XXVI Medio Maratón Internacional Ciudad de Orihuela y 8K. 16.11.2025

 

Säpäkkää meininkiä maalialueella Glorieta Gabriel Miron puistossa.

Eilenhän oli Uunon toinen puolimaratonin juoksuyritys Orihuelassa. Se on kyl aina hyvin organisoitu ja iso juoksutapahtuma. Eikä nytkään tarvinnu siinä suhteessa pettyä.

Miuta tultiin hakemaan vakiopaikasta: Jose Samper Garcian (Avenida de Pariisin jatke) autohyppyrin jälkeisestä "montusta". Siinä on hyvä pysähtyy autopelillä. Sari, Petri ja Jarmo siellä toivottelivat virkeinä auton lauteilla hyvät huomenet.

Yöunet oli ollu riittävät, yli 7h, ja puol kuuven maissa pimmeessä käväsin pienellä kävely/juoksu- lenkillä. Valmistelut oli muutenki männy kyl melko säntillisesti, vaikka olotila oli aamulla normaalin innokas ja epävarma, kuten useasti.

Torsaalien hakua. Uuno sönkkää ekassa jonossa ja Jarmo selvittelee asiaansa tokassa.

Auto saatii mukavasti parkkiin ja torsaalien hakuun. Se mäni juohevasti, ja verryttelyyn jäi lähes tunnin normiaika. Uuno kerkis pizzareisullansa hävittä jo kertaalleen hedelmäsokerisatsinsa, jota ilman ois reissusta tullu todennäkösesti fiasko. No onneksi sen löysin pizzapaikastani hiekkakasan takaa.

Meitä heimolaisiahan oli nyt juoksemaan lähössä Jarmo, Petri ja mie. Jarmo valmistautu Valencian retkeen, ja juoksi nyt puolikkaan. Petrillä juoksut täällä huippuolosuhteissa on vasta alussa, ja juoksi nyt 8km ja Uuno puolikkaan. Jyrki oli nyt vaan kannustamassa vähän toipilaana. Sari ja Riitta hoiteli valmennus-, huolto- ja kannustusosaston tehtävät mallikkaasti.

Tämän päivän juoksijat Jarmo, Uuno ja Petri. Uunoo näytää jo ennen lähtöö nukuttavan kovasti.

Tarjollahan oli puolimaraton ja 8km juostavaksi. Lämpötila oli klo 10:30 lähön aikoihin +18°C, tuulta 2m/s ja aurinkoinen keli. 

Sitte päästii jo irtaantumaa löhtöputkilon alta juoksubaanalle. Molemmat matkat starttasi samanaikasesti. Ryysistä oli kovasti runsaan väki-, jalka-, ja tennarimäärän takia. Alkurytäkästä selvittii kuitenki hengissä väljemmille juoksuvesille. Tuntemus oli kuitenkin raskaan puoleista verattuna Torreviejan alkuun. Kattelin kyl kilometriaikoja, ja alun 5 ekaa kilometriä oli reilut 30s nopeempi ku Torreviejassa tahin ollessa nyt 5:13 min/km. 

Jarmo mäni noin kilsan kohilla miun ohitte, ja Petri jossakin myöhemmin. Senverta olin jo varmaan sekasin, että en enää muista missä kohdin kisaa. Jotenki tahmasta oli juoksu koko ajan, mut kilsatahdit oli ihan ok koko kisan aikana: Nopein kilsa 12km:n kohdalla (4:59) ja hitain 14km:n kohdalla (5:17). 

Jarmon rentoo menoo. Riitta taustalla kannustamassa.

Petrin tyylinäyte jossakin kisan tiimellyksessä.

Uunon oikian jalan liikkeradan virheelisyyden taustalla lienee vapaan hiihtotyylin harjoittelu, jota tuli vuoskymmeniä sitten hinkattua jonkun verran.

Viimeset kilometrit oli vaikeita ja ahistus lissäänty maalin lähetessä, eikä maalisuorallakaan tennari oikeen tahtonnu irrota asfaltista yhtää ripijämmi. No tyytyväine kyl oon juoksuuni. Keskitahiksi tuli kelloni mukaan sama, kun Torren puolikkaalla, eli 5:10, virallinen loppuaika oli 1:50:08 ja sillä pääsin viijenneksi...eli viimoseksi loppuun juosseeksi omassa sarjassani. Yks tän sarjan juoksija oli ilmeisesti keskeyttänny kisan? Voittaja Rudolf Alt oli ihan ylivoimanen tuloksella 1:35:49.

Jarmon puolikkaan aika oli 1:36:59 ja oli sarjassaan sijalla 9. Petrin aika oli 8km:lla 41:18 ja oli sarjassaan sijalla 33.

Maalialueella oli tarjolla kaikenmoista syötävää, ja juotavaa. Mie tyyvyin yhteen jarrujuomaan, ja yhteen urheilujuomaan ja banaanin puolikkaaseen. Sitte ulos juotto/syöttö-karsinasta ja Sari, Jyrki ja Riitta siellä jo ootteli väsynyttä Uunoo. Pacoki siinä ohimennessä kiireijensä keskellä muutaman sanan kerkisi vaihtaa. 

Sarin järjestämät teekutsut kisan jälkee oli mukava ylläri kisassa riutuneille kropille!

Myö lompsittii sitte autoille, ja siellä mukava aika jatku teekutsujen merkeissä. Kyytipoikana maittavat pulleroiset. Sitte tuli siihe meiltä jelppiä kysymää auton sähkövajeesee nuori espanjalaispariskunta. Ei auttannu Petrin sähkötarjous, eikä tytön autoo saatu käynnistymään. Harmi juttu, mutta muuta vilunkia oli siinä pirssissä, ku ei noilla konsteilla tulille syttynny.

Ei tartannu millään auto, vaikka sähköö yritettii syöttää auton joka kohtaan. Toivottavasti vika selvisi myöhemmin.

Sitte jo oli kotijalähön aika. Ajeltii nyt toista reittiä Torreen. 

Uunon unet jäi nyt neljään tuntiin, vaikka kävin pienen kävelylenkin tekemässä La Matan rannalla. Yheltä oli herätys ja jalat juoksi vielä niin perusteellisesti, että rupesin kahvin tekoon. Eilinen oli kyl taas kerran mukava päivä eläkeläiskääkälle. Mukava oli jutustella Uuno-espanjaa, ja omanki heimon kieltä suunmukasessa seurassa. Huolto ja palvelu oli yltäkylläistä niin kisoissa, kun omassa autokunnassakin. SUURET KIITOKSET TEILLE!

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.

Piiputti taas

 

Aamun kävelylenkin kuva rannalta.

Eile kyl väsytti ihan vietävästi jo aamulla, vaikka untaki ottalohkot sai tarpeellisen määrän. Tuo edellisenki päivän liikehtimine vaikutti vielä seuraavana amunakin. Ajatus oli, että saisin päivän 1.15h kestävän PK-vauhtisen lenkin tehtyy jo aamulla, mutta astioijen tiskaamisen ja pyykinpesukoneellisen jälkeen se ahvenen ajatus häipy ottalohkoilta tulevaisuuteen.

Niinpä hyppäsin Kankeen selkään, ja ajelin hiljakseen Pinomariin. Takatullessa tuossa Mölinä-puiston toisella puolella oli katkottu pihasta joitakin piikkikasveja, ja osa oli sinkoillu ajoradalle saakka. Miehän siinä ylämäessä sitte poleksin Kankeella niijen päältä, ja heti huomasin virheeni. Toppasin kankeilun heti, ja rupesin eturenkaasta nyppimään piikkejä. Kolmannen piikin kohalla alko kuulumaa ilonen ilmavirran suhina....nii alko samalla hetkellä kuulumaa suhinaa omista ottalohkoistaki....ja kovasti alko Uunoo nyppimään ja tympimään.

Kämpille kyl pääsin ilman lisäpumppaussessijoo, mut tappiomieliala paino päälle ja niskat vääntäyty kyömyyn ihan väkisin.

Sitte oli muutenki vetellää oloa ja lenkille lähtö veny ihan viimeselle tipalle eli klo neljän jälkeen. Heti alussa tein päätöksen, että vetelen tuon tunnin ja vartin pätkissä ja ihan fiilispohjalta...no siinä konehuoneen lämmetessä juoksu pätkissä mäni yllättävän rennosti, ja huomasin jo olevani El Rasossa muutaman liikenneympyrän verran. 

