaan tunti. Kouvolassa piti vielä käyvä veskissä ja rättilöijen vaihossa...kiireessä unohin vielä lenkkikengätki mökille. Siinä mäni niitä toisia etiskellessä vielä aikaa. No kylhän niitä tennareita löytyy vielä "jokunen" varapari, jotka voipi jaljoihi kiskoo.

Karahutin kisapaikalle 10min ennen lähtöö, ja siintä hölkkäsin ilmottautumaa. Matkojahan oli tarjolla 5 ja 10km, joita oli mahollisuus taivaltaa juosten, kävellen tai sauvakävellen. Vitonen juostiin pääosin mäkisessä maastossa, kuten kymppikin. Erillisiä ikäsarjoja ei ollu. Lähtö ja maali olo urheilukentällä.

Näkymä urheilukentältä, jossa oli lähön aikana säpinätä.

Ilmahan oli vallan mainio n. 10°C, tuulta vähäsen ja aurinkoo, eli juoksukelinä ihan sopiva. Kisa oli Suomenn kisoista poikkeuksellinen, että ei ollu ollenkaa ilmottautumismaksua! Niitä ei koko Suomen mantereella taija montaa kipaletta löytyy? 

Viimeviikkosesta sen verta "viisastuneena" osallistuin vitoselle. Kisa oli samanmoine ku viikko sittenkin....maalia jo kovasti oottelin lopussa jokahisen ylämäen jälkee, ja viimein mieki sinne sipsuttelin.

Oma kellotus: 4,99km, 28:30, keskitahti: 5:43, keskisyke 140

Kilpa käi Uunon suunnitelmii hyvin, ja olin luvannu tulla kisaan Ilkka Pihlajamäelle Artjärvellä, et tuun kyl osallistumaa tännekin, ja niin teinki.

Ilkka on raudanluja juoksu-urheilumies, jota ei ikä vielä pahemmi paina.

Kisan jälkee käin sitte kannatuskahvilla ja pullalla, ja juttelin muutamien muijen yli-ikämiesten kanssa. Arvonnassakin Uunoo oli lykästänny, ja Ilkka käi henkilökohtasesti sen miulle luovuttamassa, ku ikämiespöyvässä oli tarinat viel kesken.

Kisassa oli nyt kuulemma 220 osallistujaa, ja parilla sekunnilla juostiin reittiennätys, joka on kova huomijoijen maasto. Muutenkii kisa oli mainio, ja otan kyl itelle ens vuonnaki tän listoilleni, jos vielä osallistumaa pystyn. Oli myös paikalle järjestetty elävää mussiikkia ja kaikenmoista muuta ilakointia. Suosittelen ehottomasti kaikille, jotka liikkumista harrastaa tai miettii sen alottamista.

Hieno oli kahvia ja pullaa nautiskella aurinkoisessa kelissä.

Kiitokset oikeen mukavasta liikuntapäivästä organisaatiolle ja osallistujille! Harmittelen kyl vähän ku en saannu siitä väkirikkaasta lähöstä kuvaa otettua oman sössimiseni takia.

Uunon juoksema 5km:n reitti.

Tulokset linkitän TÄNNE, kun ne ilmestyvät.

Saavan hölkkä, Lieksa. 29.8.2026

Joensuussa pyörin koko perjantaipäivän erinäisissä kyläilykohteissa sukuloimassa. Aikatailu oli taas kerran tiukka, ja ois mielusia tuttavakohteita ollu muitaki, mut aina jääpi välliin. Majotus oli paikallisessa majatalossa, ku en halunnu kellekkään olla riesaksi.

 Aamupalan jälkee oli viimene mukava heimolaisen tapaaminen "pummisetän ominaisuuvessa" Joensuun torilla. Mukava oli pitkän, pitkän ajan jälkeen tavata Jani ja rutista mukavia lepposassa alkusyksyn säässä ja kävästä torikuppilassa kahviloilla. Aihioita ois ollu enempäänkin jutun iskentään, mut Rusinanten parkkiaika oli jo lopussa ja kiire oli Lieksaan ja siellä alkavaan ehkä viimeseen järjestettävään Saavan hölkkään.