Siitte takasin samoja jälkiä peltomarkkinapaikan ohitte. Ripeimmät pätkät mäni jo lähemmäs neljän minuutin tahilla. Takasintulo mäni niin nopeesti, että piti vielä rannalla tehä lisälenkura, että sain kellotaulun aikaa täyteen. Pätkäjuoksua kerty 14,5km keskitahilla 5:24. Kävelyy jotaki 6km:n verran. Raskas oli lenkki, mutta rentoo oli juoksupätkät.

Tänää kyl sitte sain taas tukkiunta koko yön. Tää viikko on raskas, ja seuraava sitte vähä helpompi, kun on välissä onneksi helpompia välipäiviä, jollon keskityn leppäilyyn...ja nyt siihe pirulliseen renkaan paikkaukseen, jota oon nyt jo koko aamun vältelly.

Hyvien ystävien viesti

Kävin äsken reilun vitosen PK lenkillä. Lähtö oli kyl vaikeeta ku väsytti ihan hirveesti, mut lenkki mäni lähes vaaditulla tahilla (5:40/km). Reilun vitosen juoksun jälkeen kävelin 7km takasin.

 Tänäähän Jeppu lähti veneilemää Suomeen. Mie heitin sen kumijalan kanssa Torreviejan bussiasemalle, ja lompsin takasin kävellen yhen pysähyksen Kahvilla käynnin taktiikalla. Siintä jatkeskelin vihannesten ja hedelmien ostoon Mercadonaan ja siintä mörskälle. Oli vähän haikeeta ja yksinäistä mieltä tuon Jepun lähön jälkeen, mut mörskälle ku tulin, minuu kovasti ilahutti hyvien, monivuotisten ystävieni tolpan taakse jättämä ylläri.

Lenkin jälkee perehyin kyl ylläriin vähä tarkemmin, ja haikee melankolia, joka välillä valtaa Uunonki mielen, oli kertaheitolla tipotiessään. Jepulle ja kaikille ystäville, ja vihamiehilleki pitkää ja tervettä loppuelämää. Toivoo Uuno.

La Liga: Levante UD vs. Celta Vigo 2.11.2025

Hienot oli tälläki jalkapalloareenalla (Estadio Ciutat de Valencia) puitteet ja olosuhteet. Immeisiä paikkaan mahtuu 26.000, ja nyt oli porukkaa 19.500, eli aikalailla täyttä oli.

Myöhän on puhuttu Jepun kanssa jo vuosikausia, että ois mukava käyvä kattomassa joku La Ligan peli täällä Iberiassa. No nyt se päätettii tehä. Jeppu oli varannu oman matkansa, ja se kyl sitte määritti meijän mahollisen ottelun ja ottelun paikanki. Helpompi ja edullisempi vaihtoehto ois kyl ollu tuo Elchen peli, mut se oli nyt mahotonta ku ei ollu sillä joukkueella kotipeliä tässä viikonvaihteessa. Niinpä sitte varattii Levanten kotiotteluun biljetit hyvissä ajoin 75€:n kappalehintaan.

Aluksi ajateltii, että otetaa hotelli pelin jälkeiseksi yöksi, mut sitte luovuttii siitä, koska Jepun lentovene alottaa kotimatkaveneilyn jo tiistaina, ja homma ois männy liian kirijälle. Siispä suunnittelemaa vaan päivän mittasta reissuu Valenciaan, jossa tuo Levante UD:n kotipeli pelattiin.

Sinnehän ei nyt löytynny suoraa bussiyhteyttä, ja piti varata ensi matkat Alicanteen ja sieltä sitte jatkoyhteys Valenciaan. Alicantesta ois kyl päässy metrollaki Valenciasn, mut tehtii päätös, et on helpompi pompata toisee lina-pirsssii samalta asemalta ku ruveta etiskelemää rautasia teitä, ja yleensä niijen loppupäissä olevia asemia eri paikoista. Sillee jatkettii selvitystä, ja sitte hyökkäys Torreviejan linjapirssiasemalle.

Torreviejan linja-pirssiasema on kyl jo tuttu ja kotonen kaikkine epäsiisteine pissiputkineen. Siintä hyökättii Avanzan luukulle, ja siellä jo vanhastaan tiesin, et palvelu on aina vähän nihkeetä ainaki extranjeroja kohtaan, johon ryhmään myökii kuulutaan tuon syntymäpaikan perusteella. 

Toine ehkä asiaan vaikuttava juttu on tuon Uuno-espanjan kanssa tankerointi. Kaikki ei sitä varmastikaan ymmärrä, ja se voipi saaha osan niskavillat nousemaa pystyyn ja ärtymyksen päälle. Se on kyl sanottava, jos totuuvessa pysyn, että tälläki uhkarohkeella retkellä useat "valtaväestöön" kuuluvat meitä autto ihan mahtavasti ja pyyteettömästi, ja homma pelitti kokonaisuutena vallan mainiosti.

Tää Avanzan luukku on kyl siihe (miun mielestä) poikkeus. Siellä jos vähänki käyt tankeroimaa sen kielen tai muunki kanssa ni vähä hankalaksi mänee. No kyl mie siitä luukusta sain sen minkä pyysinki, mut paluuliput jäi ekaks hommamatta. No homma kuitenki eteni, ja sain tiedon, että ne Alicantesta Valenciaan liput on ostettava viimeseltä Alsan luululta.

Siel on aina mukava asioija, ja palveluu piisaa uunoilleki. Nii oli tälläki kerralla. Virkailija tuli taas luukusta ulos ja käestä ja jaloista kiinnipitäen opasti uunoo lippujen ja aikataulujen yhteensovittamisessa. Homma kävi säpäkästi. Sitte piti vielä jonotella sinne Avanzan luukulle toistamiseen, jotta sai ne paluuliputki ostettuu takasintulomatkalle Alicantesta Torreviejaan. Sekii saatii kyl hoijettua toisella jonotuskerralla ja kaikki tarvittavat biletit oli kasassa aikasin sunnuntaina alkavaan biletykseen.

Taksilla piti alottaa sunnuntain matka Valenciaan ja aluksi Torreviejan linjapirssiasemalle Jepun jalkaterävaivan takia. Se kustansi reilun 10€;n verran tineroita. Bussi lähti ajallaan Alicanteen, ja hinta oli 5,40€/hlö. Sillohan oli viellä säkkipimijää. Meillä molemmilla oli sortsit jaloissa ku ennusteijen mukaan yölläkin oli +16 astetta lämpöö, ja sillee oli sopivaa, kun päivällä mittari kipusi +25°C:n yläpuolelle.

Matka-aikahan oli muistaakseni 1h ja 10 min. Aurinko alko nousemaa ku saavuttii Alicanteen. Pienessä ala-aulassa aikaamme kuluteltii ja mutusteltii patongin pätkijä, jotka Jeppu oli tekassu huikopaloiksi meille molemmille. Sitte onneksi mäntii yläaulaanki. Siellähän oli iso ja viihtysämpi halli, jonka kahveteriasta käytii Letse-kahvit tilailemassa, ja hieno, sekä värikäs auringonnousu oli meijän kateltavana isoista, koko hallin merenpuoleisen seinän kattavista ikkunoista.

Alicanten linja-autoaseman yläaulassa kahvikupposet nokkien alla.

Seuraava kyyti lähti vartin yli kaheksan sitte Valenciaan. Matka-aika oli 2,5h ja bussi oli laadukkaampi, ja siellä oli myös WC hyödynnettävänä rakon ja suolenpätkän täyttyessä. Matka mäni ratevasti ja Valenciaanki saavuttii ajallaan. Matkan hinta /lärvi oli jotaki 18€:n kantturoissa. Meillä oli reilusti aikaa taivaltaa tuo noin 3km:n matka kävellen pelipaikalle, ja sillee tehtii Jepun jalkavaivasta huolimatta. Homma hoitu hyvin.

Pelipaikalla meitä ootteli sitte väkevän näköne miliisijoukko pamppuineen, pyssyineen ja patukoineen, ja runsaslukune muu kinkerikansa. Kateltii lipuista huulet pyöreinä mihinköhän suuntaan meijän pitäs suunnistaa, jotta löytysi meille sopiva portti sisään mäntäväksi. Numeronlukutaito oli molemmilla hyvin tallessa, ja todettii, että iso areena on kierrettävä, jotta päästää meijän tilaamille paikoille. Sisäänmenoja oli kyl niin paljo, ettei siellä sillon ainakaa mitään ryysistä ollu ku pelin alkuun oli vielä 1,5h aikaa.

Turvatarkastuksessa meijän molempien mukana oli pari pientä täysinäistä vesipulloo, jotka piti kaikki aukoo, ja repijä korkitki irti. Sitä vettä kyl sitte niistä avonaisista vesipulloista riitti lotrattavaksi vähän joka paikkaan pelin ja paluumatkan ajalle. Sitä kaatuili pelipaikan penkille, repun sisälle, linjautossa toisten niskoille ja linja-auton lattijaki saatii pestyy toiseen kertaan heti virallisen pesun jälkeen. Tästä lähtien pijän aina vesipullon korkin kokonaan auki, niin kätevää ja monikäyttöstä oli vesipullot, jotka oli avoimena heilumassa repun molemmilla puolilla. Isompaa käsirysyy ei onneksi saatu aikaseksi, ja Jepun tuplasti Uunon vastavia leveemmillä hartijoilla ois Uuno siitäki saattannu selvitä siivellä? 

Meijät sitte ohjattii kyl hyvin kätevästi sinne omille paikoillemme, jotka oli: Zona: Grada Central Alta 4, Puerta: 21-22-23-24-25-28-29, Fila:0027, Asiento: 0096 ja 0098. Tuo litaniahan tarkottaa sitä, että on kyseessä katsomon keskiosa, ja sen ylälohko, ja noista mainituista sisäänmenoporteista sinne pääsee. Rivilyä 27 löyty meijän paikat numeroiltaan 96 ja 98. Valkkasin lippuja tilattaessa Levante UD;n kotisivuilta meille vierekkäiset paikat, mut vähä ihmettelin ku numerojen välistä puuttu yks pariton numero 97. No homma selvis sillä, että ylösmenokäytävän toisella puolella on vaan parillisia numeroita ja toisella puolella vaan parittomia. Tää selkeyttää oman paikkansa löytämistä.

Sitte meijät extranjerot ohjattii omille paikoille muutaman kyselyn jälkee jatkamaa niillä avonaisilla vesipulloilla lotrausta. Pikkuhiljaa alko stadioni täyttymää, ja lopulta ei montaa paikkaa jäänny täyttämätttä ja Levanten kotikatsomossa alko rumnut päristä ja liput lepattaa. Onneks oli Uunolla shortsit jalassa ni ei puntit lepattannu. Ämyreissä ja koko stadionilla oli kaikki voluuminupit käännetty kaakkoon, ja kuulovamman ehkäsevä 85 desin pelirajotus ei kyl tätä paikkaa tuntunnu koskevan. Niinku ei kyl koske mitään muutakaan Iberian niemimaan osaa.

Pelin alussa oli minuutin hiljasuus Valenciaa kohdanneen kevään tulvan uhrien kunniaksi. Sitte pääs otteluki alkamaan ja molemmat vanikatsomot testaili soitto ja äänivehkeitään. Kyllähän molempien joukkueijen taitavat pelaajat pistelivät parastaan, mut sitte peli sai vähän vaikian käänteen ku Levanten pelaaja sai punasen kortin ja lensi pihalle, ja piti pärjätä yheksällä kymmnetä vastaan. No malinhan se Celta sitte tekas melkee heti. Onneksi kuitenki Levante sai tasottavan maalin ja möyke pääs taas nousemaa yli tuon kuulovammarajan. 

Kuulovammarajalla jatkettii koko 90minuutin kestävä virallinen peliaika, mut sitte yliajalla Celta teki toisen maalin, ja se oli sitte siinä ja loppuaika +7minuuttii pelattii alle 85 desipelin tehoilla. No meille ei tuo 2-1 tappio paljoo merkannu, eikä meijän tunnelma siitä montaakaan desipeliä latistunnu, ehkä muutaman, mut oli ihan mahtavaa katella pelin kulkua ja menon meininkiä tämmösellä areenalla.

Sitte alko pikkuhiljaa väki valua kohti ulostautumisportteja ja myöki soljuttii siinä muun väen mukana joustavasti. Ei ollu mitään tungoksen tuntua missään vaiheessa. Ulkona oli taas vastassa väkevä miliisivoimien osastot. Ei niijen tarvinnu mihinkään rasittavimpiin hommiin ruveta koko kinkereijenkään aikana. 

Myö tultii lähes samaa suorinta reittiä takasin ja käytii välillä muonituksessa Kepappipaikassa matkan varrella. Valencian asemalla ei meijän kuytiä näkynny näyttötaululla, ja sitähän piti käyvä Alsan infoluukulta kyselenässä. Sieltä saatii oikiat mahollisest laiturinumerot 17 ja 19. Nehän oli ihan eri puolellla asemaa. Sinne lompsittii oottelemaa ja parilla kyselyllä oltii jo selvillä vesillä. Sieltä oli lähössä pariki autoo Valenciaan ja myö mentii siihe mikä meni suoraa reittiä. Lähti 10min myöhässä, mut meitä ei haitannu ku ei ollu kiireine aikataulu.

Alicantessa oltii aikatuluu jo eellä vartin verran, ja oli mahollista yrittää tuntii aikasempaan bussiin. Se meijän bussi eli viimene olis lähtenny vasta 22:45. Kysyttii kuskilta ja muutamalta muultaki jo ennemmin, onko lippu mahollista vaihtaa vai pitääkö ostaa uus lippu. Kuljettaja ystävällisesti sano, että ennen lähtöö hän soittaa esimiehelleen ja jos ei tuu bussi täyteen voi ostaa myös uuden lipun bussista.

Avanzan kuljettaja Jose nimeltään soitti sitte ku sai muut operaatiot hoijettua, ja vastaus oli meille myönteinen ja päästii niillä samoilla lipuilla lähtemää tuntia aikasemmin Torreviejaan. Suuret kiitokset Joselle erittäin hyvästä palvelusta! Torreviejassa oltii ajoissa, mut väsyksissä, ja Jepun jalanki takia otettii kumijalka alle ja köröteltii Molino Blancoon yhtä hienoo kokemusta rikkaampina, ja n.130 euroo köyhempinä per lärvi, sekä rättiväsyneinä. Tuosta euromäärästä puuttuu vielä yhteensä n.25€, jotka tärvättii Torreviejan taksikyyteihin, ja muoniakaan se summa ei sisällä. Kiitos Jepulle mukavasta retkestä ja turvallisesta leveähartiaseurasta. T.iskä

IX CARRERA POPULAR 5K Y 10K REDOVÁN. 26.10.2025

 

Tungosta keskusaukiolla pidetyssä pyttyseremoniassa.

Tänää oli Redovanissa 5km:n ja 10km:n juoksukilpailua tarjolla. Mie olin ilmottautunnu vitoselle. Kyyvinki onnistuin saamaan Jarmolta ja Ritiltä. Jarmo ei pikku lenssun takia ollu ihan varma lähteekö, mut sitte kuitenki ilmottautu 10km:lle Maratonille valmistautumisen lomassa. Riti juoksi myös 5km.

Mie heräsin ekan kerran yhen jälkee ja vessareissun jälkee sain onneksi viel jotenki nukuttuu reiluun kolmeen saakka. Sitte en enää yrittännykää ku neljältähän piti niitä kelloja siirrellä. Siirsin ne ensin olohuoneen pöyvälle...ei auttannu vielä mitään ja sitte siirsin tunnin johonki suuntaan...se autto ja yöllinen rituaali oli tältä syksyltä suoritettu.

Torsaalit, paellakupongit, ja juoksijan bolsat hoitu ilman tunkeiluita ku oltii hyvissä ajoin pelipaikoilla.

Ennen kuutta käväsin muutaman korttelin jalottelemassa ja sitte kisavermeijen keräilyy ja kahvin ja muun juoman juontii, puolikas banaani, pikkupätkä pationkia ja keksi. Sen pitäs riittää, tuumailin.

Sitte lähin oottelemaan kyytii isontien varteen sovitulle paikalle ja siintä jatkettii kohti tuota Torreviejan jokapuolelle näkyvää vuorta, jonka vasemmalla puolella sijatsee Redovanin kylä. Miliisit oli puhalluttelemassa ja muutenki jöötä pitämässä Redovanin lähistöllä, ku pilettäjät hoippuroi vielä kotikoloillensa. Ku näkivät, että ollaa suomalaisia, ei tarvinnu puhallella mihinkää pillii kuskin.

Jarrujuomien kanssa pelleilyä kisan jälkee.

Auto saatii helposti parkkii hyville mestoille, hajettii torsaalit, ja takasin autolle, ja verryttelyä kehiin, ja siitä kohta lähtöpaikoille. Molemmat matkat startattii yhteiskähtönä, lämpötila +19°C, tuulta 2m/s ja pilvistä, mikä oli juoksun kannalta hyvä juttu. Sarjahan miulla oli nyt M-65. Hanne ja Joreki ilmaantu kohta pelipaikoille. Hanne juoksi 10km:n matkan.