Hyvästeltiin ja Uuno jatko ontuvalla Rusinantella ratsastusta ja kohti Lieksaa. Topata piti risteyksessä, josta Lieksaan mänevä tie haarautuu Kajaanin tiestä, ja tarkastaa Rusinanten juottotilanne. Hyvältä näytti ja ratsastus jatku sopusasti kopukan kanssa. Lieksaan ku pääsin oikasin hetekalle vartiksi ja sitte kisavehkeet päälle ja Teron kanssa kohti Lieksan Urheilukenttää. 

Ilmottauvuin ekana kisaan ja Uuno sai torsaaliksi numero ykkösen. Vähä nolotti ku ei ollu ku viiskymppinen seteli ainoana mukana, enkä saannu maksettua osanottooni heti.

Kelihän oli lämpönen +18, aurinkoo, ja muutama metri tuulta sekunnissa. Verryttelyni vetelin sillankorvaan ja sieltä takasin. Kisamatka oli 10,3km, ja reitti kulki paljolti kivikkoisella, todella mäkisellä hiihtopohjalla. Alussa ja lopussa juostiin kieroksen verran urheilukentällä. Siintä reilu kilsa melko helppoo juoksuu jokivartta pitkin, mut sillan ylityksen jälkeen alko sanan mukasesti taistelu happohyökkäyksiä vastaan.

Urheilukentältä lähettii matkan tekoon. Rauhassa olin TAAS lähtevinäni, mutta sillan jälkeen oli kyl tennarijen sisäkalut jo happosen tuntuset, eikä niijen liikuttelu eestaas mukavalta enää tuntunnu. Tien ylitys, kun tehtiin eessä oli miun sarjassa M70 juossut nro 10, jonka perään en lähtenny yrittämäänkään vaan jatkoin toivotonta vuorikiipeilyäni kivikkoisilla ylämäkiosuuksilla. Niitä tuntu piisaavan, ja aina kun luulin olevani jo vaaran ylimmässä kohassa, polku jatku ylöspäin ja raskasta tallustusta piti jatkaa. 

Sanottava on, että kolmessa kohassa tuli nöyryyttäviä kävelyaskelia otettua, jotka kelloki todisti. Sitte kuitenkin, kun alettiin laskeutumaan alaspäin sain pitkällä avomaakohalla ennen jyrkkää avokalliolaskua näkyviin taas tuon nro Kympin juoksijan, ja tuntu, että tavotan sitä pikkusen. Jyrkän kohan jälkeen selkä taas hävis, mutta sillan ylityksen jälkeen taas selkä tuli näkösälle. Miulla rupes juoksu jotenki tuntumaa helpommalta, ja pääsin kantaan. Siinä hetken aikaa vähä levähtelin ja ennen pyykinpesupaikkaa, joka on jo urheilukentän sivustalla, painelin täysillä ohitte. Vielä oli jaksettava tuo rasittava neljäsatanen kentällä ennen helpottavaa maalia...perhana oli RASKAS RETKI. Jarmo huuteli maalilinjalla, että alle tuntiin pääsin? Tuloksii en oo vielä mistää löytänny, mut jos ne löyvän, tänne yritän neki survoo.

Uunon kiipeily ja hiippailu riitti ykköseksi M70 sarjassa, ja meitä oli kolme urhoollista taivaltajaa tässä sarjassa.

Kellosta kattelin, että 70% matkasta ja ajasta oli mänty maksimisykkeellä, ja semmoselta se kyl tuntuki. Saunassa käytii ja nukkumisesta ei oikeen silti tullu mitään tän rasittuneen olotilan takia. Polvi vähä pullistu, ja pari kertaa oikia nilkka oli venähtämässä, mut vauriot silti ehkä vähäset? Ainaki niin toivon.