Lähtölaukauksen jälkee kohta kantattii oikijalle ja jatkettii latomista. Jarmo mäni jossaki puolen kilsan kohilla Uunon ohi ja kysäsi, että miten mänee? No siinä mäni vielä hyvin, eka kilsa 4:51 tahilla, vaikka vähän nihkeenoloset oli ketarat vieläki? Toinen kilsa 4:50. Täs vaiheessa mie vielä yritin tavottaa yhtä kaveria, jonka tiesin entuudestaan, että se on varmaan tässä-65 sarjassa, ja sainkin kiinni vähän. No kolmas kilsa mäniki 5:00 tahilla eli tahti oli nyt normaalintyppinen Uunolle eli hiipuva loppua kohti. Ja rakoki siihe miun sarjalaisee alko kasvamaan. Ahistamaa rupes entisestää ja neljännen tahti oli 5:09. Viimosella kilsalla sain vähä petrattuu tahtia 4:58.

Sitte jo tuliki tiukka oikee ja maalisuora ja mustanpuhuva maaliputkilo. Viralline aika oli 24:24 ja oma Esijuoksija mittasi matkaksi 4,93km. Katoin tuon oman kelloni GPS:n mittaaman reitin, ja muutamassa kohtaa se vähän kyl oiko? 

Pakkohan tää oli tähän tällätä. Senverta harvinaista herkkua on jumittelu ollu viime vuosina.

Pyttysetemonian jälkee kanapaella kyl masitu makijalta. Ja niin kyl maistu pari palauttavaa jarruttelujuomaa heti kisan jälkee.

Hanne oli voittannu oman sarjansa. Jarmo oli sarjansa 4. ja Riti sijalla 5. omassaan.

Heh..ja tääki kovasti suurennettuna!

Oma juoksu riitti nyt kakkos sijaan, ja se on todettava, että kyl tässä juoksussa ei koskaan huonommalleen häviä. Peremmat yleensä aina on sijotuksessa huonompien eellä. Onnittelut kaikille ja kiitos kyyvistä ja mukavista jutuista meijän autokunnalle.

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.

Harjotus

 

Siinä oli tän päivän hyvin männy harjotus. Tais olla eka kerta ku en sekoillu kellon, enkä juuri muunkaan kanssa. Tässä viimosessa harjotuksessa ennen huomista rypistystä en hyödyntänny tuota 500m:n mittasta alamäkeekään, vaan alotin reenin tasamaalta tuosta LaMatan terkkarin kohalta.

Hommahan koostu 15 minuutin pk-vauhtisesta (tahtitavote 5:45min/km), ja sitte heti perään 5x15sekuntin vetoo (tahtitavote 3:55min/km) kahen minuutin hölkkäpalautuksella, ja sitte 5min hölkkää loppuverryttelyksi.

Jalat ei ollu kyl vieläkää ihan palautuneen oloset, mut harjotus mäni hyvin. Kello lupas 93%:n suorituksen. Vedotkin mäni tavotteen alle rapijasti, viimene oli nopein.

Pyöräilijät kyl katteli vähä ihmeissään vanhan liuhulettikaljupäisen miehen seuhtomista, ja kyl minuuki hymyilyttää homma vielä näin jälkeenkin päin. Sillo seuhtoessa ei muistaakseni hymyilyttänny...saa nähä hymyilyttääkö huomenna, ja onko kintut ok?

Sementtivirma

 

Ennen auringon nousua kävin vähän jalottelemassa rannalla. Nyt oli kintut jo keppeenoloset.

Täm viikon eka lenkki (3km) tiistaina oli väsyttävä ja raskas. Jalat oli lyijyä ja muuta raskasta ihan täynnä, ja nilkat turvoksissa. Suurin osa turvotuksesta tulee varmaan noista paineentasauslääkkeistä. 

Keskiviikon lenkki olis ollu reilu 50min pk-vauhilla, mutta heti alussa heitin "hansakat tiskiin", ja juoksin vain pätkissä tuon 50 minuuttisen ja välillä kävelin suosiolla. Painelin tuon Peltomarkkinapaikan ohitte ka siitä lähelle Manolon restauranttia, ja siintä käännyin takas. Yhteensä tuli köpötyelyy reilun 15km:n verran.

Eilen oli sitte 30min pk-vauhtinen kalenterissa. No sen sain jo tehtyy yhtäjaksosesti juostuna reilu 5km ja 3,5 kävelyy. Jalat oli vieläki vähän normaalia väsyneemmät, mut ottalohkot ei ollu, ja vetelin lenkin loppuun asti. Lenkkihän päätty tuonne Sementtivirman sivustalle, joka on tuossa LaMatan luonnonpuiston portin tuntumassa. Keskitahti oli 5:40. No tänää on kalenterin mukaan huilia juoksemisesta. Kävelyä tullee noin 15km, ja kortin peluuta jokunen tunti?

Huomenna sitte vähän ripijämpää jalkojen liikutteluu, joka saattaa seuraavana päivänä jatkuu, jos terveenä pysyn sunnuntaihi asti.

Naapurissa, ukrainalaispariskunnan nukkuessa, oli sissään kiipeilly rosmo, ja vienny lompsasta 400€. Asunto oli kolmannessa kerroksessa. Kaikki räppänät, sermit, persianat, ovet ja muutki kalterit kannattaa pitää aina kiinni, päivälläkin, jos ei oo ylimääräsiä tineroita siroteltavaksi rosmojen tukemiseen. Toivottelee uuno.

XXXVIII Medio Maratón y 10k de Torrevieja. 19.10.2025

 

Maalipaikka oli pyöräliike Bikemanian edustalla.

Tänää oli sitte se vähän kauhullaki ootettu aamu ja tuo Torreviejan puolimaratonin juoksu. Olis ollu 10km myös tarjolla, ja ilman Ollin usutusta en olis puolikkaalle ilmottautunnu lähinnä tuon edellisen huonosti taivalletun kisan takia.

Aamulla käväsin muutaman korttelin pätkän vähän juoksemassa ja osin kävelin, ja nautiskelin +16°C:n luille ja Uunon kärtsääntyneelle ryppynahkalleki sopivasta lämpötilasta. Vielä oli ihan pimeetä.

Herätyshän oli jo neljältä, mut unta tuli riittävät 6,5h tänäänki. Sitte normaalit kisavermeijen kollailut, suihkut, ja muut hermoilut. Siintä sitte loikkasin tennareihin ja kävelin rannan kautta noutopaikalle, josta Ari tuli miut noukkimaa kyytiin. Auto saatii hyvälle paikalle Alzheimer talon takana olevalle hiekkakentälle.

Jengiä ja tunnelmaa näissä kinkerilöissä kyl piisaa aina.

Lähtöhän oli järjestetty Avenida Dr. Gregorio Marañonin varrella olevan huoltoaseman eteen. Siintä lähettiin etelän suuntaan jolkkaamaan. Miehän olin Karmeeseen Esijuoksijaani jo pari kuukautta sitten laittannu utopistisen tavotteen tähän pääkisaan 1.49 puolikkaalle. Nyt kuitenkin ajattelin, että pystysin 1.55 aikaan juoksemaan. Sehän ois jotaki 5:27 keskitahtia.

No kyl se verryttely, ja kaikki muukin tuntu tosi letkijältä, ja niin vetelin alun pari km 5:19 tahilla kuitenki koko aika käsijarru päällä. Hyvältä tuntu, ja annoin männä ku helppoo oli Uunon köpöttely. Miehän lähin oranssisesta lähtökarsinasta ja Ari miun takana olevasta. Ari oli jossaki kohtaa miut ohittannu, mut kumpikaa ei huomannu missä kohin. Sitte jossakin kympin jälkee sain Arin kiinni ja mänin saman tien ohitte. 

Sinne reiluun kymppiin ajelin se kässäri päällä, mut sitte laitoin vähä löylyy lissää. Se löylyn heitto kanto jonneki 16km:n saakka, ja tahtilukemat kävi jo alta viijessä minuutissa. Locosin rannalla puhaltava pieni vastanen tuntu ilkijältä väsyneen retkeilijän luissa ja ryppysessä pintanahkassa. Sitte viimeselle kääntöpisteelle, ja myötävireeseen. Onneksi sitte loppukilsoilla päästii vetelemää talojen siimeksessä ja tahti pysy vielä tuolla 5:10 nurkilla.

Meijän voitokas tän päivän suomalaistiimi urakan jälkeen.

Kanttaus oikijalle ja vapauttava Bikemanian maalisuora. Virallinen aika oli 1:49:53, juostu matka oman kellon mukaan 21,25km, keskitahilla 5:10. Sillä heltisi kahen suomalaisen välisessä M70 sarjan kisassa ykköspaikka. Arin aika oli jotaki 1:54:27 ja rauhallisemmalla alkuvauhilla ois ollu kyl paljo parempi. Yhen huomautuksen tähä viel lissään. Väliaikapisteijen paikat ei varmaan oo kaikki ihan kohillaan, varsinkaan eka 5km:n paikka, koska anto keskitahin 4:19.....

Sitte nautiskeltii puotissa jumitteluista ja päästii puhumalla vielä uuvestaa tankkauspaikalle, vaikka numerot oli jo ruksattu kertaalleen.

Hieno oli pytinki, ja meinas unohtuu, että nyt oli polsassa myös pieni tetra kananjalkalientä. Sitä pitää säästellä kyl tositarpeeseen, eikä läträtä loppuun heti kättelyssä.

Kiitos Arille mukavasta kisaseurasta ja kyyvityksistä, ja lukuisille muille kaikesta avusta ja muusta mukavasta, jota meijän kohalle tänäänki sattu. Ja Ollille tietysti kiitos ku sai miut osallistumaa tähä puolikkaalle. 

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ

Valmistautuminen

 

Kuva on tuosta aijan takana olevasta puistosta, josta "joutuu" kiertämään mörskälle. (Parque del Molino de Aqua)

Valmistautuminen huomiseen Uunolle liian pitkään retkeen on männy keskivertoo paremmin. Montaakaan juoksulenkkii ei oo väliin jäänny, vaikka ei noita kaikkia reenejä oo aina silleen pystynny tekemään ku ois pitänny.

Tänki päivän lenkin vetelin kyl ihan "säveltämällä". Vitonen pk-vauhilla ois ollu allakassa tehtävänä eilisen juoksuvapaan päivän jälkeen, mutta vetelin vaan reilut kolme kiloo aiotulla kisavauhilla. Hyvältä ja helpolta kyl tuntu, mut saa nähä mikä on huomenna meininki. Menoo kyl helpotti vähän tuo 500m pitkä alamäkipätkä tuossa 332:n vieressä.

Kymmenkunta vihreetä Kaijaa etiskeli pellolla vissiin papuja ruuakseen? Nehän on täällä aika pienen sorttisia ne Kaijat, eikä ne oikeen tykkää Uunon läähätyksestä, vaan säntäsivät sivekkeet viuhuen lentoon, ku Uuno ohi kanttaili.

Kahvinki ryystämisen puolesta retkivalmistelut on männy huippuhyvin parin päivän pannuvauhilla, jo viikkokaupalla. Sillä pitäs homma kyl hoituu. Valmisteluista ei nyt kyl pitäs jäähä kiinni tuleva retki. Reittiki on kyl ihan selvä, jos tuo ohjeistus pitää paikkansa.

Torsaalit lähetää hakemaa tänää tuolta Habaneras-museolta, joka sijatsee maalialueella Parque de Estacionin puiston kupeessa.

Innolla ja pelokkain mielin ootan huomista aamua ja tulevaa retkee. Kestääkö Uunon ottalohkot kovan paineen alla, ja mäneekö homma taas heti "laukalle" ja sössimiseksi jo heti retken alkumetreillä, niinku tapanani on ollu lähes aina.

Unet jäi vajaaseen 6,5 tuntiin, mut ihan hyvä saldo kyl kisapäivää edeltävälle yölle. Toinen kuppi "vesikahvia" menossa. Kyl tää tästä iloksi muuttuu tämäki päivä...nii ainaki uskon. Lämpötila on nyt klo 5 +16°C, ja tuulta 2m/s. Kisa-ajalle on luvattu pari astetta lämpösempää, ja auringonpaistetta....ei siinä hölkätessä ainakaa kylmä pitäs tulla. Taijan joutessani viijä vähä roskikselle romppeita ja käyvä pikku lenkin heittämässä.

X Carrera y Marcha Solidaria AFA Torrevieja.

 

Lähtötunnelmia Avenida de la Purisman kupeelta.

Käytii tänää aamulla kyykistelemässä tuossa AFAn järjestämässä kisassa Torreviejan keskustan tuntumassa. Matkoinahan oli 7km ja 3,5km. Lähtö oli merenrannalla olevasta puistosta. Ilma oli pilvetön, +24°C ja tuulta 7m/s. 

Lähettii puolen kaheksan maissa mörskältä tallustelemaa Pariisia pitkin kohti keskustaa. Siintä Athens kavulle vasurille ja sitte suoraa ja oltiiki jo Locosin rannan tuntumassa ja melkee perillä. Tunti siinä vierähti ja makaa tuli reilu 4km. Torsaalit hajettii ja juoksijan polsassa oli jo valmiina hakaneulat. Niitä ko mie käin lootasta roplaamaa, ni virkailija ilmotti, että ne on jo polsassa valmiina, jos et ylimääräsiä tarvii? No en tarvinnu. Niitä löytyy jonkunmoine satsi jo iteltääki.

Sitte verryttelemää ja tuli vähä kiire ku joku hombre oli Curan rannan veskii telkeytynny, eikä tullu sieltä millää ulos, ka lähtö oli jo 10 minuutin päästä, eikä Uunollakaa katkasulaikkaa tullu mukaan otettua. Se pitää lisätä kisavarustuksee, ettei tää homma pääse toistumaan. Tuumattii toisen espanjalaisjuoksijan kanssa, et nyt on jo emergensia, ja pakko painaa naisten vessaan.

Curan rannalla on vielä "täys rähinä" päällä aurinkoisina päivinä.

Nii tehti molemmat ja vielä kerittii putken alle kökkimää ja lähtöö oottelemaa useammaksi minuutiksi. Miulla oli ky jotenki vetelää kaikki ihan kello neljän heräämisetä saakka, ja olotila ei ollu yhtää virkee. No varmaan paino edellisten päivien liikunnalliset riennotki päälle. Perjantaina tuli mittarii 35 tonnia askeleita, ja se sisälti kovemman harjotuksen, jota en pystynny kokonaa aiotulla tavalla tekemää. Eilenki vielä reilun vitosen käin juoksemassa ja kävelyy varmaan yli 10 kiloo.

Lähtö laskettii 10 sekunnista alaspäin paikalliseen tapaan, ja sitte kellot käyntii ja tennarit viuhumaa. Miun tennarit ei oikee tuntunnu viuhuvan. Tangobaarin eessä oli kääntöpaikka, ja siitä kanttailtiin Locosin rantatietä 222 tavintolan kohille, josta käännyttii takas. Eka kilometri mäni miun kellon mukaa tahilla 5:01, mikä piti olla sopivaa kyytii vaan eipä kyl ollu. Jalkoja löijäsi entisestää, eikä tuo Locosin rantabaanan menosuunnassa puhaltannu vastatuulikaan mieltä ylentänny. 

Vaikeeta on mänö.

3,5km juostii yhtenä lenkkinä, ja meillä 7km:n juoksijoilla oli kaks lenkkiä. Toisen lenkin loppupuolella miun ajatus oli, että ilman muuta pitää vielä käyvä siellä Tongobaarin eessä tangoamassa, mut eipä pitänny, vaan kaikki ohjattii maaliin ilman tangoa...se jäi vähä harmittamaa, vaikka tarpeeksi kyllä oli valssaamista Uunolla tässäkin. Ennen lähtöö tein kovasti töitä selvittäkseni juoksureitin, mut kaikki sano aina eri tavalla, ja se jäi lopulta oman onnensa nojaan nojailemaan.

Nyt jäi kyl vähän epäselväksi tuo juostu matka, ja oma keskitahtikin. Oma kello näytti juostuksi matkaksi vain 6,42km keskitahilla 5:16, ja juostu aika 33:49. Virallisissa tuloksissa näkyy olevan keskitahti 4:49 ja loppuaika 33:45. Luulisin, että tuo aika on ok, mutta omaan tuntemukseen perustuen matka on lyhyempi ku 7km. Tosin tuo oma kellon antama juoksureitti kulki pitkin talojen kattoja? No sijoitus oli Veterano B (M50) sarjassa 11., jossa sarjassa 22 veteraanoo juoksenteli loppuun.

Jumijuhlallisuuksia

Maalissa sitte jutustelin suomalaisen Arin kanssa pitkät jutut. Ja normaalit kisojen jälkeiset sähkingit. Myö sitte lähettii viel lompsimaa Varto kepabille muonille, ja yriteltii vielä kupunkijunaanki ängetä, mut seuraava lähtö oli täys, eikä se nyt onnistunnu. Mie lähin jo ihan rätti väsyneenä köpöttelemää kohti mörskää, ja valmennusosasto jäi vielä "kylille".