Omat kellotukset: Matka: 10,26km, aika: 59:18, keskitahti: 5:47, keskisyke: 157

Kiitos lukuisille Lieksan ja lähiseuvun kisailijoille, järjestäjille ja muullekin siviiliväestölle ihan mahtavasta kisapäivästä, ja sukulaisille huolenpijosta ja mukavista jutuista. Toivottavasti ei ollu kuitenkaan viimonen järjestettävä Saana hölkkä? 

En oo täydellisiä tuloksia vielä mistään löytänny. Pitää tyytyä tähän ainakin roistaseksi.

TULOKSET

Saaramaa Cooper. 11.7.2026

Urhoollinen osanottajajoukkio kisan jälkeen Saaramaan urheilukentällä.

Kävästii tänää Saaramaalla osallistumassa Saaramaan Cooperiin. Organisaattori Mikan kanssa on jo pitkät tovit sitten ollu puhetta tuohon tapahtumaan osallistumisesta, mutta vasta nyt sain osallistumisen aikaiseksi.  

Lähtöhetken valmisteluita.

Rouva-Uunon keralla lähettii mökiltä köröttelemää Mazdalla kisapaikalle. Täältähän ei sinne matkaa oo juuri mitään. Keli oli kohillaan, +28°C, 3m/s tuulta ja auringon helotusta, mistä johtu, että juuri missään ei tuntunnu kolotusta Uunosella.

Jonoo ilmottautumisautolla.

Rankkaisin tän kisan ylivoimasesti parhaaksi suomalaiseksi kisaksi vuoskymmeniin, joihin oon osallistunnu. Perusteluita Uunon mielipiteelle on mm. seuraavia: Osallistumismaksu oli nolla euroo! Ja ilmeisesti jokainen osallistuja sai palkinnon. Ja makkara ja mehutarjoilu kuului osanottomaksun (nolla euroo) hintaan!

Kilpailupaikka oli tän tyypin kisaan ihan ihanteellinen mäntykangas, jossa oli 1950 luvulla rakennettu urheilukenttä varustettuna 300m pitkällä juoksuradalla. Osallistujia kisaan oli tänään 18, ja jokainen sai 12 minuuttia männä mielensä mukaan juosten tai kävellen. Rouvo-Uunoki innnostu osallistumaan kävellen tapahtumaan.

Jotkut oli tullu kisapaikalle mahottoman hienolla kapistuksella.

Sitte päästii kisaaman runsaan katsojajoukon ja erittäin runsaan helteisen ilman mukana tuoman paarmajoukon kannustamina.

Uuno tekasi taas heti lähössä Uunon normisuorituksen, eli ihan liian kovavauhtisen lähön. Eka vilkasu kelloon, ja Karmee Esijuoksija näytti tahtilukemaa 4:28...heh...no siitä jatkettii sillee, et ekan kilsan keskitahti oli 4:52...ja toka 5:17....lopputukseksi sain 2410m, mikä tekee keskitahdiksi vähän alle 5min/km.

Palkintojen arvontatilaisuus.

Palkintojenjako suoritettiin kaikkien osallistujien kesken arvontana, ja palkintojen joukosta sitte sai arpaonnijärjestyksessä valita mieleisensä. Rouva-Uuno valitsi K18 paketin, ja Uuno Ali Khamenein viimeseen kylmäkuljetukseen osallistuneen Rautakauppaosaston logolla varustetun lippiksen.

Yllä kilpailun tulokset.

Kiitos Mikalle ja muillekin kisajärjestelyyn osallistuneille ja kisailijoillekin tietty mukavasta lauantaipäivän kisarypistyksestä! Ens vuonna tuun kyllä paikalle myös heinäkuun toisena lauantaina järjestettävään tapahtumaan, jos tolpillani oon.