Kiitokset valmennusosastolle ja muillekin mukavasta sunnuntaiehtoosta! Tän lenkin perusteella oon kyl sitä mieltä, et se Torreviejan 10k on Uunolle parempi vaihtoehto kun puolikas? No se viel voi hovissa muuttuu?

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.

XXII Edicion 5 y 10k "Villa de Rojales". 27.9.2025"

 

Eilen oli sitte toinen kilpailurypistys täällä Iberiassa. Sen ties jo ennakkoon, että melko raskas iltapuhde on tulossa meille molemmille. Rojalesiin oli tarkotus ajella pyörillä. Mentiin tuolta Peltomarkkinoijen ohi ja Manolo ravintolan kohilta siirryttiin pikkutielle, joka kierti tuon Quesadan mäen oikealta puolelta Segura joen varteen, ja siintä Seguran reunaa pitkin Rojalesiin. No näin jälkikäteen, ei ois ehkä kanattannu, vaan selkeempää ois ollu ajella Guardamarin kautta, ja sieltä jokivartta Rojalesiin.

Oltii jotaki viijen maissa Rojalesin keskuspuistossa Segura-joen varrella. Löhtöpaikkahan on perinteitä noudattaen kapealla Malecon del Soton kujalla, puiston toisella reunalla. 

Matkojahan oli tarjolla 5km ja 10km. Lähtöaika oli .olemmilla sama klo 19, ja kisan aikana läpötila oli kellon mukaan +26, tuulta 3m/s. Kympillä vitosen lenkki kierrettiin kahteen kertaan.

Ennen aikuisten sarjoja juostiin useita lasten lähtöjä. 10min 5km:n ja 10km:n lähdön jälkeen starttasi myös sauvakävelijät.

Pyörät saatiin parkkiin puiston reunalle, ja pikkune sukkien vaihto, ja verryttelemää Seguran varteen. Letkun tyhjennys pusikkoon, vaikka PajaMajoja oli kolme myös lähtöpaikalla. Nyt oli helpompaa, ku oli huoltaja mukana. Yksinää kun on pyörällä, on oltava paljo tarkempana mitä ottaa mukaan.

Sitte änkeyvyttii kapijalle kujalle lähtöputken tuntumaan. Nyt en oo ihan lähtöletkun alle änkeytynny, vaan vähä taaemmas. Normaalit seremoniat taputuksineen ja sitte lähtölaskenta viimesten 10 sekunnin aikana...ja lopuksi päästii liikenteeseen ahtaalla kadulla. Pari ekaa kilsaa mäni 4:57 tahilla...ahistavaa oli, mutta paremmi mäni ku viime viikolla Torressa. 

Loppuaika oli 24:50, ja sillä sijoituin sijalle 6. nuorten miesten M60 sarjassa. Sarjassa juoksi 24 maaliin asti. Outo juttu kellon kanssa, kun otti matkan (5,14km) mutta kello ei pysähtynny, vaan jatko rallatustaan, ja sen huomasin vasta parikytä minuuttii maalin jälkeen. Hyvät oli tarjoilut Redovanissa myös kisan jälkeen. Olutta, ja muita juomia, banaania, useita lajeja pizzaa ym. Mie tyydyin kahteen tölkkiin olutta, toinen valmentaja/huoltajalle ja yhen kurlasin ite.

Uunoilua ennen lähtöä.

Sitte vieteltii auringon laskiessa jokune aika täpötäyven puiston ryysiksessä, katottiin tuloslistalta oma tulos ja alettii valmistautumaa loppurynnistykseen, eli reilun 15km:n polkupyöräilyyn kohti Torreviejan valoja.

Quesadan Mercadonassa piti käyvä hakemassa juoma- ja muona täydennystä, ja jatkettii jo vähän väsähtänyttä polkemistamme. Ajeltii nyt takasin Benijofarin kautta. Kovasti väsytti, ja kertaalleen nukahin mörskän sohvalle kesken lopputankkauksen.

Kiva ja suorastaan hullun lystikäs oli retki, vaikka klo kolmen jälkee uni oli pelkkää "kieriskelyä". No sitä piisas kuitenki yheksään saakka. Kiitos erityisesti Rouva-Uunolle, jonka mukanaolo mahollisti vähän helpomman mukasen toiminnan illan aikana.

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.

Oppia ikä kaikki

Tän aamupäivän vajaan kympin lenkura.

Ihmisen pitäs pystyy oppimaan jotaki uunoiluistaan. Tai sitte vois ajatella, jos oppimistapahtuma ei toteuvu, että vanhuuven höperyys tai muu sopiva tauti alka vallata aivojen oppimisalueita. Miulla tuo vanhanki tiedon omaksuminen taitaa jo olla ylivoimasta. Sen totesin taas monenneko kerran tän aamun muuten hyvin menneellä lenkilläni.

Tähän samaan tapapahtumaan oon törmänny jo liian monta kertaa, nimittäin jalkaterien puutumiseen. Tänää kävi taas sama juttu. Otin jalkoihini tän aamun lenkille vaihteeksi nuo uudehkot paremmat Niken pompputossut. Ne on kyl hyvät, mut vejin taas tennarijen nyörit liian tiukalle....kilsan jälkee alko etenki oikee jalkaterä tuntumaa ouvolta, ja tuntuma paheni koko ajan.

Lenkutus jatku muuten mukavasti muutamaa pakollista stoppia lukuunottamatta tuonne El Moncayon mäen ylikulkusillan kohille, josta oli meininki kääntyy takasin. Siinä oli pakko pysähtyy ja löysätä tennarijen nyörit, ettei jalat mäne kuolioon, josta voi olla seurauksena jalkojen amputaatio. Perhanan Uuno, kyl näillä miunki tallustamilla juoksumetreillä pitäs olla perussäännöt ainaki hallinassa. No eipä näytä kuitenkaan olevan. 

Miulla on meininki osallistuu  lokakuussa Torreviejan Puolikkaan yhteyvessä juostavaan 10km:n kisaan, tai jopa puolikkaalle, jossa on Uunolle sopiva sarjakin. Tän päivän lenkin peruteella oon viel toiveikas tuosta puolikkaan juoksemisesta. Katotaa miten nää viimesten viikkojen vouhkaamiset mänee. Sitte vasta ilmottauvun.

VIII Legua Nocturna Puerto de Torrevieja. 20.9.2025

 

Eilen lauantaina oli tarkotus juosta 5km:n iltakilpailu Torreviejan keskustassa, ja sillee teinki. Ilmottautumine jäi ihan viimeselle päivälle eli toissapäivälle 19.9.

Oli tämä Torreviejaan tulo käppänälle jo melko raskas rasti, ja toissapäivän aamuna oli ensimmäinen kunnolla levänneen yön jälkeinen mukava olotila pitkään aikaan. Pohjallahan oli vajaan viikon kestänyt retki Rovaniemen ympäristöön sukuloimaan, tuhkauurnan ripotteluun ja seitenkymppisten juhlintaan. Retkihän varsinaisesti alko jo Jyväskylästä, jossa oli ne veteraanikisat. Vaikka kaikki nuo tapahtumat ei mukavia ollukkaan, jäi Uunolle hirmu mukava muisto, ku aattelee kuinka hyvin meistä huolehitiin siellä. Suuret kiitokset kaikille!

Eilen vartin yli viis lähetti lompsimaan ydinkeskustan Plaza de Constitucionalille, jossa kisan maali ja lähtö sijaitsi. Matkaa sinne tuli reilut 6km rannan kautta. Dorsaalien hakupaikkaa ei ollu vieläkään miulla tiedossa, ja kysyin sitä ku lähestyttii kisa-aluetta juoksijan näkösiltä espanjalaisilta. Ne valisti Uunoo ja sano, että Plazan viereltä sekin löytyy, ja löytyhän se. Siellähän oli vastassa espanjalaine tuttavapariskunta, jotka kiertää kisoja kuvaamassa.

Sitte hain dorsaalin ja Plazalle strippailemaa kisakalustoo kuntoon. Reittihän juostiin kahtena 2,5km:n lenkkinä yhteismatkan ollessa 5km. Kello 20 oli lähtö ja lämpötila oli kosteen nihkee +27. Oli luvassa kyl hikinen vajaa puoltuntinen retki, ja semmonen sieltä järjestyki.

Normaalia niukempi kolmen vartin verryttely ja putken alle puhisemaan ja oottelemaan lähtöö, joka tais olla kolmisen minuuttia myöhässä. Sitte päästii irtaitumaan hölkälle laukauksen jälkeen. Vaikeeta ja nihkeen hikistä oli juoksu heti alusta lähtien. Ei vissiin Uunon runko oo oikeen vielä tottunnu tähän lämpötilan muutokseen?

Toiselle lenkille ku lähettii, senverta olin jo pökerryksissä, että jäi tuo lenkin väliaikaki noteeraamatta vaikka maaliputken vieressä oli normaali ison fontin kellonäyttö...no jotenkii sieltä toiselta lenkiltäki sain itteni maaliin asti huojuteltua. Tarjoilut oli normaalin yltäkylläiset maalissa. Sämpylää ja erilaisia juomia oluttakaan unohtamatta. Kyllä hiki lensi juoksun jälkeenkin ihan noroina joka huokosesta. 

Viimene sarja oli VCM, eli M55, jossa olin sijalla 13 loppuajalla 27:13. Ja keskitahilla 5:26. Tässä sarjassa oli 21 juossu maaliin. Eka lenkki näytti männeen 13;36, eli ei se toinen lenkki ihan täyvellinen romahus ollu verrattuna ekaan. Oma kello näytti matkaksi 5,33km ja keskitahiksi 5:06.

Ootin kyl ite parempaa tulosta, mut tästä se tämä homma lähtee....Sitte myö lähettii Varto Kebabia kohti ja syömään. Siinä mietittii, että männääkö linja-autolla takasin, mut yhen tankillisen ja muonan jälkee päätettii yrittää taittaa kävellen rantaa pitkin tuo reilun 6km:n kotimatka. Kertaalleen pysähyttii ja ilman vessakäyntejä nieleksi vielä toisenki tankin rutikuiviin kitusiini. Mörskällä oltii puolen yön jälkeen, ja unta kaaliin. 

No se ei vaemaan kellekkää yllätys oo, että unet ei oikeen tuu tuommosen illalla tehtävän rytäkän jälkeen...vajaaksi jäi vähän ja nyt nuokuttaa. Muutaman kuvan laitan tekstin sekaan ku parempi puolisko heräilee.

Mut mikä oli pääasia, että oli kyl ihan mahtavan mukava osallistuu kisaan. Tästä on hyvä parantaa, tai huonontaa...heh....miulle käypi mainijosti molemmat vaihtoehot.

Tulokset löytyy TÄÄLTÄ.

Ankka ja Possu

Voi herran jestas, kyl on maaliman mänö ouvoksi männy Uunosen mielestä ainaki. Kaiken maaliman immeisten olotiloista päättää nykysin Ankka ja Possu. Sanosin, että jos ei mänö tästä mitenkää lähivuosina muutu, ni kaiken maaliman immeisille ei "hyvät heilu" pitkiin, pitkiin aikoihin. Toine Uunon henkilökohtane mielipije on se, että jos Uunoo joku rupijaa johtamaa, ni minimivaatimus Uunon johtamisen hyväksymiselle on se, että pittää tietää mitä on 5^3 enneku Uuno hyväksyy johtaamiseensa tarvittavan aseman. Mie jatkan tätä vääjäämättömästi horsmakukkuloille johtavaa ilosen ja tyytyväisen kääkän tallustusta. Kaikille, siis ihan kaikille maaliman immeisille hyviä aikoja toivottelee Uuno 

37. Zeppelin Maraton 2.8.2025

Maratonin ja Puolikkaan lähtö.

Kipastii eilen Kempeleessä juoksasemassa 10km ja tappailemassa heimolaisia ja tuttuja siinä ohessa. Myöhän jo lähettii valumaa pelipaikalle jo perjantaina ja oltii yötä Rantsilassa Sunin Tuvalla. Oli kyl mukava, hyvin rakennettu ja varustettu talo. Siellä vois majottuu kyl uuvestaaki jos olis tarvetta joskus...nelostieltä se Tupa on tasan kolmen risteyksen päässä, mut sihti ei kohillaa ollu ja haahuiltii normaali tarpeelinen määrä harhassa niinku tapana on nykysin ollu lähes joka kerta ku takapihaa kauemmas pitää lähtijä.

Aamulla ajoissa mie heräsin ennen kukkoja, kanoja ja Rouva-Uunooki ja virittelin juoksuvermeet ojennukseen päälleni. Sitte lähettii kahvien jälkee köröttelemää kohti Kempeleen Zeppeliiniä. Siellä säntäsin heti hakemaa numerolapun ja kohtahan jo Olan porukkaki soitteli ja kohattii. Kävästii Olan opastuksella uimahllista hakemassa pukujopin avain, vaikka eihän meillä mitään pukuja mukana ollu ensinkkää. Pelkät teepaijat ja jamekset. 

Miun piti sitte tehä viel edelleen puvuttomana sinne kopille uusintareissu ku vaihtovehkeet jäi autolle, enkä niitä mukaa älynny heti otella. Myöhän oltii Olan kanssa ilmottauvuttu 10km:lle, ja sarja oli nuorehkot miehet M70. Keli oli kovasti helteine ja muutenki hikinen jo ennen kisan alkuu. Vettä, kahvii ja muutaki juomaa mäni hyvin nielusta alas ku jatkuvasti janotti.

Täyven ja puolikkaan lähtöhän oli klo 10.00 ja 10km:n puolta tuntii myöhemmin eli klo 10.30 Kempeleen aikaa. Ei mitenkää intomielistä ollu verrytellessäkään tuo epätoivonen juoksemisen yritys. Kateltii siinä verryttelyn lomassa pitempimatkalaisten lähtö ja kohta oli jo meijän vuoro tartata. Jänis oli kateissa pitkä aikaa, mut Uunolle ei neljän minuutin jäniksestä apuva ois herunnu. Kyl jäniski tuli sopivasti ennen lähtöö viivalle ja päästii matkan tekemiseen.

Kympin lähtöö ja jänistä ootellessa.

Uuno taas veteli olosuhteisiin ja omaan olotilaansa nähen liian kovalla siivulla...vähän alta viijen minuutin tahilla pari ensimmäistä kilsaa. Ola kyl oli siinä vaiheessa haihtunnu jo Uunon näkökentästäki niinko se suhnu Saharaan. Vitosen jälkee alko sitte tuntumaa siltä, että olo ohenee entisestää, ja että nyt ei "hyvä tuu heilumaa" loppukilsoillakaan.

Kisassa oli pari juottopaikkaa ja ekalla onnistuin saamaa mukin käteen ja kulayksen siitä ottamaan, mut toisen juomapaikan pöytätyöskentely oli täys fiasko...sain kaajettuu muutamia mukeja pöyvältä, mut yhtää ei tarttunnu Uunon kätösee. Olihan miulla omaki pikku muki mukana, ja siitä otin pariki kertaa juomaa, mut toisella kerralla en enää saannu nieltyy sitä alas rutikuivista kitusista. 

Kastelusienipaikalla kyl sain sienen kätee ja valutettuu sen niskaani, joka vähä vilvotti ylikuumennutta kuuppaani. Suihkupaikalla ei ollu onni myötänen sielläkään. Suihku oli suunnattu suurelta osin suihkunpuoleiseen ojaan, eikä miulla ollu enää voimia ryömiä sinne ojan pohjalle vilvottavan vesisumun suojiin. Ei ees nilkat kastunnu vaikka yritin siivutella ihan pyörätien suihkunpuoleiseen reunaan. Siitä sitte konttailin eteenpäin ja lopussa vielä masenti se, kun luulin tienalitusta jo viimeseksi, mutta vielä pilkisti eessä yks alitus ja siintä sitte jyrkkä oikee ja "pieni" pinnistys maalilakanan alle.....ja edelleen hengissä, mutta erittäin ohutolosena.

Ola vasemmalla voitti M70 sarjan ylivoimasesti. Onnea Olalle!

Sitte jo heimolaisten ja tuttavien hastatteluun ja etiskelemää vieressä olevan uimahallin sisäänkäyntiä...heh...senverta sekalla olin juoksentelusta, että etiskelin sitä väärästä suunnasta. No kyl sekin löyty, ja vilvottavaqn suihkuun. Siellä piti sitte kuivailla ittesä siihe hikisee juoksupaitaan, ku pyyhe oli unehtunnu ottaa kyytiin.

RDS:n Hannu Laurila vasemmalla oli kakkosena 10km M60-sarjassa. Onnittelut!

Miulle juoksu oli kyl näin jälkeenpäin mietittynä ihan normaalitason suoritus. Siintä sitte mäntii seremonijoihin. Olahan sen meijän 10km:n huru-ukkosarjan voitti ihan ylivoimasesti. Mie tulin kolmanneksi tässä jo harvalukusessa sarjassa. Juoksijoita oli vaan 5 kipaletta.

Sitte mäntii pitsoille heimolaisten kanssa, ja niijen jälkee hyvästelyt ja alko armoton ja janoisa ajelu kohti Kouvolan kylää. Nestevajetta ei meinannu saaha talttumaan millään, minkä osotti myös tuo huussikäyntien tummasävynen väri lukuisilla pysähyspaikoilla.

Kiitos tutuille ja heimolaisille mukavasta kisapäivästä ja Rouva-Uunolle hyvästä valmennuksesta.

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.

III Travesía La Marquesa Los Montesinos San Miguel de Salinas 2025. 30.3.2025

 

Hanne kakkosena! Onnittelut sinne!

Tänää oli viimene juoksentelukulpaulu täällä Iberiassa. Vaikka tuo tämän päivän kilpailu sortu taas tuohon "Uunon erikoiseen", eli liian kovaan alkuvauhtiin, ni kovasti oon tyytyväinen tän kevään juoksenteluihuni, ja omaan terveystilanteeseen, joka sen juoksentelun on mahollistannu.

Lähtöpaikalla jutusteluita.

Nythän kävästiin Petrin ja Sarin kyyvittämänä kisassa, joka juostiin tuolla Torreviejan puoleisen suolajärven pohjoispuolella San Miguel de Salinasista tuonne Los Montesinos'iin. Kertakaikkisen mukava oli siellä käyvä ja osallistua kilpailuun....heh...vaikka Jore sano puolen välin kohilla, että Uunon naama oli totinen. No kyl se tuon kiivaan alkutahin jälkee alko just siinä puolenvälin kieppeillä naamataulun vetelemään totiseksi. Sitä ei käy kieltäminen.

Suomalaista joukkiota maalipaikalla.

Kisahan alko klo 10.00 "Mikkelin" keskusaukiolta. Tuuli oli olematon, ja myötänen, ja lämpötila ihanteellinen +13°C, ja polla paisteli jo pilvettömältä taivaalta. Petri ja Sari meijät noukki kotinurkilta kyytiin. Ilman kyytiä Uunolta ois jänny koko kisa jolkkaamatta. Eilen hain kankeella aika myöhään dorsaalin Los Montesinosista.

Meitä suomalaisia osallistu Hanne, Jarmo ja Uuno kisaan.

Alkuhan on alamäkivoittosta usijampi kilometri, ja kolme ensimmäistä mäntii keskitahilla 4:48...ehkä vähän alle omien kykyjen? Ihan alussa Jarmo paineli ohitte henki päällä, ja hyvällä sykkeellä. Mie en siihe kyytii ruvennu onneks yrittelemään. Puolenvälin kohilla kyl alko Uunon naaman vetelemää vakavaksi, niinku sen katsojatki huomasi...heh...alko ahistaa, kun myötämäki loppu ja alko vastatuuli- ja hiekkaosuudet appelsiinitarhojen seassa. Lopussa sitte vielä viimene kilometri vähän nousevaa tietä.

Uunon hölkkäily riitti VGM (M65) sarjan viijenteen sijaan. Aika oli 50:46, ja kuus juoksijaa juoksi tuossa sarjassa maaliin. Hanne juoksi taas hienosti, ja oli toinen sarjassaan ajalla 56:05 ja Jarmo viijes ajalla 43:00. Onnittelut!

Erittäin hyvin Coutsiki suoriutu hommasta. Kiitokset!

Naapurin Irkku-Damien oli sitä mieltä, että Coutsin vika oli Uunon hidas hiippailu, ja että kannattasi harkita triatloniin siirtymistä. Lupasin kyl harkita, mut saattaa tuo siirtyminen tyssätä noihin veden lämpötiloihin, kun Uunolle sopiva uintilämpötila on tarkalleen 37,3°C, ja sitä ei oo tarjolla juuri koskaan.

Kiitos Petrille ja Sarille kyydeistä, vaikka ei kahville päästy, ja Coutsille ja muille mukavista jutuista.

TULOKSET löyttyy TÄÄLTÄ.

XI Carrera Popular Base Aérea de Alcantarilla. 23.3.2025

 

Hanne voitokkaana poodiumilla. Onnea!

Hoh-hoijaa. Kovasti on ollu väsy olotila eilisen Alcantarillan 14km:n kisan jälkeen. Erityisesti eilen väsytti ihan hirvijästi, ja hetekalle oli jo pakko vääntäytyä kaheksan jälkeen. No pari tuntii siinä mäni ennen uneen notkahtamista, mutta sitte kaheksan ja puol tuntii yhtäjaksosesti taju kankaalla...se oli hyvä juttu.

Aamullahan oltii tienposkessa ylösnousun aikoihi oottelemassa Ritin ja Jarmon kyytiä, ja siitä pompittii kyytiin ja kohti Murcian kupeessa olevaa Alcantarillan kisapaikkaa. Kisathan järjestää aina jämptisti paikallinen armeijan laskuvarjojääkäriosasto. Saatii auto parkkiin hyvissä ajoin, ja torsaalitkin ilman isompia ruuhkia. Siintä normaalit verryttelyt Rouva-Uunon johdolla. Hyvä oli nyt ku ei tarvinnu omien kamojen kanssa enää autolla käyvä ku oma valmentaja oli mukana, ja sai kamat jötettyä huoltajalle.

Suomalaisten juoksu-ja huoltoosastoa. Petri,  Sari ja kuvanottaja Uuno puuttuvat kuvasta.

Ilmahan oli hieno +13°C ja luvassa 1m/s tuulta, ja pilvistä, mutta pilvisyys ei paikkaansa pitänny vaan täysin aurinkoinen keli. Matkoinahan oli 5km ja perinteinen 14km. Riti osallistu 5km:lle ja myö muut Hanne, Jarmo, Petri ja Uuno 14km:lle. Mie tiesin jo etukäteen, et tulee olemaan raskas retki Uunolle, mutta pitihän se pitemmälle matkalle osallistua, kun siellä oli sopiva sarja kääkälle (M70).

Laskuvarjojääkärit hoitaa hommat jämptisti.

Lähtöhän oli kaikkine karsinoineen, joita oli neljä, Calle Mayor:illa niinku aikasemminkin ja molempien matkojen lähdöt saman aikaan samalla kertaa. Miulla oli Cajon C, mutta niin paljo oli sakkia tiellä että en tienny takkaan mistä kohtaa sisälle tunkeuvuin. Sitte lähettii jo matkaan. Otin kyllä varovaisesti alun, koska viimeset pari viikkoo on jostaki syystä ollu alavirettä juoksukunnossa? Jarmo hipsi kevyellä askeleella ohi jossakin kilsan kohilla. Joten, kuten hiippailin tuon sillan ylityksen yli jossakin 3-4km:n kieppeillä, ja siitä alko vähän laskeva osuus sinne lentokenttäaukiolle, jossa vejellää sitte muutamia kilsoja ristiin rastiin aukella paikalla. 

Vanhojen miesten M70 sarjakärkeä.

Lentokentällä oli vastatuulipätkillä jo ahistavaa yrittää juoksun tapasia askeleita otella. Viimene pätkä oli onneksi myötätuulta aukiolta pois. No ennen loppusuoralle Calle Mayor:ille kääntymistä oli vielä selvitettävä se viimenen ylämäkisilta. Se ei kyl enää ollu ees juoksun tapastakaan, vaan lähenteli jo kävelyä. No viimenen vajaa kilsa mäni sitte kyl vähän paremmin keskitahilla 4:44.

Karmeesti oli porukkaa, ja piti vaan männä porukan mukana Adolfo Suarezin aukiolle, jossa oli elpymisalue nyt, kuten aiemminkin, paitsi viime vuonna se oli parkkipaikan päässä. Elpymisalueelle ei huoltojoukot alussa päässy, mutta loppuvaiheessa kylläkin. Miun rimpuilu riitti nyt M70 sarjan toiselle tilalle. Aika oli jotaki 1:13:30 vaiheilla.

Alcantarillan pyttymuotoilua.

Hanne voitti oman sarjansa, ja Jarmo juoksi tasasen kovaa kuten aina. Riti ja Petri myös tyytyväisä juoksuunsa. Intoa piisaa vielä kaikilla seuraaviinkin koitoksiin, mitä ne sitten lienevätkään.

Kiitokset mukavasta seurasta ja kyydeistä kaikille! Petriä ja Saria ei myö nähty, mut Sarin äänen kyl olin kuulevinani loppusuoralla sekopäisenä seuhtoessa maaliin.

TULOKSET laitan TÄHÄN.